Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Ville 30 päivässä pääkuva

Jesidit - vainottu kansa

Ville Haapalo vierailee armenialaisessa jesidikylässä
Ville Haapasalo tutustuu jesidikulttuuriin Ville Haapalo vierailee armenialaisessa jesidikylässä armenia

Jesidit ovat Irakista ja muilta kurdialueilta, kuten Sinadin vuoristosta, kotoisin oleva etnis-uskonnollinen ryhmä. Tällä hetkellä heitä asuu eniten Irakissa, Syyriassa ja Kaukasuksen alueella. Jesidiläisyyden harjoittajia on maailmassa yhteensä noin 700 000.

Jesidismiin ei ole mahdollista kääntyä, eikä jesidismistä ole mahdollista luopua ilman totaalista välien katkaisua jesidiyhteisöön. Seurustelu tai avioliitto yhteisön ulkopuolelle eivät tule kysymykseen.

Jesidit uskovat Jumalaan, joka on heille vain luoja, eikä vaikuta enää maailmassa. Jumalan sijaan uskonnon keskushahmo on riikinkukkona kuvattu enkeli Melek Ta'us. Jesidien mukaan jokainen voi itse valita hyvän ja pahan väliltä Malak Ta’usin tavoin. Uskonnolle on tyypillistä positiivisuuden korostaminen tuomiopäivän pelon sijaan. Aurinko on jesideille uuden alun ja positiivisuuden symboli. Tärkeää on olla käyttämättä sinistä väriä, sillä se on pahuuden väri – vastaväri auringon keltaisuudelle.

Pyhiä kirjoja jesideillä on kaksi: Kitêba Cilwe ja Mishefa Reş. Pyhäpäivänään jesidit pitävät keskiviikkoa. Jesidit uskovat jälleensyntymiseen ja heillä on tiukka kastijärjestelmä.

Jesidien uskossa on piirteitä zarahustralaisuudesta, joka vaikutti Iranissa ennen islamia. Tiettävästi uskon perustaja oli 1000-luvulla elänyt sheikki Umayyad, joka polveutuu ensimmäisestä suuresta islamilaisesta, poliittisesta dynastiasta.

Jesideistä kerrotaan suhteellisen vähän mediassa ja valitettavasti uutisointi on viime vuosina ollut synkkäsävytteistä. Yksi viime vuosien kansainvälisistä jesidiuutisista on 17-vuotiaan jesiditytön kivitysmurha, josta kuvattu kännykkävideo levisi netissä kulovalkean tavoin. Syynä kivitykseen oli tytön rakastuminen sunniarabiin ja kääntyminen islaminuskoon – siis perheen nimen häpäisy. Seuraavalla viikolla, vastareaktiona kivitykselle, 23 jesidimiestä surmattiin Mosulissa.

Jesidien ja arabien välinen vihanpito ulottaa juurensa kuitenkin pidemmälle, aina 500-luvulle asti. Saddam Husseinin valtakauden aikana jesidien vaino muuttui entistä järjestelmällisemmäksi. Kymmeniä tuhansia jesidejä pakeni kotiseudultaan, koska heitä pakotettiin kääntymään muslimeiksi. Ääri-islamilaisen taistelujärjestön Isiksen sanotaan tappaneen viime vuosien aikana tuhansia jesidejä. Veritöiden jälkiä todistavat joukkohaudat, joista on löytynyt myös lapsia ja naisia.

  • Mauritiuslainen ruoka heijastaa historian kerrostumia

    Mauritiuslainen ruoka heijastaa historian kerrostumia

    Jakso 8/8. Ville valmistaa mauritiuslaisia herkkuja Sebastienin, Allin, Francon ja Elinan opastuksessa. Ville innostuu tanssimaan myös perinteistä orjatanssia ja maistelemaan rommia.

  • Poronverimakkara on saamelainen herkku

    Poronverimakkara on saamelainen herkku

    Jakso 7/8. Ville tutustuu saamelaiseen ruokakulttuuriin ja luonnon antimien hyödyntämiseen. Niiles-Jouni opettaa Villeä valmistamaan perinteisiä pororuokia kuten koparakeittoa ja savustettua kurppia.

  • Stout maustaa irlantilaisen lammaspadan

    Stout maustaa irlantilaisen lammaspadan

    Jakso 6/8. Ville pääsee nauttimaan irlantilaisia ostereita sekä valmistamaan Davidin stout-oluella maustettua lammaspataa. Ruoanlaiton ohessa Ville saa nauttia irlantilaisesta huumorista ja musiikista.

  • Nigerialainen häränhäntä nostaa hien pintaan

    Nigerialainen häränhäntä nostaa hien pintaan

    Jakso 5/8. Nigerialaisissa pidoissa ruokalajeja on monta eikä chiliä ei säästellä. Villen suomalais-nigerialaiset vieraat opettavat Villelle ibo-heimon kulttuuria ja ruokaperinteitä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua