Hyppää pääsisältöön

Saisiko olla lasi vettä?

Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin
Toimittaja Ainomaija Pennanen Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin Kuva: Yle/ Pekka Leppänen ainomaija pennanen

Minkälaisesta lasista juotiin vettä 150 vuotta sitten, kun Jean Sibelius syntyi? Radiosarjan Kohti Sibeliusta toimittaja Ainomaija Pennanen kohottaa lasillisen vettä ja huudahtaa: “Terveydeksi!”

Kysymyksen “saisiko olla lasi vettä”, olisi hyvinkin voinut kuulla kaupunkilaisporvariskodissa 1800-luvun lopulla. Myöntävän vastauksen saatuaan talon rouva olisi astellut juomavesikarahvin tykö, nostanut sen tulppana olleen juomalasin, kaatanut lasiin vettä ja ojentanut vieraalleen. Lasi oli todennäköisesti jalaton: kukapa olisi juonut vettä jalallisesta lasista, sehän oli varattu juhlahetkiin ja alkoholille!

Jean Sibeliuksen syntymän aikaan, vuonna 1865, tuo jalaton juomalasi olisi vielä ollut merkki vauraudesta, mutta parikymmentä kulunutta vuotta olivat tehneet tehtävänsä ja jalattomat juomalasit olivat yleistyneet. Toki ne olivat edelleenkin harvinaisempia kuin jalalliset lasit, jotka alkoivat yleistyä jo 1800-luvun puolivälissä.

Lasien koristeina oli pallo- ja soikiokuvioita

Puhallettuja juomalaseja koristeltiin muun muassa hiomalla. Fasettihionta sekä pallo- ja soikiokuviot olivat yleisiä aina 1900-alkuun asti. Mitä monimutkaisempi koristelu, sitä kalliimpi lasi. Puristelasiset juomalasit jäljittelivät puolestaan puhallettujen lasien malleja.

Vuosisadan vaihdetta lähestyttäessä jalattomia juomalaseja valmistettiin myös erikokoisina. Pieni kapea juomalasi sopi mainiosti konjakille, suurikokoinen oluelle. Ja mikäpä esti nauttimasta juomalasista teetä, kuumaa totia, punssia tai sherryä!

Maataloissa juotiin kotikaljaa yhteisestä tuopista

Lasi yleistyi teollistumisen myötä. Päätyikö se siis myös työläiskoteihin? Teollistumisen alkuvuosina tuskin, mutta vuosisadanvaihteen lähestyessä sokerikko ja kermakko, mahdollisesti juomalasitkin olivat tuttuja työväen kahvi- ja ruokapöydissä.

Maaseudulla kysymystä “saisiko olla lasi vettä” ei ehkä olisi esitettykään - ellei sitten oltu pappilassa tai maalaisporvariston kodissa. Siellä juomalasi kuului esimerkiksi ruokapöytään siinä missä kaupungin paremmissa perheissäkin. Maataloissa sen sijaan ruokajuomat nautittiin yhteisestä tuopista tai haarikasta eikä juotavana ollut vettä vaan useimmiten kotikaljaa tai piimää.

Terveydeksi!


Ainomaija Pennanen

Ainomaija Pennasen toimittama ohjelmasarja kuullaan uusintana perjantaisin kello 11.00, alkaen 5.6.2015.
Kuuntele

#sibelius150

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua