Hyppää pääsisältöön

Koodaaminen tulee lukioihin

Ohjelmointi tulee peruskouluihin syksyllä 2016. Siitä ei tule erillistä oppiainetta. Lukiossa edetään samassa aikataulussa: keväällä 2015 Turun yliopisto ja Salon seudun lukiot pilotoivat yhdessä koodauksen tuomista lukioon valinnaiseksi kurssiksi.

Tietolaatikko

Peli-alalla on tärkeää se mitä osaa, ei se mitä, kouluja on käynyt. Intoa arvostetaan aina. CV:llä ei ole liiemmin vaikutusta, mutta jos taskusta löytyy siistejä duuneja ja oma-aloitteisuutta, niin sellainen merkkaa tosi paljon, toteaa Thomas Puha

Nykyinen työ –ja vapaa-ajan laiteympäristö pohjautuu pitkälti taustalla vaikuttaviin koodinpätkiin, oli kyse sitten älypuhelinsovelluksista, tieteestä, musiikista tai vaikka maataloudesta. Lukioissakin on herätty todellisuuteen ja ensimmäiset valinnaiset kurssit ovat kehitteillä Turun yliopistossa. Varsinaisia koodareita ei kurssien osallistujista koulita vaan kyse on enemmänkin kokonaisuuksien ymmärtämisestä ja mielenkiinnon herättämisestä ympärillä vellovaan ohjelmoinnin maailmaan.

Opetushallituksen ylitarkastaja Kimmo Koskinen on yksi projektin puuhahenkilöistä ja hän korostaa erityisesti opetuksesta saatavaa laajempaa hyötyä

 -  Koskinen sanoo, että ideana ei ole lähteä vääntämään koodia heti alusta. Kyse on enemmänkin koodauksen logiikan ymmärtämisestä ja ylipäänsä algoritmisen ajattelun kehittämisestä.

 Miten pitkälle lukion valinnaiset kurssit oppilaita valmentavat?

 - Näissä Turun yliopiston kehittämissä kursseissa mennään jo vähän pidemmälle siihen koodauspuoleen. Sitä on siis mahdollista tehdä jo lukiotasollakin, mutta sitten pitää olla vähän omaa osaamista takana. Se varsinainen koodauksen opettelu tapahtuu sitten jatko-opinnoissa. Tarkoitus olisi, että oikeanlainen siemen saadaan kylvettyä, pohtii Koskinen.

Maailmanlaajuisesti katsottuna Suomi on verrattain ajoissa sovittaessaan ohjelmointia opetusohjelmaan. Viro ja eritoten Britannia ovat olleet eturivissä koodin tuomisessa kouluihin. Singapore ja Yhdysvallat kulkevat osapuilleen samassa tahdissa Suomen kanssa.  Alan tarve lisätyövoimaan ei ole aivan turhaa hypeä: Suomessa lasketaan vuonna 2020 olevan tarvetta 17000 ict-osaajalle ja maailmanlaajuisesti jopa 4.4 miljoonalle. (tiedot pohjautuvat Koodi 2016.fi keräämiin aineistoihin)

Onko lukiolainen jo liian vanha oppimaan koodaamista?

Pelikolumnisti ja itsekin peliyrityksessä työskentelevä Thomas Puha lyttää mielikuvan siitä, että tullakseen hyväksi tekijäksi koodauksen tulisi alkaa jo vaippaikäisenä.

 -  Moni pelistudioiden tyypeistä on tehnyt uravaihdon joskus kolmenkympin tienoilla, totta kai siinä on vähän enemmän kirittävää. Mutta mitä enemmän treenaa ja opiskelee, niin sitä paremmaksi tulee, sanoo Puha.

 - Peli-alalla on tärkeää se mitä osaa, ei se mitä, kouluja on käynyt. Intoa arvostetaan aina. CV:llä ei liiemmin ole vaikutusta, mutta jos taskusta löytyy siistejä duuneja ja oma-aloitteisuutta, niin sellainen merkkaa tosi paljon, toteaa Thomas Puha.

Ala on kansainvälinen ja tekijöiden tarve on todellinen. Puha tuntee kentän hyvin ja on hieman huolissaan osaajien riittävyydestä, ja siitä etteivät tekijät välttämättä jää Suomeen.

 -  Kaikki tuntemani pelistudiot hakevat ohjelmoijia, ja uskon että peliala tulee tarvitsemaan, ei pelkästään ohjelmoijia vaan tekijöitä myös designistä tuottamiseen ja PR-toimintaan. Mutta samaan aikaan Google ja Facebook palkkaavat jatkuvasti väkeä ja esimerkiksi oman yritykseni on vaikea kilpailla tosi kovista tekijöistä edellä mainittujen yritysten kanssa.

Suomen Lukiolaisten Liitto seuraa tilannetta

Lukiolaisten liiton aikaisempi puheenjohtaja Otto Ahoniemi on seurannut koodaamiseen liittyvää keskustelua mielenkiinnolla. Itsekin yläasteella ohjelmoinnin saloihin tutustunut Ahoniemi kuitenkin toppuuttelee lukioiden digitalisoitumis- ja ohjelmointiaiheista debattia. Homma ei saisi mennä laitteiden kilpavarusteluksi pedagogiikan laahatessa perässä.

 - Olennainen osa tässä digitaalikeskusteluissa on se, miten saadaan kaikki tehot irti mahdollisesta uudesta oppimisympäristöstä. Digitaidot ovat se kansalaistaito, ei niinkään ohjelmointi. Että ymmärtää minkälaisessa järjestelmässä me pyöritään. Eli kun saa tietokoneen eteensä, oli se mikä tahansa käyttöjärjestelmä tai alusta, pädi, puhelin tai tulevaisuudessa vaikka lasit, niin ihminen osaisi heittäytyä siihen maailmaan ja käyttää sitä kuin kynää. Ohjelmointi voi olla sitä, mutta se ei ole tärkeintä, Otto Ahoniemi summaa.

Artikkelit

Abitreenit

Oppimateriaalit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit

Seuraa Abitreenejä Instagramissa: @abitreenit