Hyppää pääsisältöön

Talvi on hallitun kiireen aikaa porotilalla

Poromies Juha Virkkunen hoivaa Pikku-Ukkoa.
Pikku-ukko on televisiostakin tuttu rauhallinen porokaveri. Poromies Juha Virkkunen kertoo ylpeänä, että Pikku-Ukko on ollut mukana Kotikadussa. Poromies Juha Virkkunen hoivaa Pikku-Ukkoa. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila

Taivalkoskelaisella Wirkkusen porotilalla on pitkät, lähes 200-vuotiset perinteet poronhoidossa. Tilan isännällä Juha Virkkusella oli itsellä oli jo pienenä poikana selvät sävelet mielessä: hänestä tulisi poromies ja tukkijätkä.

Reitti poromieheksi ei loppujen lopuksi ollut kuitenkaan ihan suora: kouluja tuli käytyä ja työskenneltyä sekä kalatalouden parissa että opettajana. Viimeiset parikymmentä vuotta Virkkunen on kuitenkin päätoimisesti pitänyt poroja.

"Näin talvisaikaan kiireitä piisaa hallitusti. Suurin osa laumasta on pihapiirissä aitauksessaan ja enää joitakin poroja täytyy etsiä metsistä. Turistit työllistävät näin talvella enemmän", kertoilee Virkkunen.

Virkkunen laskeskelee, että Taivalkoskella noin parikymmentä taloutta saa vähintään huomattavaa sivutuloa poroista. Poronlihalle on kova kysyntä, mutta aina siihen ei voida vastata. Haasteita poroelinkeinolle asettavat monet asiat aina ilmastonmuutoksesta petotilanteeseen. Moni asia on muuttunut vuosikymmenten aikana, esimerkkinä porojen tarhaaminen ja liikenteen vilkastuminen.

Wirkkusen tilan porot Taivalkoskella syövät talviruokintana heinää.
Wirkkusen tilan porot ovat ruokinnalla talviaikaan. Niille annetaan oman pellon paalutettua heinää, naurista ja turnipsia. Wirkkusen tilan porot Taivalkoskella syövät talviruokintana heinää. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Wirkkusen porotilan eläimet talviruokinnalla Taivalkoskella.
Viime syksynä useiden poromiesten laumat olivat Taivalkoskella hukkateillä. Virkkusellakin ehti jo hätä tulla, kun poroja ei meinannut löytyä mistään. Kun ne lopulta paikannettiin, helpotus oli suuri ja tippa meinasi tulla linssiin. Wirkkusen porotilan eläimet talviruokinnalla Taivalkoskella. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Toimittaja Reetta Arvila syöttää poroja taivalkoskelaisella tilalla.
Ihmiset pitävät usein poroja tyhminä eläiminä, mutta Juha Virkkunen on eri mieltä ja jatkaa, että niillä on paljon luonne-eroja. Osa on arempia ja osa taas rohkeampia ja ihmisystävällisempiä. Tässä toimittaja Reetta Arvila syöttää erästä uteliasta tapausta. Toimittaja Reetta Arvila syöttää poroja taivalkoskelaisella tilalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Poro haistelee porokoira Saapen peräpäätä.
Rykimän kunkku, Polle, haistelee lapinporokoira Saapen takamusta. Saape osallistuu välillä porojen ruokintaan, sillä Virkkusen mukaan porojen on hyvä hieman tottua koirien olemukseen, jotta ne eivät säikkyisi metsästyskoiria. Vaarana tosin on, että ne sitten sekoittavat koirat petoihin, eivätkä älyä pinkoa pakoon vaaratilanteessa. Poro haistelee porokoira Saapen peräpäätä. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Lapinporokoira Saape päätti katsella tällä kertaa poroja turvallisen matkan päästä aitauksen ulkopuolelta.
Vaikka Saape mielellään osallistuu tilan porotöihin, katsoo se välillä viisaammaksi astua syrjään. Tällä kertaa ehti yksi poro sitä vähän laiskasti ajattamaankin. Saapella on ylipäätään tärkeä tehtävä, sillä se auttaa metsässä löytämään porojen raatoja. Lapinporokoira Saape päätti katsella tällä kertaa poroja turvallisen matkan päästä aitauksen ulkopuolelta. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Toimittaja Reetta Arvila Wirkkusen porotilalla Taivalkoskella.
Reetta Arvilan takana on syömässä pannoittettu poro. Osalla poroista on kaulassaan panta, joka pystytään paikantamaan. Panta hälyttää, jos poro on liikkumatta yli neljä tuntia. Poromies osaa siten lähteä katsomaan mikä on hätänä: onko poro kuollut esimerkiksi kolarista tai pedoista johtuen? Toimittaja Reetta Arvila Wirkkusen porotilalla Taivalkoskella. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Poromies Juha Virkkunen naulaa poronnahkaa kuivumaan pohjoisen puoleiselle seinälle.
Virkkunen naulaa poronnahkan kuivumaan pohjoisenpuoleiselle varaston seinälle. Vaatimelle kävi vahinko ja se katkaisi selkänsä ja niinpä se jouduttiin lopettamaan. "Kyllä harmitti, mutta onneksi näitä sattuu aika vähän", sanoo isäntä. Poromies Juha Virkkunen naulaa poronnahkaa kuivumaan pohjoisen puoleiselle seinälle. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila
Poromies Juha Virkkunen hellittelee lapinporokoira Saapea Taivalkoskella.
Kuten muillakin maatalousyrittäjillä, myös porotiloilla töitä on viikon jokaisena päivänä. Onneksi vähän muutakin ehtii tehdä, Virkkunen on esimerkiksi innokas laulaja ja on mukana kuorotoiminnassa. Saape on elämänsä aikana kuullut monet laulut isännän laulamana. Poromies Juha Virkkunen hellittelee lapinporokoira Saapea Taivalkoskella. Kuva: YLE/Reetta Arvila virkkusen tila

Kuuntele Reetan visiitti porotilalta:

Kommentit
  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

  • Keskustele täällä päivän aiheesta!

    Lestadiolaisten taloudelliset verkostot

    Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Keskustele täällä Afrikan taloudesta

    Afrikan tähdet

    Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.