Hyppää pääsisältöön

Purjehtimista taiteen vuoksi

Pietari Kylmälä
Pietari Kylmälä Kuva: Yle/Jyrki Valkama pietari kylmälä

Kulttuuripolitiikka saavuttaa harvoin sellaista asemaa, että se voisi kilpailla talouskasvun ja työllisyyden teemojen kanssa ”vakavien” poliittisten kysymysten areenalla. Seuraavissa vaaleissa korostuvat työpaikat ja talous – niin kuin yleensä.

Poliitikot puhuvat kulttuurista mielellään silloin, kun he haluavat korostaa hyvinvointipalvelujen säilyttämistä. Kulttuuripalvelujen säilyttäminen liittyy laajempaan huoleen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Jos kulttuurille halutaan lisää rahoitusta, se kannattaa projektisuunnitelmissa ja vaikutusmittauksissa kytkeä sosiaali- ja terveysalaan tai kulttuurivientiin. Mielellään molempiin.

Näytelmäkirjailija Johannes Ekholmin mukaan poliitikon puoluekanta on helppo päätellä siitä, kumpaa taiteen välinearvoa hän haluaa korostaa.

”Sosiaalidemokraattisessa ajattelussa taide on jonkinlainen mielenterveyspalvelu, sielunhoitoa työkyvyn ylläpitämiseksi. Oikeistolaisessa ajattelussa taas suomalaisesta taiteesta saa oivan vientituotteen, joka kohottaa suomalaista brändiarvoa.”

Olen Ekholmin kanssa samaa mieltä myös siitä, että häviäjänä tässä kuviossa on taide, joka haluaa olla vain taidetta. Yksi taiteen tehtävistä on kuvata sitä mikä on mahdotonta.

Mikä on taiteen merkitys?

Taiteen merkityksestä on vaikeaa muodostaa yksiselitteistä määritelmää. Vastauksesta kysymykseen ”mikä on taiteen merkitys” tulee helposti ympäripyöreä. Kun poliitikko haluaa miellyttää äänestäjäkuntaansa, vastaus muuttuu todennäköisesti muodottomaksi. Vai mitä mieltä olette perussuomalaisten kansanedustajan Reijo Hongiston vastauksesta?

"Jos kaikki paitsi purjehdus on turhaa - ei taiteellakaan ole merkitystä. Paitsi - jos purjehduskin on taidetta - ja sitähän se on."

Hongiston vastauksessa taide saa merkityksen monimutkaisesta vastaavuuksien verkostosta, jossa taide on alisteinen jonkin muun – tässä tapauksessa purjehduksen – taiteellisuudelle. Ehkä tästä saa aikaiseksi taidepoliittisen ohjelman, jos lasketaan kuinka monta risteilijätilausta valtion kulttuuribudjetilla Suomeen saisi.

Kaikkien onneksi taiteilija Anssi Kasitonni paljasti Reijo Hongiston taiteen merkityspohdinnan järjettömyyden. Sanat ”taide” ja ”purjehtiminen” voidaan korvalla millä tahansa sanoilla ja – simsalabim – lause pysyy sisäiseltä merkitykseltään muuttumattomana: ”Jos kaikki paitsi paneminen on turhaa, ei tieteelläkään ole merkitystä. Paitsi – jos paneminenkin on tiedettä – ja sitähän se on.”

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/13/persun-taidelause-anssi-kasitonnin-generaattorissa

Kulttuuriviennistä sosiaalipolitiikkaan

Helsingin yliopiston viestintäpolitiikan professori Hannu Nieminen kirjoittaa kirjassa Tehtävä kulttuurille (2014), että hyvinvointivaltion laajentuminen 1990-luvun lamaan asti edesauttoi kulttuuripolitiikan autonomista asemaa. Hyvinvointivaltion kontekstissa oli perusteltua rajata erillinen kulttuuripolitiikan alue, joka huolehtii taiteilijoiden ja muiden kulttuurityöläisten asioista. Kun kilpailuvaltio korvasi hyvinvointivaltion, myös kulttuuripolitiikan piti löytää uusi oikeutus olemassaololleen. Tämä löytyi kulttuuriviennistä.

Nyt kun lähestytään vuoden 2015 eduskuntavaaleja, kulttuuriviennin taikasana suorastaan loistaa poissaolollaan kulttuuriministeriön muistioissa. Sen paikan kulttuuripolitiikan oikeuttajana on vallannut kulttuurin hyvinvointivaikutus ja kulttuurin yhteys sosiaalipolitiikkaan. Taiteilijoiden vaatimukset lisärahoituksesta kannattaa mieluiten liittää visioihin sairaalaklovneista ja erilaisista yhteisötaiteellisista kokeiluista. Eli toisin sanoen, purjehdus (lue: terveyskeskus, sairaala, lastensuojelu, päiväkoti, rakentaminen) ei ole turhaa, se on taidetta, mistä seuraa, että taide ei ole ainakaan turhaa.

Mahdottoman politiikka

Poliitikkojen ihastellessa taiteen hyvää tekeviä ja jalostavia vaikutuksia, taiteilijakunta on alkanut luotsata omaa kulttuuripoliittista keskusteluaan. Baltic Circle -festivaalin järjestämässä Suomen taidepoliittisessa tapahtumassa näkyväksi tullut liikehdintä jatkuu nyt vaikka Kulttuurin välikysymys -otsakkeen alla ja monessa muussa paikassa. On syntynyt uusia taiteen tekemisen instituutioita, jotka toimivat perinteisen kulttuuripolitiikan liepeillä. Uudet taiteentekijöiden yhteenliittymät haastavat perinteiset kulttuuripolitiikan keskustelufoorumit.

Merkillistä ja ilahduttavaa tässä viimeaikaisessa liikehdinnässä on, että se muodostuu taiteen omista lähtökohdista. Suomen taidepoliittinen tapahtuma oli esitys politiikasta, jossa poliitikot muuttuivat hetkellisesti taiteeksi. Kulttuuri- ja taidepolitiikan on käännyttävä pois ulkoisista uhista kohti ydinasiaansa, eli kulttuuria ja taidetta.

Vaikka taide ei voi kilpailla edellä mainittujen ”vakavien” poliittisten teemojen kanssa eikä antaa ratkaisua suomalaisen vientiteollisuuden ongelmiin, se voi tuoda esille sen mikä on politiikassa ”mahdotonta”. Taide ei anna voimia ja virkistystä selvitä seuraavasta työpäivästä, vaan se antaa mahdollisuuden heittäytyä kokonaan yhteiskunnallisten pakkojen ulkopuolelle. Vaihtoehdottomassa maailmassa tällä on suuri poliittinen merkitys.

Kommentit
  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

Uusimmat sisällöt - Kulttuurin välikysymys

  • Kuntavaaleista pitää tehdä kulttuurivaalit

    Kulttuurin välikysymys vaatii kulttuuria kuntavaaleihin

    Suomi on repeytynyt kuihtuviin kuntiin ja kasvaviin keskuksiin. Mutta mikä voisi olla kolmas tie, ja missä on uusien kuntapäättäjien valta sote-Suomessa? Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi jättävät uuden kulttuurin välikysymyksen.

  • Kokonaiskuvan kaipuu

    Todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen.

    ”Miten voisimme hyväksyä, että todellisuus on helvetin sekava ja moniulotteinen?” kysyy toimittaja ja käsikirjoittaja Jari Hanska. Hanska oli yksi huhtikuun alussa järjestetyn Nykyaika-seminaarin järjestäjistä. Nuoren Voiman Liiton ja Kriitisen korkeakoulun yhdessä järjestämässä seminaarissa pyrittiin keskustelemaan yhden päivän aikana mm. sellaisista teemoista kuin maapallon ekologinen kantokyky, taiteen rooli, kaupunkitilan demokraattisuus, tiedon pirstaloituminen, ihmiskunnan kehittyminen, finanssikriisit ja rakkaus.

  • Keskustellaan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja taide pelastuu!

    Suomen, taitelijoiden ja taiteen tila keväällä 2016.

    "Fantastisen ruotsalainen keskustelu. Me keskustellaan täällä asioista, ihan sivistyneesti, kukaan ei lyö ketään ja tällä tavalla taide pelastuu", sanoi #kulttuurinvälikymys-keskustelun kommentaattori, toimittaja Katja Ståhl. #kulttuurinvälikysymys kokosi huhtikuisena torstai-iltana Vanhalle Ylioppilastalolle taiteilijoita ja poliitikkoja puhumaan Suomen, taitelijoiden ja taiteen tilasta, kun eduskuntavaaleista on kulunut vuosi. Kevään 2017 saattavat tuottaa uusia välikysymyksiä kulttuurista.

  • #kulttuurinvälikysymys: Sebastian Tynkkynen teki videovastineen pakolaisrunolle

    Sebastian Tynkkysen videovastine pakolaisrunolle

    Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen teki oma-aloitteisesti videovastineen #kulttuurinvälikysymys -hankkeen pakolaisaiheiselle runovideolle. Tynkkynen on yksi keskustelijoista tämän illan Kulttuurin välikysymys -ohjelmassa, joka nähdään suorana Yle Teemalla klo 19.30 alkaen. Katso molemmat videot täältä.

  • Li Andersson: Taide on luovan talouden ydin

    Andersson peräänkuuluttaa kulttuuripolitiikkaa.

    Li Andersson (vas.) kertoo olevansa pettynyt hallituksen kulttuuripolitiikkaan lähinnä siksi, ettei sitä ole ollut. ”Vaalien alla oli enemmän keskustelua kulttuurista kuin aikoihin. Olisi ollut tervetullutta reagoida siihen jotenkin.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Li Andersson.

  • Kaikki menee pieleen: sarjakuvataiteilijat Kaisa Leka, Ville Pirinen ja Juho Juntunen piirtävät maailmantuskassa

    Sarjakuvataitelijat ja maailmanloppu

    Juho Juntusen, Ville Pirisen ja Kaisa Lekan spontaani näkemys siitä, mikä mättää juuri nyt. Lapsuuden itsekkyys kulminoituu hiiltyneeseen maapalloon ja jumalan face palmiin. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Vihapuhe uhkaa myös kulttuuria - #kulttuurinvälikysymys selvitti uhkakuvat

    Mitkä ovat suomalaisen kulttuurin uhkakuvat?

    #kulttuurinvälikysymys lähetti kaikille kansanedustajille ja suurelle joukolle taiteen ammattilaisia kyselyn kulttuurin uhkakuvista. Vastanneiden näkemykset ovat linjassa: julkistalouden alasajo ja vihapuhe ovat kulttuurimme suurimmat uhat. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta. Keskustelua taiteen voimasta, uhista ja mahdollisuuksista.

  • "Rajasitko mun tissit pois kuvasta? Miks?" Jenni Kokander paljaana taiteen vuoksi

    Jenni Kokander on paljas Taiteilija.

    ”Yritin kirjoittaa "näkkileivästä", mutta asetelma tuntuikin teennäiseltä ja jotenkin pakoilulta. Mitä jos tekisinkin parodiaa itsestäni ja/tai taiteilijoista?” kirjoittaa näyttelijä Jenni Kokander sähköpostiviestissä. Tästä sai alkusa Me taiteilijat –video. Videossa päähenkilö, "Taiteilija" sanoo: "Me uskalletaan olla paljaana." Ja tämä on totta: hyvinkin paljaana. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.

  • Timo Harakka: Julkinen valta on jäljessä siitä, mitä taiteessa tapahtuu

    Timo Harakan mielestä kulttuuri on jäänyt ilman linjauksia.

    ”Ei ole näkemystä, minkälaisiin taidealoihin halutaan satsata tai minkälaista identiteettiä Suomi kulttuurin kautta rakentaisi.” Timo Harakan (sd.) mielestä kulttuuri on jäänyt hallituksessa ilman linjauksia, mikä ilmenee konkreettisesti kulttuuriministerin puuttumisena. #kulttuurinvälikysymys kysyy, mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa. Yksi keskustelijoista on Timo Harakka.

  • Ritva Elomaa: Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

    Elomaa on tyytyväinen hallituksen kulttuuripolitiikkaan.

    ”Kulttuuri on hallitusohjelmassa, eikä edes kovin heikosti. Se tekee tavoitteiden saavuttamisesta paljon helpompaa. Kulttuuriinhan kuuluu myös liikunta.” #kulttuurinvälikysymys kysyy mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu Yle Teemalla 14. huhtikuuta suoraan lähetykseen, jossa taiteilijat ja poliitikot kohtaavat keskusteluissa.

  • Pakolainen saapuu paratiisiin - Maija Vilkkumaa tulkitsee Hassan Blasimin runon

    Hassan Blasimin runo pakolaisesta Maija Vilkkumaan lukemana

    "He vievät sinut omaan paratiisiinsa, sitten piinaavat sinua yötä päivää kauhuillaan sinun silmissäsi, joista loistaa pelko ja toivo." Kirjoittaa Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim runossaan Pakolainen paratiisissa jonka nimi on Eurooppa. Blasimin mielestä pakolaisista ei saisi puhua liikaa - ja myönteiselläkin julkisuudella on huonot puolensa. #kulttuurinvälikysymys kysyy taiteilijoilta mitä tapahtuu todella Suomessa vuonna 2016. Hanke huipentuu suoraan lähetykseen Yle Teemalla 14. huhtikuuta.