Hyppää pääsisältöön

Uuden Musiikin Orkesteri UMO sai alkunsa rakkaudesta jazziin

Uuden Musiikin Orkesterin UMOn perustaminen vuonna 1975 oli merkkipaalu suomalaiselle jazzille, sillä siihen saakka Suomi-jazz oli sinnitellyt vailla virallisia tunnustuksia. UMO ponnisti osin Radion viihdeorkesterin riveistä ja alkuvuosina kumpikin orkesteri soitti vielä rinta rinnan. Osa-aikaisena big bandinä toimineesta UMOsta tuli kokopäiväinen ammattilaisorkesteri vuonna 1984.

50-vuotiasta Yleisradiota juhlistaneessa Kissa vieköön – Yle 50 -viihdekonsertissa kuultiin Esko Linnavallin johtamana Uuden Musiikin Orkesteri UMOn esittämänä Umophilos.


Samaisessa viihdekonsertissa Radion viihdeorkesteri johtajanaan Esko Linnavalli sekä solisteinaan Maija Lokka, Karoly Garam, Juhani Aaltonen ja Jukka Gustavson esittivät Merikanto ja muita erikoisuuksia. Ylen syntymäpäiväkonsertin lopuksi kuullaan Radion viihdeorkesterin esittämänä vielä Valse brilliante.

UMO uutisissa

Uuden Musiikin Orkesterin ja Yleisradion yhteistyö oli tiivistä alusta alkaen. Orkesterin vaiheita seurattiin myös uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.


Vuonna 1984 Uuden Musiikin Orkesterista UMOsta tuli Suomen ensimmäinen kevyen musiikin ammattiorkesteri. Toimittaja Eva Polttilan uutisjutussa vieraillaan UMOn harjoituksissa ja haastatellaan kapellimestari Esko Linnavallia ja muusikko Esko Heikkistä.


Helsinki sai oman kansainvälisen jazztapahtumansa Seajazzin Suomenlinnaan elokuussa 1984. Haastattelussa Seajazzin taiteellinen johtaja Esko Linnavalli ja yhdysvaltalainen rumpali Peter Erskinen. Toimittaja Kari Tervo.


Uuden Musiikin Orkesteri lähti ensimmäiselle laajalle kiertueelleen Kanadaan ja Yhdysvaltoihin kesäkuussa 1986. Uutisjutussa seurataan lähtöselvitystä Helsinki-Vantaan lentokentällä.


Klassiseen nykymusiikkiin erikoistunut kamariorkesteri Avanti ja jazzmusiikkiin keskittynyt Uuden Musiikin Orkesteri UMO saivat vuoden 1991 säveltaiteen valtionpalkinnot.


Joulukuussa 1991 musiikkimaailman saavutti suru-uutinen säveltäjä ja kapellimestari Esko Linnavallin kuolemasta.


Jazzorkesteri UMO avasi oman konserttiklubin Jumon Helsinkiin elokuussa 2001. Haastattelussa UMOn toiminnanjohtaja Raakel Lignell, muusikko Jukka Haavisto, saksofonisti David Liebman ja Klaus Järvinen. Toimittaja Riika Parkkinen.


Vuonna 2005 UMO vietti 30-vuotisjuhlaansa. UMOn juhlakonsertin solisteina nähtiin nuoria muusikoita, jotka hyppivät sujuvasti musiikillisten rajalinjojen yli. Trumpetisti Verneri Pohjola kertoo haastattelussa astuneensa kolmikymppisen orkesterin eteen nöyrin mielin. Ylen äänilevystön päällikkö Pekka Gronow kertoo, että UMOn syntyminen antoi virallisen tunnustuksen suomalaiselle jazzille, joka 1960-luvulle saakka oppositiomusiikkia. Suomalaisen jazzin sanansaattaja on kuitenkin esitellyt solisteinaan myös kansainvälisiä tähtiä.


Uuden musiikin orkesteri vei keväällä 2014 jazzin vankiloihin. UMO ja Timo Lassy esiintyivät vankiloissa ja kulttuuriuutiset vieraili yksityiskeikalla Helsingin vankilan kappelissa Sörnäisissä.

2015 oli jälleen aihetta vuoden mittaiseen juhlaan, kun UMO täytti 40 vuotta.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.