Ääniä perus-Suomesta: käsikirjoitus

Pääministeri Alexander Stubb (kok):
”Nyt toivon itse kultakin vähemmän lupauksia ja enemmän tekoja.”

Keskustan pj. Juha Sipilä:
”200 000 uutta työpaikkaa 10 vuodessa pitäis olla meidän yhteinen tavoitteemme.”

SDP:n pj. Antti Rinne:
”Veropohjan pitää olla laaja. Se ehkä mahdollistaa tulevaisuudessa verojen laskemisen.”

PS:n pj. Timo Soini:
”Jokaisessa demokratiassa pitää olla oppositio. Ja se on tärkeetä.”

MOT-tunnus

Valtio-opin professori Göran Djupsund, Åbo Akademi:
”Kaikki Suomen puolueet on, sanotaan 90-luvun keskivaiheilta eteenpäin halunnu hallitukseen vois sanoo melkeen hinnalla millä hyvänsä. Sillon ku meillä astu voimaan tää enemmistöparlamentarismi, elikkä ei enää vaadittu kahden kolmasosaa ja viiden kuudesosan enemmistöjä eduskunnassa, ni sen jälkeen oppositiolta vietiin syömähampaat ja kaikki pyrkii hallitukseen, kaikin voimin.”

ÄÄNIÄ PERUS-SUOMESTA

Kunnallispoliitikko Jaana Sankilampi, Kajaani:
”Se, että näiden kentän skismojen annetaan kasvaa ja niin kun räjähtää käsiin, niin se tässä minua on hirveästi huolettanut ja murehduttanut.”

Kunnallispoliitikko Pertti Vuori, Raahe:
”Aina kun jotkut vaalit lähestyy, alkaa semmonen vaino ja syrjäyttäminen. Siinä ei oo mitään järkeä. Eihän muissa puolueissa tapahdu tämmöstä.”

Eduskuntavaalit häämöttävät vajaan 2 kuukauden päässä. Puolueiden kampanjat on jo polkaistu käyntiin ja kohta alkaa kova kisa hallituspaikoista. Vaalit pidetään nyt poikkeuksellisen kiinnostavissa merkeissä: puolueiden gallupsuosio on vaihdellut viime kuukausina nopeasti, ja talouden haasteet asettavat uuden hallituksen heti kovan paikan eteen. Yksi kysymys nousee silloin ylitse muiden: onko Perussuomalaisista hallitukseen vai päätyykö puolue jälleen oppositioon, kuten jytkyn jälkeen neljä vuotta sitten.

Göran Djupsund on vaaleihin ja poliittisiin puolueisiin perehtynyt professori Åbo Akademista.

Göran Djupsund:
”No, yks lähtökohta ilman muuta tän, tän viime neljän vuoden perusteella on se, et mitään tämmöstä poskettoman laajaa hallitusta tähän maahan ei tuu, ei tuu kuuden puolueen hallitusta.”

MOT:
”Mitkä tämän eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ne kaikkein keskeisimmät poliittiset kysymykset tulee olemaan?”

Göran Djupsund:
”No talous ja talous ja talous. Siinä se on.”

Markku Jokisipilä on valtiotieteiden tohtori, politiikan tutkija ja historioitsija. Hän on erikoistunut mm. läpinäkyvyyteen ja tilivelvollisuuteen suomalaisessa politiikassa.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä:
”Kyllä tässä on äärimmäisen mielenkiintonen tällanen pelipoliittinen tilanne syntymässä. Eli voi nähdä toisaalta niin, että Keskusta, Keskusta on tässä nyt se, joka vie ja muut vikisevät, koska tuo etumatka on niin suuri.”

Göran Djupsund:
”Kahden suuren plus muutaman pienpuolueen hallitus, sitä mä pitäsin suht todennäkösenä ja sitten toinen vaihtoehto, et kolmen suuren hallitus.”

Markku Jokisipilä:
"Keskustan ympärille se rakentuu, ja nämä sitten nämä partnerit niin ovat niitä, joille keskustan nämä strategiset kärkilinjaukset sopivat kaikkein parhaiten. ”
”Noin yleisesti ottaen EU-linjauksiltaan Keskusta on sitten Perussuomalaisten ohella se puolue, miltä löytyy eniten valmiutta tällaiseen EU-kriittisen politiikan ajamiseen.”

Hallitushalujen lisäksi puolueilla pitää olla hallituskykyä. Melkein kaikissa puolueissa on sisäistä ristivetoa hallituskysymyksessä.

Göran Djupsund:
”Keskustan piiris on kans semmonen jakolinja, et ketä sinne niin ku tykättäis saada mukaan hallitukseen, että johto ehkä vetää yhteen suuntaan ja sitten kenttäväki ehkä vähän toiseen suuntaan ja sama on havaittavissa myöskin muissa puolueissa, että RKP on yhtenäinen, Kokoomus on suht yhtenäinen, demareissa on vähä niin ku vetoo pariin suuntaan.”

Markku Jokisipilä:
”Kyllä Perussuomalaisten, tämä-tämä on se kohtalon kysymys -eli ensin heidän on saavutettava riittävä vaalitulos, ett he pääsevät mukaan noihin hallitusneuvotteluihin ja sitten pystyäkseen olemaan uskottava poliittinen vaihtoehtovoima myös tulevaisuudessa, niin heidän on mentävä hallitukseen vaalituloksen niin salliessa.”

Göran Djupsund:
”Kun se ei oo ikinä ollu hallituksessa, ollu populistinen puolue ja nyt puolueen johtaja haluaa väen väkisin mukaan hallitukseen, niin totta kai siellä syntyy jonkinmoista ristivetoo. Kuinka kovaa tää ristiveto on ja miten se ilmenee, niin sitä on vaikeeta ulkoapäin tietää. Että jos Soini nyt pystyis vetään vaalit hyvin, ni sillon ollaan taas Soinin takana. Jos menee vähän huonommin, niin sitten taas ei olla.”

Perussuomalaiset voi hyvinkin vaalien jälkeen kohota ratkaisevaan asemaan hallitusneuvotteluissa. Samaan aikaan puolueen yhtenäisyys näyttää olevan koetteilla. MOT matkasi ympäri Suomen ja tapasi neljä perussuomalaista kapinallista, joita puolueen nykymeno tympii.

Kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Jaana Sankilampi liittyi Perussuomalaisiin 9 vuotta sitten.

MOT:
”Mikä perussuomalaisessa puolueessa viehätti?”

Jaana Sankilampi:
”No, ehkä juuri se kansanomaisuus ja, ja sellanen, että ollaan ihan tavallisen ihmisen asialla. Ja, ja pienen yrittäjän, pienyrittäjän.”
”Mielsin sen itselleni, että nyt tässä on semmonen oikeesti moniääninen kansanliike.”

Vuoden 2012 kuntavaaleissa Sankilampi oli eniten ääniä saanut nainen Kajaanissa. Vaalien jälkeen hänet valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Sitten alkoivat vaikeudet.

Jaana Sankilampi:
”Oman ryhmän ja oman puolueen ihmisten vähättely ja, ja leimaaminen ja kykyjen väheksyntä ja tällanen. Niin ja tytöttely ja muut. Niin ne vaan rupesi tuntumaan minusta semmosilta asioilta, että en vaan halua kuulla.”

Perussuomalaiset järjesti viime kesäkuussa jäsenäänestyksen, jonka pohjalta valittiin osa eduskuntavaalien ehdokkaista. Sankilampea ei huolittu äänestykseen. Viime kesäkuussa hänet erotettiin Kajaanin kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmästä. Hän oli riitojen takia eronnut puolueen paikallisyhdistyksestä jo aiemmin.

Jaana Sankilampi:
”Koska mä en halua vapaa-aikaani viettää tällasessa vihamielisessä ilmapiirissä. Että mä kyllä koen olevani ihan yhteistyökykyinen ihminen, mutta ilkeyttä ja myrkyllisyyttä, niin mä en vaan jaksa.”

Sankilammen erottamista perusteltiin puoluetta vahingoittaneilla kirjoituksilla ja julkisilla kannanotoilla.

Jaana Sankilampi:
”Ilmoitin, että jos puoluehallitus katsoo, että olen oikeasti syyllistynyt niihin asioihin, joista minua syytetään täällä, niin minut erotettaisiin puolueesta. Mutta ei minua erotettu. Ja näin ollen katsoin, että syytökset olivat aiheettomia.”

Tultuaan erotetuksi perussuomalaisten valtuustoryhmästä Sankilampi on perustanut oman, sitoutumattoman ’Kajaanin puolesta’ –ryhmittymän.

Jaana Sankilampi:
”Timo Soini on itse sanonut, että Perussuomalaiset on moniääninen kansanliike. Niin kyllähän tään myös pitäis toimia sen mukasesti ja elää silleen, että voidaan olla eri mieltä ja silti potkia palloa sinne yhteiseen maaliin.”

Eläkeläinen Pertti Vuori liittyi Perussuomalaisiin runsaat kolme vuotta sitten.

Pertti Vuori:
”Kävin pumppuremontissa ja tunsin oloni niin virkeäksi, että tuntui, että nyt minä lähden politiikkaan mukaan, kun vaimo oli aina sanonut, että kun television edessä huudat tuossa, että mene mukaan sinne.”
”Ylivieskaan lähdettiin, kun kuultiin, että Timo Soini tulee puhujamatkalle. Vaimoni kanssa menimme sinne ja kyllä se niin kun kerralla lasahti kaaliin, että tämä on se juttu.”

Vuori eteni pikavauhtia puolueurallaan: hänestä tuli perussuomalaisten Raahen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, Raahen kaupunginvaltuutettu ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja.

Pertti Vuori:
”Nelinkertaistettiin Raahen äänimäärä. Ja niistä tuli 4 valtuutettua ja 4 varavaltuutettua.”

Vaalien jälkeen Raahen perussuomalaisten välille puhkesi ankaria riitoja. Kyse ei ollut poliittisista erimielisyyksistä, vaan lähinnä tulehtuneista henkilösuhteista.

Pertti Vuori:
”Kyllä se muuttui erittäin merkilliseksi ja raskaaksikin hoitaa tätä yhdistyksen puheenjohtajuutta varsinkin.”

Marraskuussa Pertti Vuori sai puoluetoimistosta sähköpostitse tiedon, että hänet on erotettu puolueesta. Perusteluja erottamiselle ei viestissä kerrottu.

Pertti Vuori:
”Jälkeenpäinkään en oo saanut mitään muuta tietoa. Ei mitään.”

Vuoren potkut käynnistivät Raahen seudulla joukkopaon puolueesta.

Pertti Vuori:
”Lähes 20 on lähtenyt jo pois ja aktiivisinta porukkaa nimenomaan. Se, joka täällä on tosissaan pyöritelly telttaa. Niin kuin Timo Soini sanoi, että kauppojen edessä ja toreilla täytyy ihmisiä tavata ja tätä me tehtiin. Kolmen vuoden työ meni täysin hukkaan tässä.”
”Täällä jäsenistö on sitä mieltä, että Timo Soini on halunnut johtaa tätä puoluetta hallituskelpoiseksi, ja sillä on sitten rönsyjä –niin kuin sanottu- karsittu pois. Olenko minä sitten yksi rönsyistä, en tiedä. Mutta tämä on ollut meidän mielestä yksi johtosääntö siinä, että niin paljon erotetaan ihmisiä. Tai ahdistellaan niin, että ne eroavat.”

Perussuomalaisissa on leimahtanut riitoja monin paikoin eri puolilla maata.

Perussuomalaisten 1. varapj, kansanedustaja Jussi Niinistö:
”Erilaisilla meidän poliittisilla toimijoilla ei vaan yksinkertasesti henkilökemiat toimi yhteen. Ja ei niinkään aatteen takia, vaan sitten ihmiset ottavat yhteen ja tämähän on tietenkin tylsä tilanne, että ihmiset riitelevät, kun pitäisi tehdä työtä aatteen puolesta.”

MOT:n haastattelu ei sopinut perussuomalaisten puheenjohtajalle, kansanedustaja Timo Soinille. Hänen sijastaan kameran eteen asettautui puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö.

Jussi Niinistö:
”Kun itse tulin mukaan, niin meillä oli kolme kansanedustajaa ja gallupit alko nollalla tai ykkösellä, mutta kyllä siitä on pitkä tie tultu tähän päivään.”
”Kasvu on ollut huomattavaa. Varmaan suurimpia suomalaisista puolueista näin lyhyessä ajassa. Ja totta kai tällainen kasvu tuo sitten aina kasvukipuja.”

Göran Djupsund:
”Ne on ehkä vähän taitamattomampia, ne ei oo tottuneita tähän vaan ne laukoo mielipiteitään ehkä vähän selvemmin ja myöskin medioille sun muille, kun taas muissa puolueissa on vähän opittu tälleen tavoille, et tapellaan, mut vedetään ovet kiinni ensin, eikä, eikä tapella julkisesti.”

Marrku Jokisipilä:
”Kyllä jos vertaa tätä poliittista osaamispääomaa, mikä Perusuomalaisilla kokonaisuutena liikkeenä on, niin kyllähän se on on hyvin vähäinen verrattuna näihin kolmeen muuhun suureen puolueeseen, joilla on takanaan sata vuotta tuota historiaa ja ja on on valtava määrä eduskuntavuorokausia ja hallitusvuorokausiakin, niin, niin kyllähän siinä väistämättä sitten on ero.”

MOT:
”Miten suuri ongelma tää alituinen riitely on puolueelle?”

Jussi Niinistö:
”Ei se sen kummempi kuin muillekaan puolueille. Joka puolueessa etenkin vaalien alla on erilaista kriittistä kähinää –ja ihan vastaavanlaisiin operaatioihin on eräissä muissakin vastaavan kokoluokan puolueissa Suomessa viime aikoina jouduttu turvautumaan. Että ei tässä mitään uutta auringon alla ole tässä suhteessa. Vaalit aina kuumentavat tilannetta.”
”Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee.”

MOT:
”Puuttuuko puoluejohto riittävästi näihin konfliktitilanteisiin?”

Jussi Niinistö:
”Ehkä voimme olla vieläkin jämäkämpiä koska puoluekokous on valinnut puolueelle johtajat ja johtajien tehtävä on johtaa. Ainakaan henkilökohtaisesti en kovin kauaa kuuntele näitä selityksiä ja halua ratkoa riitoja loputtomiin. Perussuomalaiset ei ole vankila, jos ei kelpaa olla täällä niin voi lähteä pois tai sitten poistetaan.”

Perussuomalaisilla on noin 10 000 jäsentä. Puolue perustettiin 20 vuotta sitten konkurssiin menneen Suomen maaseudun puolueen eli SMP:n raunioille. Perussuomalaiset on eduskunnan kolmanneksi suurin puolue.

Janakkalassa asuva Seppo Hauta-aho hankki Perussuomalaisten jäsenkirjan 10 vuotta sitten.

Kunnallispoliitikko Seppo Hauta-aho, Janakkala:
”No siellä oli tämä EU-kritiikki, jota sitten pidettiin yllä –ja se oli tietyllä lailla semmonen yks syy. Ja tää suomalaisuus. Niin nää seikat vaikutti siihen, että päädyin anomaan jäsenyyttä.”

Hauta-ahon puolueura lähti käyntiin suotuisissa merkeissä. Luottamustehtäviä tuli ja vuoden 2012 kuntavaaleissa työ perussuomalaisten hyväksi palkittiin runsaalla äänisaaliilla: Hauta-aho oli kotikuntansa äänikuningas. Tie vei Janakkalan kunnanvaltuustoon ja edelleen kunnanhallitukseen.

Hälytyskellot alkoivat soida vuonna 2012, kun Hauta-aho havaitsi, miten vähän puoluejohto satsasi rahallisesti kuntavaaleihin. Hauta-aho kutsui Hämeeseen koolle kapinakokouksen, joka laati puoluehallitukselle kirjelmän.

Seppo Hauta-aho:
”Me sitten laskimme, että paljonko näihin piireihin olisi mahdollisuus satsata, ja tässä yhteydessä alkoi paljastua, että kaikki menee suunnilleen keskushallintoon.”

Hauta-aho hengenheimolaisineen huomautti asiasta puoluehallitukselle yhteensä kolme kertaa.

MOT:
”Miten perussuomalaisten puoluehallitus sitten reagoi näihin teidän kirjelmiinne?”

Seppo Hauta-aho:
”Ei mitenkään.”
”Erittäin paljon tulee sellaista palautetta minullekin erilaisissa yhteyksissä, että heidän, siis kentän, viesteihin ei reagoida eikä vastata ollenkaan. Eli moni kokee sen sillä tavalla, ettei heitä eikä heidän ajatuksiaan arvosteta.”

Hauta-ahon mielestä puoluejohto kävelee turhan usein perussuomalaisten piirien ja paikallisyhdistysten tekemien päätösten yli.

Seppo Hauta-aho:
”Esimerkiksi jäsenäänestyksen tulos, niin sillä kyllä täysin pyyhittiin pöytää, mikä oli tässä eduskuntavaaliehdokkaiden valinnassa. Eli siellä kun puoluehallituksen, puoluejohdon pitäisi niin kun huolehtia, että kaikki menee oikein, niin siellä todennäköisesti saneltiin, että mitä tehdään.”

Erityisesti Perussuomalaisten Tukisäätiö ja sen toiminta on hiertänyt Hauta-ahon ja puoluejohdon välejä. Säätiö omistaa mm. perussuomalaisten Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevan puoluetoimiston. Säätiö sai aikoinaan puolueelta tarkoitusta varten 1,7 miljoonaa euroa lainaa. Puolue maksaa säätiölle vuokraa Yrjönkadun kiinteistöstä.

Seppo Hauta-aho:
”Kyseessä on tukisäätiö ja kuitenkin puolue sitten lopulta tukee tätä tukisäätiötä eikä päinvastoin.”

Kun perussuomalaisista ollaan väen vängällä tekemässä salonkikelpoisia, on puolue samalla kadottanut suuntansa, arvostelee Hauta-aho.

Seppo Hauta-aho:
”Ja tämmöinen perusideologia, kun se ei ole selkeä, kun ei oikein tiedetä, mitä puolue ajaa, niin soppa on valmis.”
”Nimenomaan, jos puhutaan EU-asioista ja euroasioista, niin selvää kantaa puoluejohdolta ei saa. Moni on kuitenkin sillä kannalla, että meidän pitäisi lähteä niin kuin mukaan tähän Pohjoismaiseen viiteryhmään -eli omaan valuuttaan. Ja se on suuren osan kanta perussuomalaisissa, jolle ei sitten löydy vastakaikua taas johtajistosta.”

Hauta-aho on vastikään saanut postia perussuomalaisten puoluetoimistosta.

Seppo Hauta-aho:
”Eli Kanta-Hämeen käräjäokeuteen on saapunut tällainen tiedoksianto, jossa oletan, että on tietoa puoluehallituksen erottamispäätöksestä, joka koskee minua.”

MOT:n haastattelun jälkeen varmistui, että Hauta-aho on saanut potkut puolueesta.

Jussi Niinistö:
”Puoluejohto on valittu demokraattisesti puoluekokouksessa. Olemme yhdessä tehneet ohjelmamme. Jos ne eivät miellytä, niin aina voi etsiä onneaan muualta. Ja sitten myös meillä on omat. Tai siis meillä on yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt. Jos ei niitä noudata, niin se on sitten tietyn menettelyn jälkeen, kyllä ne potkut tulee ja niitäkin on potkuja annettu viime aikoina.”

Facebookissa on ryhmä nimeltä ”Perussuomalaisista erotetut”. Jäseniä on nelisensataa.

Jussi Niinistö: ”Väkeä tulee. Väkeä lähtee, plussapuolella ollaan. Kyllä tässä laatu on parantunut viime aikoina kieltämättä näidenkin toimenpiteiden johdosta. ”

Oululainen kunnallispoliitikko Sirpa Ahola-Laurila löysi puoluepoliittisen kotinsa perussuomalaisista vuonna 2011.

Kunnallispoliitikko, kansalaisaktivisti Sirpa Ahola-Laurila, Oulu:
”Mua on kiinnostanu yhteiskunnalliset asiat aina tosi paljon, ja mä olen paljon ollut järjestötoiminnassa nimenomaan tämmösessä työttömien, vähävarasten ihmisten asioita auttanu järjestöissä. Ja sitten tuli jotenkin se halu sitten, että kuitenkin perussuomalaiset tuntu semmoselta uudelta.”
”Että puhutaan kansan kielellä ja uskallettiin nostaa semmoisia asioita esille, että mun mielestä uskallettiin vaatia sitä rehellisyyttä politiikkaan. Plus sitten maahanmuuttoasiat, jotka mun mielestä on asioita, joista aina vaietaan, vaikka niistä pitäis uskaltaa puhua.”

Vähitellen puoluepolitiikan raadollisuus alkoi paljastua Oulun kaupungin varavaltuutetulle.

Sirpa Ahola-Laurila: ”Meille esimerkiksi selvisi, että meillä ei ollut yhdistyksen jäsenrekisteriä ollenkaan. Kokouksissa oli ollut syyskokouksissa täysin puolueeseen kuulumattomia ihmisiä paikalla ja muuta. Ja sitten, kun me alettiin sitä selvittelemään…”
”…niin siitä nousi hirvittävä sota. Että se johti jopa siihen, että meiltä erosi sitten neljä ihmistä hallituksesta.”

Ahola-Laurilan havaintojen mukaan Hyvä veli -verkostot hiljentävät soraäänet ja uudet ajatukset.

Sirpa Ahola-Laurila:
”Että siellä ei sitä kritiikkiä kestetä ollenkaan – ja se on sellainen ihan oma maailmansa.”
”Pitää voida myös sanoa se, että tää ei ole onnistunut juttu ilman, että heti teilataan ja ristiinnaulitaan, että sä oot PS-vastainen.”

Sirpa Ahola-Laurilalta on ilmestynyt kirja ”Soinin kupla”. Se on lempeällä tavalla kriittinen katsaus siihen, mitä Perussuomalaisissa on meneillään eduskuntavaalien kynnyksellä.

Sirpa Ahola-Laurila:
”Koska mä haluan, että nää asiat revitään auki. Kun ei sitä tehdä muuten. Se on ihan turhaa tuolla puhua. Se on kuin seinille vaan huutelisi. Jos puhutaan kiusaamistapauksista, mistä tahansa riitatapauksista, niin niihin ei kukaan puutu –ainakaan tähän asti. Niin nyt mä toivon, että nyt puututtais.”
”Että kyllä se vähän sillä tavalla on, että kun Soini sanoo, niin siihen tyydytään. Ja sitä ei edes uskalleta kyseenalaistaa.”

Ahola-Laurila ei suunnittele puolueesta eroamista.

Sirpa Ahola-Laurila:
”Mä olen päättänyt, että jatkan kuitenkin niin kauan kuin tässä porukassa pidetään, että kyllähän Perussuomalaiset on mulle se ainoa puolue.”

Göran Djupsund:
”Että tietty osa Perussuomalaisten kentästä varmaan yhä vielä haluais nostaa esille enemmänkin näitä maahanmuutto-’ongelmia’ ja ehkä jotain Kreikan taloutta tai sun muuta, ja kun Soini taas on, on lähteny vähän pois näis,- näistä asioista ja nostaa niin ku laveemman skaalan asioita esille, niin näitten painoarvo, näitten vanhojen Perussuomalaisten asioiden painoarvo on vähentyny Soinin suussa ja Soinin käyttäytymisessä, et sen takia varmaan täs on tiettyjä niin ku eriäväisyyksiä siinä, et mitä tulis painottaa.”

Markku Jokisipilä:
”Timo Soinin asema puolueen johtajana on varsin vakaa. Mutta puoluepolitiikassahan tietysti asiat voivat muuttua hyvin, hyvin nopeasti sitten, jos ne vaalitulokset ovat toisenlaiset kun mitä on tavoiteltu.”
”Ja siinähän sitten ruvetaan mittaamaan tosissaan sitä sekä puolueen johdon poliittista taitoa että kannattajakunnan uskollisuutta.”

Sirpa Ahola-Laurila:
”Pidän Soinia erittäin hyvänä johtajana, mutta kyllähän nyt joka ihminen on semmoinen, että joskus voi jostakin sanoa. Että eihän puolue pääse edes kehittymään, jossei me voida ikinä niin kun sanoa mitään, jos hän sanoo jonkun asian väärin.”

Perrti Vuori:
”Minusta tuntuu siltä, että Timo Soini ei tiedä, mitä kentällä tapahtuu. Että hän ei oo täysin tietoinen. Hänellä on niin paljon hommia siellä valiokunnissa ja eduskunnassa ynnä muualla, että hän ei varmaankaan tiedä. Koska minä uskon, että hän on kuitenkin sen verran oikeudenmukainen ihminen, että hän ei hyväksyisi tämmöstä, jos se ihan tietäisi sen.”

Göran Djupsund:
”Historiaan viitaten, niin Timo Soini alkuun oli vähän Veikko Vennamolainen. Nyt hänestä on tullu vähän enemmän Pekka Vennamo. Pekkahan vei Maaseudun puolueen hallitukseen. Sitten sen jälkeen Maaseudun puolue lähti laskuun.”
”Et jos ne lähtee hallitukseen mukaan – pääsee hallitukseen mukaan – niin silloin tässä voi käydä pekka vennamot puolueelle. Eli ne on hallituksessa tämän kauden tai niin kauan, kun hallitus istuu, mutta samanaikasesti puolueen kenttä rupeaa elämään ja vetää eri suuntiin ja sit puolue saattaa hajota lopullisesti. Tai ainakin pudota kannatusluvuissa ihan selvästi.” 00:45:15

Jussi Niinistö:
”Valitettavasti pienet kähinät saavat julkisuudessa liikaakin painoarvoa, kun otetaan huomioon, että miten paljon viime vuosina olemme kuitenkin kyenneet 13:58 rakentamaan Perussuomalaiset rp:tä.”
”. . . olemme onnistuneet vakiinnuttamaan asemamme Suomen poliittisella kartalla. Olemme löytäneet oman lokeron siellä, ja se on mielestäni ehkä Jytkyäkin ihmeellisempi ja historiallisempi asia. Ja toki nyt seuraavissa eduskuntavaaleissa näemme, olenko oikeassa tässä vai ei, mutta toistaiseksi ainakin hyvältä näyttää.”

Göran Djupsund:
”Et Timolla on oikeestaan vaan vaihtoehtona näissä vaaleissa, et voittaa vaalit, tehdä hyvä vaalitulos, päästä hallitukseen. Nää muut vaihtoehdot merkkaa melkein sitä, että hän kyllä tavalla tai toisella lähtee palliltansa. Ja sitten ei tiedä, mitä puolueelle tapahtuu.”
”Että jos ne joutuu oppositioon, niin Timo sitä puoluetta ei nosta sieltä suosta.”

"Perussuomalaisten velvollisuus on iskeä hajottajia kovimman kautta. En hyväksy puoluevastaista toimintaa. Tämä koskee kaikkia, niin kuin viime viikkoina on nähty. Yksittäiset narsistit millään tasolla eivät määritä tätä puoluetta. " (Lähde: Perussuomalainen 14/2013)