Hyppää pääsisältöön

Uuden Musiikin Orkesteri UMO sai alkunsa rakkaudesta jazziin

Uuden Musiikin Orkesterin UMOn perustaminen vuonna 1975 oli merkkipaalu suomalaiselle jazzille, sillä siihen saakka Suomi-jazz oli sinnitellyt vailla virallisia tunnustuksia. UMO ponnisti osin Radion viihdeorkesterin riveistä ja alkuvuosina kumpikin orkesteri soitti vielä rinta rinnan. Osa-aikaisena big bandinä toimineesta UMOsta tuli kokopäiväinen ammattilaisorkesteri vuonna 1984.

50-vuotiasta Yleisradiota juhlistaneessa Kissa vieköön – Yle 50 -viihdekonsertissa kuultiin Esko Linnavallin johtamana Uuden Musiikin Orkesteri UMOn esittämänä Umophilos.


Samaisessa viihdekonsertissa Radion viihdeorkesteri johtajanaan Esko Linnavalli sekä solisteinaan Maija Lokka, Karoly Garam, Juhani Aaltonen ja Jukka Gustavson esittivät Merikanto ja muita erikoisuuksia. Ylen syntymäpäiväkonsertin lopuksi kuullaan Radion viihdeorkesterin esittämänä vielä Valse brilliante.

UMO uutisissa

Uuden Musiikin Orkesterin ja Yleisradion yhteistyö oli tiivistä alusta alkaen. Orkesterin vaiheita seurattiin myös uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.


Vuonna 1984 Uuden Musiikin Orkesterista UMOsta tuli Suomen ensimmäinen kevyen musiikin ammattiorkesteri. Toimittaja Eva Polttilan uutisjutussa vieraillaan UMOn harjoituksissa ja haastatellaan kapellimestari Esko Linnavallia ja muusikko Esko Heikkistä.


Helsinki sai oman kansainvälisen jazztapahtumansa Seajazzin Suomenlinnaan elokuussa 1984. Haastattelussa Seajazzin taiteellinen johtaja Esko Linnavalli ja yhdysvaltalainen rumpali Peter Erskinen. Toimittaja Kari Tervo.


Uuden Musiikin Orkesteri lähti ensimmäiselle laajalle kiertueelleen Kanadaan ja Yhdysvaltoihin kesäkuussa 1986. Uutisjutussa seurataan lähtöselvitystä Helsinki-Vantaan lentokentällä.


Klassiseen nykymusiikkiin erikoistunut kamariorkesteri Avanti ja jazzmusiikkiin keskittynyt Uuden Musiikin Orkesteri UMO saivat vuoden 1991 säveltaiteen valtionpalkinnot.


Joulukuussa 1991 musiikkimaailman saavutti suru-uutinen säveltäjä ja kapellimestari Esko Linnavallin kuolemasta.


Jazzorkesteri UMO avasi oman konserttiklubin Jumon Helsinkiin elokuussa 2001. Haastattelussa UMOn toiminnanjohtaja Raakel Lignell, muusikko Jukka Haavisto, saksofonisti David Liebman ja Klaus Järvinen. Toimittaja Riika Parkkinen.


Vuonna 2005 UMO vietti 30-vuotisjuhlaansa. UMOn juhlakonsertin solisteina nähtiin nuoria muusikoita, jotka hyppivät sujuvasti musiikillisten rajalinjojen yli. Trumpetisti Verneri Pohjola kertoo haastattelussa astuneensa kolmikymppisen orkesterin eteen nöyrin mielin. Ylen äänilevystön päällikkö Pekka Gronow kertoo, että UMOn syntyminen antoi virallisen tunnustuksen suomalaiselle jazzille, joka 1960-luvulle saakka oppositiomusiikkia. Suomalaisen jazzin sanansaattaja on kuitenkin esitellyt solisteinaan myös kansainvälisiä tähtiä.


Uuden musiikin orkesteri vei keväällä 2014 jazzin vankiloihin. UMO ja Timo Lassy esiintyivät vankiloissa ja kulttuuriuutiset vieraili yksityiskeikalla Helsingin vankilan kappelissa Sörnäisissä.

2015 oli jälleen aihetta vuoden mittaiseen juhlaan, kun UMO täytti 40 vuotta.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.