Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Käteisen rahan tarve vähenee, mutta täysin ilman ei vielä pärjää

Kymmenen euron seteli pilkistää lompakosta korttien joukosta.
Kymmenen euron seteli pilkistää lompakosta korttien joukosta. Kuva: Yle / Kaisu Nevasalmi raha,kymmenen euroa

Milloin viimeksi nostit automaatilta käteistä rahaa? Maksettaessa käytetään yhä harvemmin käteistä. Silloin herää kysymys, tarvitaanko käteistä rahaa enää.

Ravintolan narikka pyytää paria euroa säilytysmaksua, mutta taskussa on vain kortti. Kirpputoriostos houkuttaa, mutta kolikoita ei tahdo löytyä. Tilanne on tuttu. Käteistä ei ole lompakossa samalla tavalla, mitä ennen.

Suomi on yksi kortilla maksamisen kärkimaista. Samalla kun kortilla maksaminen on lisääntynyt, käteisen käytön suosio on vastaavasti romahtanut. Kolme neljästä tekee ostoksensa korttia käyttäen.

Esimerkiksi tammikuussa 2015 Suomen Pankin tekemässä kuluttajakyselyssä 17 prosenttia vastaajista maksaa ostoksensa käteisellä ja 71 prosenttia kortilla. Korttimaksaminen on kasvanut sekä käyttökertojen, että käytettyjen euromäärien mukaan.

Mobiilimaksaminen korvaa kolikoita

Usein niissä tilanteissa, joissa käteistä tarvittaisiin, on tarvetta kolikoille. Auton parkkimittarit, kirpputorit, keräykset ja välipala-automaatit nielevät kolikoita.

Kolikotkin voi usein jo korvata maksukortin tai kännykän avulla. Korttipäätteitä on paljon ja myös lähimaksaminen on lisääntynyt. Mobiilimaksamisen työkaluiksi on kehitelty jo monia sovelluksia korvaamaan käteistä rahaa.

Esimerkiksi Elisa Lompakko- ja MobilePay -sovelluksilla voi siirtää käteistä rahaa toisen ihmisen tilille. MobilePay on Danske Bankin kehittämä palvelu, mutta sitä voivat käyttää myös muiden pankkien asiakkaat. Palveluun rekisteröitymisen jälkeen riittää, että tietää maksun vastaanottajan puhelinnumeron.

Mobiilimaksamisen työkaluiksi on kehitelty jo monia sovelluksia korvaamaan käteistä rahaa.

Parkkimaksut hoituvat EasyPark- ja Parkman -sovelluksilla. Sovelluksien avulla hoituvat parkkimaksut ja jopa vapaan parkkiruudun löytäminen. EasyPark toimii myös pelkällä puhelinsoitolla.

Kaupunkien joukkoliikenteessä käytetään matkakortteja ja kaukoliikenteessä voi maksaa kortilla. Lähiliikenteen kertalippuun tarvitaan usein vielä käteistä. Turun seudulla tämäkin asia on ratkaistu. Keväällä 2014 otettiin käyttöön mobiilisovellus Föli paikallisliikenteeseen, jonka avulla voi ostaa mobiilimatkalippuja. Liput luetaan kännykän näytöltä linja-autossa QR-koodinlukulaitteella.

Kolehtihaavi täytetään edelleen käteisellä

Vaikka kolikkojen tarve on vähentynyt, niin ei niidenkään käyttö ole vielä sukupuutossa. Hyväntekeväisyyskeräykset, kuten kirkkokolehti, ovat vielä toistaiseksi käteisen varassa. Tosin Suomessakin on jo mietitty vaihtoehtoisia tapoja osallistua kolehtiin, sillä sen uskotaan lisäävän keräysten tuottoa. Ruotsissa on jo kokeiltu kolehdin maksamista korttimaksuina.

Käteisen rajoittaminen ei kitke harmaata taloutta

Joskus käteistä rahaa ei edes tahdota käsitellä yrityksissä. Käteiskassan pito kaupassa tietää lisätöitä, kun pohjakassa pitää laskea aamuin illoin. Käteistä saatetaan välttää myös turvallisuussyistä, sillä kassalippaaton kauppa ei rosvoja houkuttele.

Suurempiakin syitä käteisen käytön rajoittamiseksi on esitetty. Suomen hallitus on sitoutunut harmaan talouden torjumiseen. Käteinen raha on anonyymiä, mikä voi houkutella veronkiertoon. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän selvityksessä kuitenkin todettiin, että käteisen rajoittamista ei Suomessa tarvita.

Harmaan talouden torjunnassa tehokkaampia keinoja ovat esimerkiksi kuitinantopakko tai palkanmaksu pankkiin. Jo vuonna 2013 palkanmaksu käteisellä kiellettiin.

Vaikka käteinen poistettaisiin kokonaan, joku toinen valuutta ilmaantuisi rikollisen toiminnan maksuvälineeksi.― Kari Takala

Työryhmä kuuli selvityksessä myös Suomen Pankin johtavaa asiantuntijaa Kari Takalaa.

- Käteistä toki käytetään harmaassa taloudessa, koska siitä ei jää sähköistä jälkeä, jonka perusteita voitaisiin selvittää jälkikäteen. Vaikka käteinen poistettaisiin kokonaan, kyllä joku toinen valuutta ilmaantuisi rikollisen toiminnan maksuvälineeksi, Takala sanoo.

Käteisen hyviksi puoliksi hän listaa sujuvuuden, nopeuden sekä anonyymiyden. Lisäksi oman budjetin hallinta on käteisen avulla selkeämpää. Käteisellä on Takalan mukaan yhä paikkansa, mikä näkyy suosituimmissa käteisen käyttötarkoituksissa: kioskikaupassa, perheen rahasiirroissa, matkailussa sekä pienissä maksuissa. Seteliväärennökset ovat Takalan mielestä uhkana melko olemattomia.

- Myös maksuhäiriöiset ja pankkitilittömät voivat käyttää käteistä. Usein se on heille ainoa mahdollinen maksuväline, Takala muistuttaa.

Muokattu 30.11.2016: Korjattu kirjoitusvirhe.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.