Hyppää pääsisältöön

Lähetettäisiinkö lapsia nykysodassa sotalapsiksi?

Tänä päivänä Suomi on osa Euroopan Unionia ja Lissabonin sopimuksen turvalauseke velvoittaa kaikkia EU:n jäsenmaita antamaan apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle. Lasten ja muiden haavoittuvien ryhmien turvaaminen jouduttaisiin harkitsemaan siitä näkökulmasta, millaisesta sodasta tai laajamittaisesta kriisistä olisi kyse.

Tilanne on tänä päivänä hyvin erilainen kuin vuonna 1939. Tuolloin naiset olivat suurelta osin kotona ja hoitivat lapset itse. Nykyään lähes kaikki naiset ovat työelämässä ja lapset hoidossa päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Meillä on runsaasti koulutettuja lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia, jotka on oletettavasti varattu hoitamaan omaa tehtäväänsä poikkeusoloissa.

”Ajattelen, että päiväkotien henkilökunta velvoitetaan hoitamaan poikkeusoloissa lapset päiväkodeissa vaikkapa yötäpäivää, ja silloin äidit voivat tehdä omaa poikkeusolojen tehtäväänsä joko omassa toimessaan tai vapaaehtoisesti saamansa koulutuksen kautta”, pohtii Suomen Lottaperinneliitto ry:n puheenjohtaja Kaija Vesala.

"On selvää, että lasten erottaminen vanhemmistaan on aivan äärimmäinen tilanne. Vaikka ajatus tuntuu vieraalta, ei tällaistakaan vaihtoehtoa tietysti voi täysin pois sulkea", toteaa Naisten Valmiusliiton Anne Holmlund.

Lähde:
Kaija Vesala, puheenjohtaja, Suomen Lottaperinneliitto ry
Anne Holmlund, puheenjohtaja, Naisten Valmiusliitto

Kannakselainen poika on ponnistellut ahkerasti evakuoimispuuhassa ja nyt uinahtaa hetkisen matkalaukku päänalaisenaan. Herätyskellon hän on asettanut viereensä, jotta hän olisi lähtöhetkellä valmis. Noitermaa 1944.
Kannakselainen poika on ponnistellut ahkerasti evakuoimispuuhassa ja nyt uinahtaa hetkisen matkalaukku päänalaisenaan. Herätyskellon hän on asettanut viereensä, jotta hän olisi lähtöhetkellä valmis. Noitermaa 1944. Kannakselainen poika on ponnistellut ahkerasti evakuoimispuuhassa ja nyt uinahtaa hetkisen matkalaukku päänalaisenaan. Herätyskellon hän on asettanut viereensä, jotta hän olisi lähtöhetkellä valmis. Noitermaa 1944. Kuva: SA-Kuva talvisota 2015

Artikkeli liittyy kokonaisuuteen Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat

Lue myös:
Tommi Uschanov: Jos Suomi joutuisi Tuntemattoman sotilaan talvisotaan

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.