Hyppää pääsisältöön

Tyttärien ja isien siveysjuhlakuvat suututtavat ja nolostuttavat

David Magnusson Purity Ball
Valokuvaaja David Magnusson kuvasi siveysjuhlia Yhdysvalloissa. David Magnusson Purity Ball Kuva: Copyright © David Magnusson. All rights reserved. The images may not be used in any other context than articles or reviews abou purity ball david magnusson

Valokuvataiteen museo esittää kuvasarjaa siveysjuhlista, missä "morsiusmekkoon" pukeutuneet tyttäret lupaavat isilleen pysyä neitsyinä, ja isät lupaavat tukea tytärtään tässä päätöksessä. Siveysjuhlat ovat esimerkki tyttöjen seksuaalisuuden kontrolloinnin politisoitumisesta Yhdysvalloissa.

Purity Ball David Magnusson
Purity Ball David Magnusson Kuva: Copyright © David Magnusson. All rights reserved. The images may not be used in any other context than articles or reviews abou purity ball david magnusson

Strada tapasi ruotsalaisen valokuvaajan David Magnussonin, joka on ollut todistamassa siveysjuhlien viettoa Yhdysvalloissa Arizonassa, Coloradossa ja Lousianassa. Juhlista syntyi hätkähdyttävä kuvasarja Valokuvataiteen museoon. Valokuvien nuorimmat tytöt ovat alle kouluikäisiä.

Halusin kuvata isät ja tyttäret kauniina niin, että he voivat olla ylpeitä kuvista
Stradan Marjut Tervola ja valokuvaaja David Magnusson
Marjut Tervola ja David Magnusson Stradan Marjut Tervola ja valokuvaaja David Magnusson Kuva: Eero Poskela / Yle marjut tervola ja david magnusson

Ruotsalaisvalokuvaajan mukaan ilmiö on suhteellisen uusi. Se on kristinuskon vastalause amerikkalaiselle nykykulttuurille.
Siveysjuhlissa (Purity Ball) isä ja tytär antavat toisilleen lupauksen, jonka mukaan tyttäret pysyvät neitsyinä, kunnes menevät naimisiin. Isät lupaavat suojella tyttäriensä mielen, keho ja hengen puhtautta, sekä toimia hyvinä roolimalleina.

Tyttäret lupaavat pysyä neitsyinä, isät kannustavat

”Kun kuulin ensimmäisen kerran siveysjuhlasta, se oli shokki. En tiennyt, mitä siitä olisi pitänyt ajatella. Minulla oli mielikuva hirveistä isistä, jotka keinolla millä hyvänsä pitävät yllä perheen kunniaa. Olin jumiutunut omiin vahvoihin ennakkoluuloihini, ennen kuin olin puhunut sanaakaan heidän kanssaan”, Magnusson kertoo Stradalle.

Näyttelyssä valokuvat toimivat esimerkkinä, miten sukupuolen kontrollointi politisoituu Yhdysvalloissa. Kuvat ovat osa poliittisen valokuvan festivaalia.
Länsimaiselle katsojalle kuvat ovat näyttelyn hätkähdyttävin osio, vaikka näyttelyssä nähdään myös hyvin vaikuttavia, ja myös järkyttäviä kuvia. Kuvat ovat pöyristyttäneet, suututtaneet ja nolostuttaneet katsojia.

Magnusson ei silti halua ohjata katsojaa, mitä ilmiöstä pitäisi ajatella. Koko projektin tarkoitus ei ole tuomita, vaan ymmärtää erilaisten arvojen kannattajina. Tulkinnat hän jättää katsojan tehtäväksi. Hän ei halua antaa minkäälaisia ohjeita kuvien tulkintaan ja kertoo koko prosessin olleen hänelle tutkimusmatka omiin ennakkoluuloihin.

Minulla oli mielikuva hirveistä isistä, jotka puolustavat perheen kunniaa vaikka väkisin
Purity Ball David Magnusson
Purity Ball David Magnusson Kuva: Copyright © David Magnusson. All rights reserved. purity ball david magnusson

”Halusin oppia ymmärtämään jotain itselle vierasta. Se ei tarkoita samaa, että asia pitäisi hyväksyä itse, tai että pitäisi olla ajatuksen kannattaja. Halusin kuvata isät ja tyttäret kauniina niin, että he voivat olla ylpeitä kuvistaan ja kulttuuristaan”, hän sanoo.

Valokuvaaja myös haastatteli isiä ja tyttäriä, mikä auttoi ymmärtämään arvomaailmaa aatteen takana.
”Kun puhuin isien kanssa, ymmärsin, että he todella vilpittömästi uskovat siveyslupauksen olevan tyttäriensä parhaaksi. Jokainen isä haluaa tyttärensä parasta”, hän sanoo.

Magnussonin mukaan omat ennakkoluulot olivat paras esimerkki ymmärtämään, kuinka meistä jokainen on oman ympäristönsä kasvatti.
”Oli järkyttävä tajuta, että meitä ei erottanut mikään muu kuin se, miten kasvuympäristömme ja kulttuuri oli vaikuttanut meihin ja arvoihimme”, hän sanoo.

Kuvat ovat esillä Valokuvataiteen museossa 12.4. 2015 asti. David Magnussonin haastattelu nähdään perjantaina 20.2. kello 21:30 TV1:n Stradassa.

Mitä tunteita kuvat herättävät sinussa? Esittävätkö ne seksuaalisuuden kontrollointia vai ovatko kuvat kauniita kuvia isän ja tyttären välisestä suhteista? Osallistu Stradan keskusteluun!

Klikkaa tästä Valokuvataiteen museon kotisivuille.

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.