Hyppää pääsisältöön

Mitä musiikkia kuuntelet surullisena? Osallistu tutkimukseen!

Levysoitin
Levysoitin Kuva: Wkimedia Commons levysoitin

Urkumusiikkia? Sellosoolosarjoja? Led Zeppeliniä? Tai ehkä Suvi Teräsniskaa, Teräsbetonia tai Haloo Helsinkiä? Se, mitä musiikkia ihminen haluaa kuunnella surullisena, on yksilöllistä.

Musiikki, jota ihmiset kuuntelevat suruunsa, ei välttämättä ole sama asia kuin mitä musiikin tekijät ajattelevat surulliseksi musiikiksi.

On tietenkin melko helppo määritellä, mitä tyylillisesti tarkoitetaan surullisella musiikilla. Se on yleensä hidastempoista, mollivoittoista ja rauhallista musiikkia. Mutta se ei välttämättä aina ole sitä, mitä ihmiset todella kuuntelevat suruunsa. Siihen valintaan liittyvät keskeisesti myös jokaisen ihmisen omat kokemukset ja muistot. Iloinen rallatus saattaa tuoda jonkun mieleen hänen elämänsä suurimman tragedian.

Surullinen musiikki voi miellyttää

Mutta surullista musiikkia tehdään paljon ja kuuntelijat pitävät sitä miellyttävänä ja tärkeänä musiikkina. Se laitetaan soimaan siis muulloinkin kuin silloin kun on itse surullinen - ja sitä kokemusta pidetään miellyttävänä.


Surullista musiikkia kuunnellaan muutenkin kuin silloin kun on itse surullinen - ja kokemusta pidetään miellyttävänä

Jyväskylän musiikin tutkimuslaitoksella selvitetään nyt surullisen musiikin kuunteluun liittyviä tunteita.

”Tutkimuksessa on tarkoitus hakea selitystä sille, miksi surullinen musiikki on niin yleistä ja miksi ihmiset pitävät sitä tärkeänä ja käyttävät sitä eri tavoin. Haemme selitystä, että miksi sellaiseen negatiivisen tunteeseen kuin suru on, liittyy kuitenkin se, että ihmiset musiikin kautta hakevat sellaista tunnetta ja pitävät siitä”, kertoi professori Tuomas Eerola Tiedeykkösen haastattelussa.

Kuin avantoon pulahtamista

Tutkimus on monitieteellinen. Se alkaa kyselytutkimuksella, mutta laajemmassa hankkeessa edetään myös esimerkiksi aivotutkimuksen alueelle.

”Yritämme mennä ihan hormonipuolella ja fyysisiin vasteisiin. Jo aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu surulliseen musiikkiin liittyvä paradoksi, että sen kuuntelu tuokin ihmiselle myös nautinnon tunteen. Se voi selittyä sillä, että surullisen musiikin kautta ikään kuin simuloidaan kokemus. Saamme itsemme tuntemaan aidon tuntuisen surun, vaikka oikeasti ei ole tapahtunut mitään pahaa, me vain käymme musiikin avulla läpi aidolta tuntuvia kokemuksia”, Eerola kertoi.

Eerola on joskus verrannut kokemusta avantouintiin: pulahdus jäiseen veteen ikään kuin huijaa kehon hälytysjärjestelmät käyntiin ja kun avannosta noustaan pois, se koetaan miellyttävänä kokemuksena "vaaran" ollessa ohi. Surullinen musiikki voisi tavallaan toimia samalla tavoin.

surullisen musiikin kautta ikään kuin simuloidaan kokemus

Tutkimus on kuitenkin vasta alkamassa ja tuloksia saadaan myöhemmin. Juuri nyt etsitään vastaajia kyselytutkimukseen. Ja vastaajiksi kelpaavat kaikki, eivät siis vain musiikin harrastajat.

”Voihan olla, että tämä kokemus ei ole relevanttia kaikille ja senkin me haluamme tietää”; Eerola sanoi.

Millaisia kokemuksista sinulla on surullisen musiikin kuuntelusta? Vastaa ensin tutkimuksen kyselyyn tästä tutkimuksen tiedotteen linkistä, se on auki vain helmikuun 2015 loppuun saakka. Kunhan tuloksia saadaan, kerromme niitä myös Yle tiedeohjelmissa.

Sen jälkeen voit tietenkin kirjoittaa myös kommenttikenttään, mikä on omasta mielestäsi parasta musiikkia alakuloon?

Suora linkki kyselyyn

Surun suloisuus -tutkimushankkeen nettisivu

Kommentit