Hyppää pääsisältöön

Oletko keskivertoa parempi kuski? - Ajatusvirheet jylläävät liikenteessä

Rambo ajaa puuhun kruunu päässään. Yleisö hurraa ja ojentaa hänelle kultaisen pokaalin. Aurinkolasipäinen aurinko myhäilee tyytyväisenä taustalla.
Tutkimusten mukaan varsinkin huonoimmilla kuljettajilla on taipumus kykyjensä yliarviointiin. Rambo ajaa puuhun kruunu päässään. Yleisö hurraa ja ojentaa hänelle kultaisen pokaalin. Aurinkolasipäinen aurinko myhäilee tyytyväisenä taustalla. Kuva: Kuvat: http://pixabay.com/, http://commons.wikimedia.org/ psykologia

Liikenteessä jokainen virhe voi olla kohtalokas. Ikävä kyllä kuljettajat ovat ihmisiä ja heitä piinaavat erilaiset vaaratilanteita luovat ajattelun vinoutumat. Tietoa ihmisen ajattelun oikoteistä ja vajavaisuuksista voidaan kuitenkin käyttää myös teiden turvallisuuden rakentamiseen.

Kuinka taitava autoilija olet?

Keskivertokuskia parempi
76% (191 ääntä)
Keskivertokuskia huonompi
25% (62 ääntä)
Ääniä yhteensä: 251

Onneksi olkoon tarkasta itsetuntemuksestasi, tai syvimmät pahoittelut sen puutteesta! Tukholman yliopiston professori Ola Svenssonin vuonna 1980 julkaistussa klassikkotutkimuksessa 93 prosenttia amerikkalaisista ja 69 prosenttia ruotsalaisista koehenkilöistä arvioi olevansa keskimääräistä parempia kuskeja. Sama tulos on sittemmin havaittu useissa ajotaito- ja turvallisuuskäsityksiä selvittävässä tutkimuksessa.

Ihmiset liioittelevat osaamistaan niin liikenteessä, kuin sen ulkopuolellakin. Erityisesti kykyjään yliarvioivat surkeimmat osaajat. Ilmiö tunnetaan löytäjiensä David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan Dunning-Kurger-vaikutuksena.

Psykologit Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään. Joka alueen testeissä huonosti menestyneiltä havaittiin puuttuvan myös taito arvioida omaa osaamistaan.

Aloittelevat autoilijat ovat tutkimusten valossa yleensä arvioineet osaamistaan erityisen liioitellusti. Suomessa ja Hollannissa toteutetussa tutkimuksessa suuri osa kuljettajista, erityisesti suomalaisista, kuitenkin arvioi osaamistaan luultua realistisemmin. Tutkijat arvelevat syyn piilevän Suomen toimivassa ajokoulutuksessa. Tässäkin tutkimuksessa ajotaitojaan yliarvioivat eniten ne, jotka eivät läpäisseet ajokoetta.

Liiallisen itseluottamuksen lisäksi ihmiskuljettajia vaivaa kykenemättömyys arvioida vauhdin lisäämisen hyötyä. Jo ennestään kovaa ajavat kuljettajat yliarvioivat ajan, jonka he voivat säästää kiihdyttämällä vielä kovempaan vauhtiin. Hiljaa ajavat taas aliarvioivat nopeuden lisäämisestä saamansa ajansäästön.

David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä. Liikenteessä palaute tulee valitettavan usein sakon tai ikkunaan iskeytyvän jalankulkijan muodossa, joten ajotaitoaan ei välttämättä joudu koskaan sen tarkemmin miettimään.

Ihmisaivojen heikkouksia on kuitenkin käytetty myös turvallisuuden luomiseen. Englannin Norfolkissa joidenkin maalaisteiden varsille istutettiin puita riviin kartiomaiseen muodostelmaan, jossa puiden istutuspaikat jatkuvasti lähenevät tietä, kun lähestytään kylää, tai muuta kohdetta, jossa halutaan ajonopeuksia vähentää. “Suppilon” sisällä ajaminen luo visuaalisen harhan, joka saa vauhdin vaikuttamaan todellista kovemmalta. Norfolkin kokeilussa kuljettajien ajonopeudet laskivat keskimäärin reilut kolme kilometriä tunnissa.

Näköharhoja käytetään muuallakin liikenneturvallisuuden lisäämiseen. Chicagon Lake Shore Driven ja Oak Streetin vaarallisina pidetyissä kaarteissa saatiin vähennettyä törmäyksiä 36 prosenttia luomalla samanlainen vauhtiharha maalaamalla tien pintaan viivoja tihenevin välein.

Arjen ajatusvirheitä voidaan käyttää hyödyksemme monella tavalla. Lisää asiaa tästä Prisma Studiossa 25.5., TV1:llä kello 20.00.

Lue lisää ajatusvirheasiaa:

Yliarvioimmeko kykyjämme - tsemppaamme sekä sepitämme

Usko pois, sinäkin olet osa lammaslaumaa

Anteeksi, pisuaarissani on kärpänen

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede