Hyppää pääsisältöön

Vaalien suuri kysymys

Sitä mukaa, kun eduskuntavaalit lähestyvät, kuumenee peli poliittisissa puolueissa. Huhtikuun vaalien tärkeimpiin kysymyksiin kuuluu Perussuomalaisten kohtalo.

Neljä vuotta sitten pidetyissä eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset teki jytkyn myötä valtavan loikan suureksi puolueeksi. Silti puolue jäi oppositioon.

Tänä keväänä Perussuomalaiset saattaa olla vielä lähempänä hallitusta kuin 2011, mutta sisäiset ristiriidat ovat alkaneet kalvaa puoluetta. Toraisia riitapesäkkeitä on eri puolilla maata.

”Se on ollut aika selvää viimeisten parin vuoden aikana, että puheenjohtaja Timo Soini on pyrkimässä hallitukseen. Hän on omaksunut uusia tapoja ja valtiomiesmäisyyttä, eikä tämä ehkä ole kaikkien mieleen”, Åbo Akademin professori Göran Djupsund sanoo.

”Perussuomalaisissa on väkeä, jotka mielummin ovat oppositiossa ja saavat sanotuksi selviä mielipiteitä eri asioista. Tämä nostattaa hallituskynnystä; kyllä siellä on vetoa eri suuntiin.”

Valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilän mukaan Perussuomalaiset on puolueena vielä nuori ja kokematon.

”Jytkyn myötä eduskuntaan päätyi sellaisia toimijoita, joilla ei ollut aiempaa poliittista kokemusta. Sankoin joukoin uusia päättäjiä ilmaantui Arkadianmäelle käytännössä pystymetsästä. Sitten sama ilmiö toistui kuntatasolla”, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskusta johtava Jokisipilä.

Perussuomalaisista on lähtenyt jäseniä eri puolilla maata, ja joillakin paikkakunnilla jäseniä on myös erotettu.

”Ehkä voisimme olla vieläkin jämäkämpiä, koska puoluekokous on valinnut puolueelle johtajat ja johtajien tehtävänä on johtaa”, puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö sanoo MOT:lle.

”Ainakaan henkilökohtaisesti en kovin kauan kuuntele näitä selityksiä ja halua ratkoa riitoja loputtomiin. Perussuomalaiset ei ole vankila: jos ei kelpaa olla täällä, voi lähteä pois – tai sitten poistetaan.”

MOT: Ääniä perus-Suomesta
TV1 maanantaina 23.2. klo 20

Kommentit