Hyppää pääsisältöön

Meillä on lähinaapuri! - Kaikkein aikojen lähin tähti löydettiin

Havainnekuva Scholzin tähdestä.
Havainnekuva Scholzin tähdestä Havainnekuva Scholzin tähdestä. Kuva: University of Rochester scholzin tähti

Kansainvälinen tutkijaryhmä on selvittänyt, että noin 20 valovuoden etäisyydellä sijaitseva Scholzin tähti – virallisesti WISE J072003.20-084651.2 – on ohittanut Aurinkokunnan ennätyksellisen läheltä vain joitakin kymmeniätuhansia vuosia sitten.

Tarkastellessaan punaista kääpiötähteä lähemmin tähtitieteilijät huomasivat, että se on "vain" 20 valovuoden etäisyydellä, mutta silti sen havaintosuuntaan nähden kohtisuora liike on taivaalla hyvin hidasta. Samalla tähti on etääntymässä meistä vauhdilla.

Yksityiskohtaisemmat havainnot osoittivat, että noin 70 000 vuotta sitten Scholzin tähti ohitti Auringon ainoastaan 0,8 valovuoden etäisyydeltä. Se on vain viidennes Auringon ja lähimmän naapurimme Proxima Centaurin välimatkasta.

scholtz-star-movement
Tätä nykyä Scholzin tähti on meistä jo noin 20 valovuoden etäisyydellä Yksisarvisen tähdistön suunnassa. Kuvaan on merkitty tähden sijainti 60 vuotta sitten (punainen pallo) ja nykyisin (sininen pallo) sekä valkoisella katkonuolella sen liike 200 vuoden aikana. scholtz-star-movement scholtz-star-movement

Tähti läpäisi Aurinkokunnan laitamilla olevan Oortin pilven, joka koostuu valtaisasta määrästä komeettoja. Pilven ulko-osissa kiertolaisia on kuitenkin niin harvassa, että tähti ei juurikaan vaikuttanut niiden ratoihin, planeettojen liikkeistä puhumattakaan.

Olematon vaikutus johtui myös kääpiötähden mitättömässä massasta, joka on vain noin kahdeksan prosenttia Auringon massasta. Sillä on kumppaninaan ruskea kääpiö, joka on vielä tätäkin pienempi.

70 000 vuotta sitten taivaalle tuijotelleet esivanhempamme näkivät Scholzin tähden joidenkin minuuttien tai tuntien ajan aina, kun siinä tapahtui voimallinen purkaus

Lähimpänä ollessaan Scholzin tähti oli vain noin 10. magnitudia, joten se ei erottunut paljain silmin. Tähden voimakas magneettikenttä ja sen pinnalla tapahtuvat rajut purkaukset kasvattavat kuitenkin sen kirkkauden ajoittain monituhatkertaiseksi.

On siis mahdollista, että 70 000 vuotta sitten taivaalle tuijotelleet esivanhempamme näkivät Scholzin tähden joidenkin minuuttien tai tuntien ajan aina, kun siinä tapahtui voimallinen purkaus.

Tähdestä ja sen lähiohituksesta Tiedetuubin artikkeli.


Kirjoittanut: Markus Hotakainen

Kommentit
  • Venus on kuuma, hapokas ja tuulinen – Kuinka siellä voisi olla elämää?

    Venuksen paksu pilvipeitto kätkee alleen isoja yllätyksiä.

    Jos etsit hyvää lomakohdetta, ei Venus ole varmasti listalla ensimmäisenä. Silti siellä saattaa olla elämää, kuten tuore havainto sen pilvistä kertoo. Ainoa keino todistaa arvelut Venuksen kaasukehässä leijuvista mikrobeista on mennä katsomaan paikan päälle. Tehtävä tulee olemaan hyvin kiinnostava ja opettaa meille varmasti paljon pilviplaneetasta. Tämä siitä tiedetään nyt.

  • "On tehty paljon hyviä lääkkeitä hiirille" – Lääkkeiden kehitys on monivaiheista eikä aina riskejä vailla

    Suomessa lääkkeiden sääntely on kuitenkin maailman huippua.

    Koronalääkkeen etsintä on johtanut osittain hätiköityihin päätöksiin. Kun uutta lääkettä testataan, ei kaikkia haittavaikutuksia voi ennalta aavistaa. Suomessa lääkkeiden sääntely on onneksi kuitenkin maailman huippua. Silti esimerkiksi tutun parasetamolin vaikutusmekanismia ei tarkasti tunneta, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä yli sata vuotta.

  • Avaruuslentojen erikoismies Elon Musk ja hänen lentävät rehusiilonsa

    Kuusi vastausta Elon Muskista ja hänen avaruusyhtiöstään.

    Miljardööri Elon Musk on huimilla visioillaan muuttanut avaruusalaa radikaalisti. Muskin avaruusyhtiön SpaceX:n lähitulevaisuus on hyvin kiinnostavaa aikaa jopa koko ihmiskunnan näkökulmasta: saammeko pikalinjan avaruuteen?