Hyppää pääsisältöön

Oletko keskivertoa parempi kuski? - Ajatusvirheet jylläävät liikenteessä

Rambo ajaa puuhun kruunu päässään. Yleisö hurraa ja ojentaa hänelle kultaisen pokaalin. Aurinkolasipäinen aurinko myhäilee tyytyväisenä taustalla.
Tutkimusten mukaan varsinkin huonoimmilla kuljettajilla on taipumus kykyjensä yliarviointiin. Rambo ajaa puuhun kruunu päässään. Yleisö hurraa ja ojentaa hänelle kultaisen pokaalin. Aurinkolasipäinen aurinko myhäilee tyytyväisenä taustalla. Kuva: Kuvat: http://pixabay.com/, http://commons.wikimedia.org/ psykologia

Liikenteessä jokainen virhe voi olla kohtalokas. Ikävä kyllä kuljettajat ovat ihmisiä ja heitä piinaavat erilaiset vaaratilanteita luovat ajattelun vinoutumat. Tietoa ihmisen ajattelun oikoteistä ja vajavaisuuksista voidaan kuitenkin käyttää myös teiden turvallisuuden rakentamiseen.

Kuinka taitava autoilija olet?

Keskivertokuskia parempi
76% (191 ääntä)
Keskivertokuskia huonompi
25% (62 ääntä)
Ääniä yhteensä: 251

Onneksi olkoon tarkasta itsetuntemuksestasi, tai syvimmät pahoittelut sen puutteesta! Tukholman yliopiston professori Ola Svenssonin vuonna 1980 julkaistussa klassikkotutkimuksessa 93 prosenttia amerikkalaisista ja 69 prosenttia ruotsalaisista koehenkilöistä arvioi olevansa keskimääräistä parempia kuskeja. Sama tulos on sittemmin havaittu useissa ajotaito- ja turvallisuuskäsityksiä selvittävässä tutkimuksessa.

Ihmiset liioittelevat osaamistaan niin liikenteessä, kuin sen ulkopuolellakin. Erityisesti kykyjään yliarvioivat surkeimmat osaajat. Ilmiö tunnetaan löytäjiensä David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan Dunning-Kurger-vaikutuksena.

Psykologit Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään. Joka alueen testeissä huonosti menestyneiltä havaittiin puuttuvan myös taito arvioida omaa osaamistaan.

Aloittelevat autoilijat ovat tutkimusten valossa yleensä arvioineet osaamistaan erityisen liioitellusti. Suomessa ja Hollannissa toteutetussa tutkimuksessa suuri osa kuljettajista, erityisesti suomalaisista, kuitenkin arvioi osaamistaan luultua realistisemmin. Tutkijat arvelevat syyn piilevän Suomen toimivassa ajokoulutuksessa. Tässäkin tutkimuksessa ajotaitojaan yliarvioivat eniten ne, jotka eivät läpäisseet ajokoetta.

Liiallisen itseluottamuksen lisäksi ihmiskuljettajia vaivaa kykenemättömyys arvioida vauhdin lisäämisen hyötyä. Jo ennestään kovaa ajavat kuljettajat yliarvioivat ajan, jonka he voivat säästää kiihdyttämällä vielä kovempaan vauhtiin. Hiljaa ajavat taas aliarvioivat nopeuden lisäämisestä saamansa ajansäästön.

David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä. Liikenteessä palaute tulee valitettavan usein sakon tai ikkunaan iskeytyvän jalankulkijan muodossa, joten ajotaitoaan ei välttämättä joudu koskaan sen tarkemmin miettimään.

Ihmisaivojen heikkouksia on kuitenkin käytetty myös turvallisuuden luomiseen. Englannin Norfolkissa joidenkin maalaisteiden varsille istutettiin puita riviin kartiomaiseen muodostelmaan, jossa puiden istutuspaikat jatkuvasti lähenevät tietä, kun lähestytään kylää, tai muuta kohdetta, jossa halutaan ajonopeuksia vähentää. “Suppilon” sisällä ajaminen luo visuaalisen harhan, joka saa vauhdin vaikuttamaan todellista kovemmalta. Norfolkin kokeilussa kuljettajien ajonopeudet laskivat keskimäärin reilut kolme kilometriä tunnissa.

Näköharhoja käytetään muuallakin liikenneturvallisuuden lisäämiseen. Chicagon Lake Shore Driven ja Oak Streetin vaarallisina pidetyissä kaarteissa saatiin vähennettyä törmäyksiä 36 prosenttia luomalla samanlainen vauhtiharha maalaamalla tien pintaan viivoja tihenevin välein.

Arjen ajatusvirheitä voidaan käyttää hyödyksemme monella tavalla. Lisää asiaa tästä Prisma Studiossa 25.5., TV1:llä kello 20.00.

Lue lisää ajatusvirheasiaa:

Yliarvioimmeko kykyjämme - tsemppaamme sekä sepitämme

Usko pois, sinäkin olet osa lammaslaumaa

Anteeksi, pisuaarissani on kärpänen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede