Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kuningaskuluttaja julkistaa S-ryhmän ja Keskon omien vaatemerkkien valmistustehtaat

Mallinukke, sininen tausta
Mallinukke, sininen tausta Kuva: YLE mallinukke

Julkistamme S-ryhmän käyttämät tekstiilitehtaat Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Turkissa. Valmistustehtaiden julkisuus on askel kohti eettisempää vaatetuotantoa. Peräti 81 prosenttia S-ryhmän valmistuksesta tehdään riskimaissa, suurin osa Kiinassa. Myös Kesko julkistaa ensi kertaa kattavasti valmistustehtaansa. Kiinaa keskimäärin edullisempi Intia jyrää Keskon tuotannossa.

Kun vaate- ja tekstiiliteollisuuden käyttämät tehtaat ovat julkisesti verkossa, kansalaisjärjestöt, media ja ammattiyhdistysliike voivat pistokokein tarkastaa millaiset työntekijöiden olot eri tehtailla ovat.

– Ulkopuolisen tekemän tarkastuksen mahdollisuus luo paineen työolojen parantamiseen, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) kampanjakoordinaattori Anna Härri.

Finnwatchin toiminnanjohtajan Sonja Vartialan mukaan tehdaslistat mahdollistavat yritysvastuuperiaatteiden riittävyyden arvioinnin.

– Ihmisoikeusloukkauksien sattuessa syylliset saadaan helpommin vastuuseen, Vartiala lisää.

Ompelukone Bangladeshissa
Tekstiilitehdas Bangladeshissa. Kuva: Ylen MOT-ohjelmasta. Ompelukone Bangladeshissa Kuva: YLE mot

Muun muassa ruotsalainen vaatejätti H&M listaa valmistustehtaansa verkkosivuillaan. Esimerkiksi Bangladeshissa halpaketju käyttää satoja tehtaita. Härrin mukaan kansainvälisiä esimerkkejä on muitakin, muun muassa Adidas, Levi Strauss ja Nike.

Suomalaisista aktiivinen on ollut Stockmann-konserni: Stockmann-tavaratalojen ja Lindexin julkistamista tekstiilialan tehtaista melkein jokainen sijaitsee riskimaissa.

– Avoimuus on viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt merkittävästi. Enää ei kuule sitä hupaisaa perustelua, jonka esimerkiksi Amer Sports – tuolloin maailman suurin urheilubrändien omistaja – aikanaan vakavalla naamalla esitti, ettei se voi “kilpailusyistä” julkistaa tuotantoketjuaan, sanoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen.

Kauppa teettää Kiinassa – mutta kuinka kauan?

Tekstiiliteollisuuden etujärjestön Finatexin toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan järjestön edustamat perinteiset suomalaiset vaate- ja tekstiiliyritykset valmistavat tuotteitaan usein lähempänä kuin kauppaketjut K-ryhmä ja S-ryhmä. Katsotaanpa siis kaupan omia vaate- ja tekstiilituotteita.

Tuotteisiin on merkitty valmistuttajaksi SOK, lisäksi kerrotaan valmistusmaa.

S-ryhmä ei ole aiemmin julkaissut valmistustehtaitaan. Kuningaskuluttaja pyysi saada SOK:n neljän suuren valmistusmaan täydelliset tehdaslistat. Julkaisemme ne ohessa. Yhtiö toimitti kaikki toimituksen pyytämät tiedot.

SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen kertoo, että 81 prosenttia yhtiön teetättämistä vaatteista ja tekstiileistä valmistetaan riskimaissa. Yhtiön oma tuonti näkyy kuluttajalle kaupassa S-ryhmän omina merkkejä, tällainen on esimerkiksi “House”. Tuotteisiin on merkitty valmistuttajaksi SOK, lisäksi kerrotaan valmistusmaa.

S-ryhmän valmistusmaat

S-ryhmän pukeutumisen ostoista oman tuonnin osuus on 16 %.

Suurimmat valmistusmaat ovat:
Kiina 63 %
Intia 12 %
Turkki 7 %
Italia 6 %
Bangladesh 5 %

Suuri enemmistö SOK:n käyttämistä tehtaista sijaitsee Kiinassa: peräti 63 prosenttia S-ryhmän valmistuksesta tehdään siellä. SOK kuitenkin arvioi Kiinan merkityksen laskevan lähivuosina.

Kiinan kustannustaso on noussut huimaa vauhtia viime vuosina. Muun muassa palkat ovat nousussa. Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksen ETLA:n tekstiiliteollisuutta käsittelevän tuoreen julkaisun mukaan Kiinassa työvoimakustannukset nousivat 2000-luvun jälkimmäisellä puoliskolla keskimäärin huikeat 24 prosenttia. S-ryhmän mukaan myös tullimaksuissa on eroja.

– Halvemman tuotannon metsästys jatkuu. Parhaillaan mietitään, että mihin vaateteollisuus seuraavaksi siirtyy esimerkiksi Aasiasta. Yksi veikkaus on Etiopia, sanoo ammattiliittojen SASK:n viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen.

Mitä tehdastiedoilla tehdään?

YLE:n MOT-ohjelman vajaa vuosi sitten tekemä juttukokonaisuus Bangladeshista sai pontensa yritysten julkistamista tehdastiedoista.

Toimitimme SOK:n tehdaslistat kolmelle kansalaisjärjestölle. Kysyimme järjestöiltä, mitä he aikovat tiedolla tehdä.

  • Eetti: “Meiltä kysellään tasaisin väliajoin tietoa suomalaisyritysten tehtaista kehitysmaissa. Tietoa jaetaan toimittajille, yhteistyökumppaneille ja muun muassa kuluttajille, dokumentaristeille tai vaikkapa tutkimuksen tekijöille.”
  • SASK: “Aiomme jakaa tehdaslistan suomalaisille jäsenliitoillemme (TEAM, PRO ja PAM) sekä kansainväliselle ammattiliittopartnerillemme (IndustriAll Global Union), joka puolestaan jakaa sen jäsenliitoilleen. Nämä voivat aina tarvittaessa selvittää, toimiiko listalla olevassa tehtaassa ammattiliitto ja jos ei toimi, miksi ei. Ne voivat myös raportoida ongelmista suoraan omille kansainvälisille partnereilleen, jotka sitten päättävät, mitä mahdollisia tukitoimia tarvitaan.”
  • Finnwatch: “Pyrimme valitsemaan omat tutkimuskohteemme niin, että niiden avulla tuodaan suomalaista lisäarvoa kansainväliseen yritysvastuukeskusteluun.“

Finnwatch kertoo, että SOK ja Kesko ovat antaneet avoimesti tietoja alihankintaketjuistaan. Suomalaisista vaatteiden valmistuttajista ei kuitenkaan ole tehty kattavaa selvitystä.

Stockmannin ja Lindexin julkistamilla tehdastiedoilla ei ole ollut paljoa käyttöä. Niiden käyttämillä tehtailla on MOT:n lisäksi käynyt järjestöjen edustajista tiettävästi vain Palvelualojen ammattiliiton (PAM) lehden toimittaja.

Stockmann-konserni kertoo, että myös Helsingin Sanomat ja MTV Uutiset ovat vierailleet sen käyttämillä tehtailla. Moni media on siis hyödyntänyt tehdastietoja. (Kaksi edellistä lausetta lisätty 20.2.2015 kello 20.25)

Eetti ry:n Anna Härri puolustelee suomalaisjärjestöjen tehdaskäyntien satunnaisuutta rahanpuutteella ja sillä, että “ensisijaisesti tarvitaan laajempaa ja syvempää muutosta, kuten yritysten vastuullisuutta ja yhteistyötä ompelijoiden – tai heitä edustavien järjestöjen – kanssa, pikemminkin kuin meidän vierailuja”.

– Toki tehdasvierailuilla on paikkansa tämän muutoksen aikaansaamiseksi, Härri lisää.

Jos suomalaisjärjestöt tekevät tehdaskäyntejä lähinnä satunnaisesti, ovat matkat teollisuuden etujärjestöissä vielä harvinaisempia.

Tekstiiliteollisuuden etujärjestön Finatexin toimistusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo, että toimiston väestä kukaan ei ole käynyt yhdelläkään sen jäsenyritysten valmistustehtaista. Finatexin jäsenenä on eri kokoisia tekstiiliyrityksiä kuten Finlayson, L-Fashion ja Nanso.

TEHDASLISTA: SOK:n käyttämät tekstiilitehtaat Kiinassa, Bangladeshissa, Intiassa ja Turkissa

Myös Kesko julkistaa valmistustehtaansa – Intia jyrää

Kuningaskuluttaja esitti 18.2.2015 myös Keskolle pyynnön saada kattavat listat yhtiön käyttämistä valmistustehtaista. Kesko toimitti kaikki toimituksen pyytämät tiedot.

K-ryhmän valmistusmaat

K-ryhmän suoran tuonnin vaatteiden osuus on 13 %.

Anttilan omien merkkien valmistus:
Intia 42 %
Turkki 31 %
Kiina 23 %

K-citymarketin omien merkkien valmistus:
Kiina 52 %
Intia 42 %
Bangladesh 4 %


Intia jyrää K-ryhmässä. Maan osuus on selvästi suurempi kuin S-ryhmällä – tai globaalilla vaate- ja tekstiilialalla keskimäärin. Anttilan oman merkin valmistuksesta peräti 42 prosenttia tehdään Intiassa.

K-ryhmän ensi kertaa julkistamat tehdaslistat löytyvät täältä: Anttilan omien merkkien tehtaat ja K-citymarketin tehtaat osoitteineen.

Keskon tiedottaja Otto Heinonen kertoo, että Anttilan listasta on poistettu tehtaat, jotka ovat jo K-citymarketin listassa.

– Kun listat yhdistää, saadaan K-ryhmän tehdaslistaus, Heinonen kirjoittaa.

(Viimeistä kappaletta on muokattu, siihen on lisätty K-ryhmän 27.2.2015 toimittamat tiedot. Myös otsikkoon on lisätty Kesko.)

LUE MYÖS: Vertaa vaatteiden Made in -maita

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.