Hyppää pääsisältöön

Mielenterveyspalvelut murroksessa – toistuvatko 90-luvun virheet

Asiakas terapiassa.
Asiakas terapiassa. Kuva: Yle, Akuutti mielenterveyspalvelut

Psykiatrisessa hoidossa on meneillään isot muutokset koko maassa. Sairaalapaikkoja vähennetään pelkästään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelta sata sairaalapaikkaa ja potilaiden hoitoa siirretään enemmän avohoitoon. Kuinka käy potilaan? Kehittyvätkö avopalvelut riittävästi?

Kirsillä on pitkä historia psykiatrisen hoidon potilaana. Hän on nähnyt muutokset 90-luvulta asti. Kokemuksia on sekä hyviä että huonoja.

– Minulla on diagnosoitu epävakaa persoonallisuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Viime laman jälkiä maksellaan edelleen. Tarja Paakkosen väitöstutkimuksen mukaan eniten lasten ja nuorten palveluista silloin leikanneet kunnat maksoivat 2000-luvulla suurimmat laskut vaikeahoitoisten nuorten psykiatrisesta hoidosta. Pelkästään yhden nuoren hoito saattoi maksaa kunnalle yli miljoona euroa.

Hanna-Maija Alanen haastattelukuvassa.
Projektiylilääkäri Hanna-Maija Alanen, aikuispsykiatria, TAYS Hanna-Maija Alanen haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti hanna-maija alanen

– Tällä hetkellä on tärkeintä, että ei tehdä samaa virhettä kuin 90-luvulla eli sairaalapaikkoja vähennettiin ja sairaaloita lopetettiin eikä avohoitoa kehitetty. Meillä ei ole varaa tehdä samaa mokaa uudelleen, projektiylilääkäri, Hanna-Maija Alanen Tampereen yliopistollisen sairaalan aikuispsykiatrialta varoittaa.

Potilaat jäävät ilman hoitoa

Hanna-Maija Alanen toteaa, että nyt tarvitaan perusteellinen asennemuutos johtamiseen. Ei saa mennä organisaatio edellä vaan potilas edellä. Nyt asiakas putoaa helposti eri palveluiden väliin ja jää ilman apua. Niin kävi Kirsillekin.

Kirsi haastattelukuvassa
Kirsillä on niin hyviä kuin huonojakin kokemuksia psykiatrisesta hoidosta. Kirsi haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti kirsi

– Toukokuussa päättyi avohoidon piirissä hoito ja minulle sanottiin, että pääsen tämmöiseen erikoispsykiatrian yksikköön syksyllä. Olin koko sen kesän ilman hoitoa. Tuli syyskuu ja odottelin, että pääsen sinne poliklinikalle. Sieltä ei kuulunut mitään ja rupesin soittelemaan. Siellä ei tiedetty koko olemassaolostani mitään. Olin kokonaan hävinnyt, Kirsi hämmästelee.

– Osa laitoshoidosta syntyy siitä, että potilaat eivät saa riittävän aikaisin tukea, jolloin tilanteet pääsevät kriisiytymään. Toisaalta laitoshoito tai sairaalahoito usein pitkittyy sen takia, että meillä ei ole tarjota sellaista nopeasti reagoivaa kevyempää hoitoa, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta toteaa.

Hanna-Maija Alanen kehottaa johtajia miettimään päätöksiä tehdessään, mitä ne konkreettisesti tarkoittavat potilaalle.

– Mielestäni on tässäkin tilanteessa hyvä miettiä, että entä jos se olisin minä itse? Mitä toivoisin tältä palvelujärjestelmältä, että miten saisin apua. Jokainen meistä varmaan toivoo, että se kynnys olisi mahdollisimman matala tai sitä ei olisi ollenkaan ja että apu tulisi sinä päivänä kun sitä tarvitsisi eikä viikon tai kahden kuukauden päästä, Alanen painottaa.

Turha lähetebyrokratia pois

Näitä hoidosta putoamisia ei pitäisi päästä tapahtumaan. Potilaiden hoitoon pääsy viivästyy usein turhan byrokratian vuoksi.

Sami Pirkola painottaa, että avohoidon kehittämisessä pitäisi mennä potilaiden tarpeiden eikä organisaatioon tarpeiden mukaan.

- Joustavuutta pitäisi olla. Asiakkaiden ja potilaiden ei pitäisi joutua hirveästi pyrkimään hoitoon tai hakemaan lähetteitä ja odottelemaan. Se olisi todella tärkeää monessa mielenterveyskysymyksessä, Pirkola painottaa.

Sami Pirkola haastattelukuvassa
Sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola, Tampereen yliopisto Sami Pirkola haastattelukuvassa Kuva: Yle, Akuutti sami pirkola

Alanen on samaa mieltä.

– Pitäisi olla sellaisia puhelinnumeroita, punaisia linjoja, joilla viranomaiset esimerkiksi saisivat toinen toisiltansa jatkoajan hyvin matalalla kynnyksellä ilman byrokratiaa, Alanen ehdottaa.

Ongelmana on myös, että lääkärit ja hoitajat vaihtuvat tiuhaan ja potilas joutuu kertomaan vaikeista asioista uudelleen ja uudelleen oudoille ihmisille.

Mielenterveyspotilaiden on erittäin hankalaa saada päivystyksellistä hoitoa.

– Pitäisi ehdottomasti olla psykiatrinen ensiapupaikka, joka on auki aina, Kirsi sanoo.

Muutos on mahdollisuus ja uhka

Sairaalahoito ja avohoito ovat kulkeneet jo pitkään rinnakkain ja molempia tarvitaan. Mutta onko avohoito sillä tasolla, että poistuvien sairaalapaikkojen aukot pystytään täyttämään?

– Jos näitä avopalveluita ei kehitetä ja muutosta oteta vakavasti, niin silloin se on aikamoinen uhka potilaille, että saako hoitoa. Näkisin tämän muutoksen kuitenkin niin, että se voi olla sekä mahdollisuus että uhka, Alanen pohdiskelee.

– Eihän siinä mitään pahaa ole, että sairaalapaikkoja vähennetään, jos muu systeemi toimii. Ei sairaalassa kukaan halua olla, Kirsi toteaa.

Asiantuntijat:
HANNA-MARI ALANEN, projektiylilääkäri, aikuispsykiatria, Tays
SAMI PIRKOLA, sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto

Toimittaja: NINA MALMBERG

Lisää ohjelmasta

Marianne Holmström.
Marianne Holmström. Kuva: Yle, Akuutti marianne holmström
Toisessa kädessä porkkana, toisessa suklaata ja pähkinöitä
Toisessa kädessä porkkana, toisessa suklaata ja pähkinöitä Kuva: Yle, Tero Kyllönen suklaa ja pähkinät
D-vitamiini kapseleita purkista pöydälle.
D-vitamiini kapseleita purkista pöydälle. Kuva: Yle, Tero Kyllönen d-vitamiini
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry
Kommentit