Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Kalenteritytöt

Kalenterityttöjä.
Näilläkin kalenteritytöillä on varmasti etunimet Kalenterityttöjä. Kuva: Bradley Loos pin up

Muutama tunti sitten Helsingin yliopiston almanakkatoimistossa almanakkapäällikö Minna Saarelma-Paukkala ja ruotsinkielistä nimistöä hoitava professori Marianne Blomqvist pitivät tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin uudet nimet, jotka tulevat mukaan vuoden 2015 nimipäiväkalenteriin.

Edellisen kerran uusia nimipäiviä saatiin kalenteriin viisi vuotta sitten. Viiden vuoden välein nimistöä on uudistettu jo vuodesta 1995 lähtien. Sitä ennen – viisikymmentäluvulta saakka – etunimistön muutoksia vietiin kalenteriin noin kerran kymmenessä vuodessa.

Ennen vuotta 1950 kalenterin nimistöön ei ollut kajottu sitten vuoden 1929, vaikka siihen mennessä sitä oli tarkistettu jotakuinkin parinkymmenen vuoden välein aina vuodesta 1890 alkaen. Vuoden 1929 uudistus on kalenterin historian suurin, silloin suomenkielisestä kalenterista raivattiin pois lukuisia ruotsinkielisinä pidettyjä nimiä ja tilalle tuotiin suomenkielisiä. Kielipoliittinen linja oli niin voimakas, että mukaan otettiin monia muinaissuomalaisia nimiä, joita ei ollut annettu kenellekään, ja niiden käyttöä yritettiin näin elvyttää.

Koko nimipäiväkalenterin alkuhan on katolisessa pyhimyskalenterissa, jonka juuret taas ovat alkuseurakunnan tavassa juhlia pikku hiljaa kasvavaa joukkoa pyhimyksiään vuoden eri päivinä. Suomessa nimipäiviä juhlittiin pyhimyskalenterin mukaisesti jo 1300-luvulla.

Pyydetäänpä nyt studioon almanakkapäällikö Minna Saarelma-Paukkala ja tutkitaan hiukan tarkemmin nimipäiväkalenteriin tulevia naisten nimiä. Miesten nimet otetaan käsittelyyn ensi viikolla.

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri