Hyppää pääsisältöön

Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat

Talvisota 1939-40 ja 2015
Talvisota 1939-40 ja 2015 Kuva: SA-Kuva, Puolustusvoimat, Annukka Palmén-Väisänen/Yle talvisota 2015

Miten talvisota 2015 eroaisi 75 vuoden takaisesta talvisodasta? Olisivatko roolit ja releet samanlaiset kuin vuonna 1939? Monen asian kehittymistä olemme saaneet seurata arjessamme, mutta poikkeusolojen Suomeen meillä ei - onneksi - ole läheistä kontaktia viime ajoilta. Yleisradio selvitti asiantuntijoiden avulla, millainen olisi tämän päivän sota.

Jos sota syttyisi nyt, lähtisivätkö miehet jälleen rintamalle?
Talvisota 2015 poikkeaisi monella tavalla talvisodasta 39–40: nykysota olisi nopeatempoisempaa, liikkuvampaa ja aikaan tai paikkaan sitoutumattomampaa. Mutta yhä olisi vihollisen joukkoja, jotka pyrkisivät joko saamaan alueitamme haltuunsa tai tuhoamaan joukkojamme. Taistelu saatettaisiin kuitenkin käydä nykysodassa rintaman sijaan "kaikkialla".
Lue koko vastaus

Kuka on asevelvollinen?
Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen 18–60-vuotiaana. Varusmiespalvelun jälkeen asevelvollinen kuuluu reserviin, josta hänet voidaan määrätä palvelukseen. Rauhan aikana asevelvollisuuden voi suorittaa siviilipalveluksena.
Lue koko vastaus

Mitä tapahtuu, jos ei lähde sotimaan, vaikka määräys tulisi?
Palvelukseen on lähdettävä, jos määräys tulee. Jos ei lähde, saa rangaistuksen - maksimissaan neljä vuotta vankeutta.
Lue koko vastaus

Jos asuu ulkomailla, mutta on käynyt armeijan Suomessa, onko tultava sotimaan?
Rangaistukset ja rikostunnusmerkistöt ovat samoja asuinpaikasta riippumatta: Maksimissaan neljän vuoden vankeusrangaistus, lievimmillään kurinpitorangaistus.
Lähde: Tuija Sundberg, Puolustusvoimien asessori

Mitä naiset tekisivät sodan aikana?
Osa työelämässä olevista naisista jatkaisi omisissa tehtävissään ja asevelvollisuuden suorittaneet olisivat koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Näiden velvollisuuksien ulkopuolelle jäävien naisten tulisi olla käytettävissä avustaviin tehtäviin. Olisi tärkeää turvata yhteiskunnan arjen toiminta.
Lue koko vastaus

Jos perheessä sekä äiti että isä ovat käyneet armeijan, onko molempien osallistuttava sotaan?
Jos perheessä molemmat vanhemmat – sukupuoleen katsomatta – ovat asevelvollisia/reserviläisiä ja sijoitettuna sodan ajan joukkoon, palvelukseen on tultava kun käsky käy. Lapsista tai muuten kodista huolehtivat muut viranomaiset.
Lähde: Vesa Tohkanen, everstiluutnantti, Pääesikunta

Lähetettäisiinkö lapsia jälleen sotalapsiksi?
EU-maiden on velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneita jäsenmaita, mutta lapsen ja vanhemman erottaminen on äärimmäinen ratkaisu. Todennäköisesti lasten hoitaminen onnistuttaisiin järjestämään päiväkotien henkilökunnan avulla.
Lue koko vastaus

Mikä olisi siviilipalvelusmiesten rooli nykysodassa?
Käytännössä siviilipalvelusvelvollisiin sovellettaisiin määräystä, jonka mukaisesti ”jokainen tekee sitä työtä tai tehtävää, minkä parhaiten taitaa, ja josta on sotatilan aikana yhteiskunnallista hyötyä”.
Lue koko vastaus

Voisiko sodan alettua vaihtaa asevelvollisesta siviilipalvelukseen?
On ennakoitu, että sotatilan uhatessa siviilipalvelukseen alkaisi tulla runsaasti hakemuksia. Vakaumuksentutkintalautakunta selvittäisi tuolloin vakaumuksen pysyvyyttä.
Lue koko vastaus

Miten tehtäviä jaetaan sodan aikana?
Työvelvollisuus koskee jokaista 18–67-vuotiasta, jolla on kotikunta Suomessa. Kutsun saatuaan on ilmoittauduttava työvoimaviranomaiselle, joka antaa työvelvolliselle työmääräyksen. Työmääräystä on toteltava tai seuraa rangaistus.
Lue koko vastaus

Saako maasta poistua sodan aikana?
Maasta saa poistua sodan aikana. Jollei riko samalla lakisääteisiä velvoitteitaan.
Lue koko vastaus

Mitä Suomessa oleville ulkomaalaisille tapahtuisi sodan aikana?
Jos ihminen on täällä oleskeluluvalla vaikka opiskelemassa tai töissä, hän varmaankin lähtisi sotatilan syttyessä takaisin kotimaahansa. Hänen kotimaansa edustustot todennäköisesti myös kehottaisivat tekemään niin. Tilannetta voi verrata Suomen valtion antamiin ohjeisiin siitä, onko esim. Ukrainassa tai muilla konfliktialueilla turvallista oleskella.
Lähde: Kaisa Härkisaari, tiedottaja, Maahanmuuttovirasto

Miten teknologia on kehittynyt talvisodan ajoista?
Tekniikka on kehittynyt valtavasti talvisodan ajoista, esim. pimeätoimintavälineet, paikantamisvälineet ja valvontavälineet mahdollistaisivat laajemman ja nopeamman toiminnan. Silti yhä tarvitaan taitoja toimia myös rajoittuneissa olosuhteissa.
Lue koko vastaus

Miten varustus on muuttunut talvisodan ajoista?
Taistelijoiden varustus on kehittynyt samaa tahtia kuin vaikkapa urheiluvarustus. Mutta yöksi olisi yhä kömmittävä suojaan kaivettuun telttaan tai suojakorsuun. Mutta osaavatko nykymiehet hiihtää?
Lue koko vastaus

Millainen olisi propagandan merkitys talvisodassa 2015?
Propagandan periaatteet eivät ole juuri muuttuneet, mutta välineistön kirjo on laajentunut. Propagandaa tarvitaan mm. kotirintaman yhtenäisyyden säilymiseen.
Lue koko vastaus

Talvisota 1939-40 ja 2015
Talvisota 1939-40 ja 2015 Kuva: Puolustusvoimat talvisota 2015

Kokonaisuus liittyy #sota39-projektiin, jossa esitetään talvisodan tapahtumia Twitterissä reaaliajassa ikään kuin sota olisi käynnissä nyt.

Lue myös:
Tommi Uschanov: Jos Suomi joutuisi Tuntemattoman sotilaan talvisotaan

Kommentit
  • Alvar Aallon Villa Tammekann on nähnyt Viron historian synkät ja valoisat ajat

    Villa Tammekannin tarina

    Vuonna 1932 virolainen maantieteen professori August Tammekann tilasi arkkitehti Alvar Aallolta suunnitelmat taloa varten. Seuraavana vuonna Tammekannien perhe muutti vielä hieman kesken olevaan funkkistaloon Tarton Tähtveren kaupunginosassa. Villa Tammekann on ainoa Viroon valmistunut Alvar Aallon suunnittelema rakennus. Neuvostoaikana se rapistui ja unohtui. Viron uudelleen itsenäistyessä se löydettiin ja kunnostettiin Aallon suunnitelmia kunnioittaen.

  • Sankarivirtahevon uskomaton selviytymistarina piiritetyssä Leningradissa

    Satoja tuhansia ihmisiä kuoli nälkään — virtahepo pelastui

    Syksyllä 1941 talvi tulee varhain. Maa saa lumipeitteen jo lokakuun lopulla. Saksalaisten ja suomalaisten sotajoukkojen piirittämän Leningradin taivasta halkovat saksalaisia pommikoneita haravoivat valonheittäjät. Saartorenkaaseen on jäänyt 3,5 miljoonaa siviiliä ja eläintarhan häkissä pommeja säikkyvä afrikkalainen virtahepo. Pian piiritetyssä kaupungissa loppuu ruoka.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.