Sotatilanteessa siviilipalvelusvelvolliset sijoittuisivat yleishyödyllisiin tehtäviin joko siviilipalveluskeskuksen tai pelastusviranomaisten tai opetusministeriön johdolla.
Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä siviilipalvelusvelvollisten liikekannallepanosta. Käytännössä siviilipalvelusvelvollisiin sovellettaisiin määräystä, jonka mukaisesti ”jokainen tekee sitä työtä tai tehtävää, minkä parhaiten taitaa, ja josta on sotatilan aikana yhteiskunnallista hyötyä”.
Terveydenhuollon ammateissa työskentelevät toimivat sotatilanteessa luonnollisesti omissa tehtävissään. Tilanne on sama muillakin aloilla, joissa työ on yhteiskuntarakenteen ylläpitoa ja turvaamista. Esimerkiksi poliisien tai pelastushenkilöstön tai vaikkapa lakimiesten tehtävänä on normaalioloissa turvata yhteiskuntajärjestystä ja ehkäistä lisäonnettomuuksien syntyä, ja sotatilanteessa tehtävät ovat hyvin pitkälle samat: pyritään pitämään yhteiskunta pystyssä ja mahdollisimman toimintakykyisenä.
Koordinointitaitoja ja toteuttavia käsipareja tarvittaisiin poikkeusoloissa runsaasti myös esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelun tehtävissä ja ruokahuollon järjestämisessä. Väestönsuojelun ja tilapäismajoituksen järjestelyyn tarvitaan yhtälailla insinöörin logiikkaa kuin toimeenpanevaa siviilityövoimaa.
Sotatila aikaansaa myös paljon rikollisuutta ja kulttuuriomaisuuteen kohdistuvaa uhkaa. Siviilipalveluksen koulutusjaksolla joukko velvollisia saa koulutusta ympäristön- ja kulttuuriomaisuuden suojelun kysymyksiin, jonka pohjalta he kykenevät näkemään myös luonto- ja kulttuuriympäristön tarpeet kriisi- tai sotatilan sattuessa. Esimerkkinä voi ajatella toimenpiteitä, joilla turvataan esimerkiksi Ateneumin taideaarteet: mitkä kohteet suojataan ensimmäisenä ja millaisiin väistötilaratkaisuihin kansakunnan kulttuuriperintö siirtyy?
Sotatilanteessa tulee olla jo ennalta selvää, onko ensisijaisena turvaamiskohteena Helsingin rautatieasema liikenneyhteyksineen vai Kansallismuseo taideaarteineen. Logistiikan toiminnalla on myös keskeinen tarve kriisioloissa. Jos rekat eivät liiku, voi ruokahuollon turvaaminen kouluihin ja päiväkoteihin varsin nopeasti ehtyä, jolloin näissä julkisissa laitoksissa työskentelevät ihmiset joutuvat kriisitilanteissa uudenlaisten tehtävien eteen ja yhteiskunnan vakautta tukevia työtehtäviä riittää varmasti kaikille.
Lähde: Mikko Reijonen, johtaja, Siviilipalveluskeskus
Artikkeli liittyy kokonaisuuteen Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat
Lue myös:
Tommi Uschanov: Jos Suomi joutuisi Tuntemattoman sotilaan talvisotaan
