Hyppää pääsisältöön

Kapea kuunsirppi, Venus ja Mars näkyvät yhdessä - taivasestetiikkaa tarjolla 19. ja 20. päivänä helmikuuta

Kuu ja Venus
Kuu ja Venus Kuu ja Venus Kuva: NASA kuu ja venus

Torstaina ja perjantaina, helmikuun 19. ja 20. päivänä on hyvä syy lähteä iltalenkille tarkkailemaan taivasta, jos sää sattuu olemaan kirkas. Auringonlaskun suunnalla komistelee nimittäin hyvin ohut kuunsirppi lähistöllään kirkas Venus ja himmeämpi Mars. Kolmikko tarjoaa melko harvinaisen näkymän taivaalla.

Torstaina kuunsirppi erottuu juuri ja juuri, joten sen bongaaminen saattaa olla haastavaa mutta toki myös hauskaa. Perjantaina sirppi näkyy jo hiukan leveämpänä ja erottuu helpommin. Sirpin vierellä näkyy Kuun pimeäksi jäävää puolta, maatamoa, johon osuva vähäinen valo saa sen pinnan piirteetkin erottumaan.
Kuun, Marsin ja Venuksen tarjoamaa estetiikkaa riittää muutaman illan ajan, mikäli vain taivas on kirkas. Planeetoista Venus on helpompi erottaa kirkkaana. Mars näkyy himmeämpänä sen lähettyvillä.

Yötaivaan kirkkain kohde on edelleenkin Jupiter. Se näkyy illalla idän suunnalla Leijonan tähtikuvion alueella. Jupiter nousee korkealle yön edetessä ja siirtyy vähitellen etelämmäksi. Jupiterin neljää kuuta voi bongata kiikareilla.
Saturnus-planeettakin näkyy mutta vain aamutaivaalla kaakon suunnalla. Aamun edistyessä se siirtyy etelämmäksi mutta jää melko matalalle.

Jo iltayhdeksän jälkeen kaunis Orionin tähtikuvio näkyy jo melko korkealla eteläisellä taivaalla. Sen keskellä on kolmen tähden muodostama Orionin vyö. Kun katseen siirtää Orionin vyön muodostamaa suoraa pitkin vasemmalle alas, silmä osuu väistämättä tätä suoraa hiukan alempana olevaan kiintotähtitaivaan kirkkaimpaan edustajaan Siriukseen. Siriuksesta on käytetty myös nimeä Koirantähti. Tämä Ison Koiran tähtikuvion kirkkain tähti loistaa kirkkaana, hiukan sinertävänä ja tuikkivana taivaanrannan yläpuolella, nyt melko korkealla.

Sirius-tähti
Sirius-tähti Kuva: NASA sirius a ja b

Lähes yhdeksän valovuoden päässä sijaitseva Sirius on itse asiassa kaksoistähti, jossa kirkasta A-päätähteä kiertää pieni B-tähti, joka on valkoinen kääpiö. Kääpiön halkaisija on vain 12000 kilometrin luokkaa. On arveltu, että Siriuksen päätähdellä on toinenkin kumppani.

Komeetta Lovejoykin näkyy yhä edelleen mutta paljain silmin sitä alkaa olla vaikea erottaa. Kevään edetessä Lovejoy himmenee mutta edelleen sen voi kyllä bongata kiikarilla, kaukoputkella tai valokuvaamalla.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede