Propagandan merkitys on aina ollut keskeinen osa sotaa ja sodankäyntiä. Propagandan periaatteet ovat yhä samat kuin ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta välineistön kirjo, kuten sosiaalisen median lukuisat palvelut osoittavat, on huomattavasti laajentunut.
Propagandaa on moneen lähtöön: faktoihin ja totuuteen perustuvaa, hyvää ja oikeutettua sekä valheellista, paljolti tunteisiin vetoavaa tiedottamista. Ilman propagandaa on sotaan ryhtyvän valtion ja kansakunnan lähes mahdoton toimia. Ilman kotirintaman tukea ja yhtenäisyyttä katoaa - ennemmin tai myöhemmin - valtiolta kyky käydä sotaa.
Toinen propagandan merkitys koskee pyrkimystä hajottaa vihollisen rintamat. Viholliseen kohdistetulla propagandalla pyritään vaikeuttamaan sen päätöksentekoa, luomaan epäselvä tilannekuva ja alentamaan vihollisen tahtoa taistella. Propagandakampanjoihin osallistuu paljon muitakin toimijoita kuin pelkästään valtio ja sen johto.
Noin yleisesti, vaikuttaa siltä, että samalla kun propaganda on laajentunut ja sen merkitys kasvanut, niin ymmärrys propagandatekniikoista on saattanut jopa vähentyä.
Lähde: Jari Rantapelkonen, sotilasprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu
Artikkeli liittyy kokonaisuuteen Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat
Lue myös:
Tommi Uschanov: Jos Suomi joutuisi Tuntemattoman sotilaan talvisotaan
