Hyppää pääsisältöön

Euroopan Yhdysvallat vuonna 1917

kirjailija, kansanedustaja Konrad Lehtimäki
kirjailija, kansanedustaja Konrad Lehtimäki. kirjailija, kansanedustaja Konrad Lehtimäki Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto konrad lehtimäki

Suomalainen kansanedustaja, kirjailija Konrad Lehtimäki (18.01.1883 – 25.05.1937) haaveili jo vuonna 1917 yhteisestä eurooppalaisesta puolustusliitosta. Sen tehtävänä olisi ollut kerätä kaikki yhteen puolustamaan Eurooppaa mahdollisen hyökkäyksen varalta.

Lehtimäki kirjoitti tulevaisuuden haavekuvansa romaaniin Ylös helvetistä. Pasifistinen utopiaromaani luo kirkasotsaisesti uskoa parempaan Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Lehtimäki itse joutui vangituksi vuonna 1918 ja tuomittiin kuolemaan. Hänet kuitenkin armahdettiin ja todettiin joulukuussa 1918 syyttömäksi.

Ote Konrad Lehtimäen romaanista Ylös helvetistä:

myrskyisästä poliittisesta kokouksesta.

– Edelliset puhujat ovat ehdottaneet maailmanrauhan saavuttamiseksi erään ikivanhan keinon: kasvatetaan ihmiset enkeleiksi. Mutta kun ajattelee esim. sitä näytettä, mikä 2000-vuotisen opetuksen jälkeen toissayönä suoritettiin, niin minä suuresti pelkään, että tällaiset enkelikandidaatit ehtivät lopettaa toisensa sukupuuttoon, ennen kuin sillä kasvatustyöllä maailmanrauhaa saadaan. Sitä paitsi: kun alkuperäisetkin enkelit ovat taivaassa tapelleet pari kertaa, niin…

Kerran vallitsee maan päällä yksi ainoa yhteisö: Ihmiskunta.

Eräs puhujista ehdotti:
– Perustetaan yhteinen puolustusliitto: esimerkiksi Euroopan Yhdysvallat, josta ennenkin on puhuttu, päätetään, että hyökkäyksen uhatessa kaikki miehet kokoontuvat jättiläismäisenä kansanmielisinä puolustamaan Eurooppaa ja siltä varalta voidaan pitää aseita, niin ettei kukaan ajattelekaan hyökätä meidän kimppuumme. Tai luuleeko joku, että meitä voisi heidän taholtaan uhata jokin vaara?

– Tämä ei ole mitään haaveilua, vaan perustuu kokonaan taloudellisiin olosuhteisiin! jatkoi puhuja - ja tulee kerran ehdottomasti tapahtumaan. Se voima, josta mainitsin, näyttää valtavammalta kuin koskaan ennen. Ehkä se nyt jo on kyllin suuri. Kun te siis menette täältä kotimaahanne, niin pitäkää ainoana päämääränänne, että kansan enemmistö voittaa, pääsee valtaan - silloin tuo suuri kysymys todellisuudessa on ratkaistu. Ja jos niin onnettomasti kävisi, että vieläkin joutuisimme tappiolle, niin älkäämme masentuko! Me voitamme sittenkin! Ja kerran tulee sekin aika, jolloin ei tarvita Euroopan Yhdysvaltoja, ei Maailman Yhdysvaltoja - kerran vallitsee maan päällä yksi ainoa yhteisö: Ihmiskunta.

Konrad Lehtimäen romaanin Ylös Helvetistä ensimmäinen painos ilmestyi v. 1917, WSOY:n kustantamana Porvoossa.

kirjailijat Ilmari Kianto ja Konrad Lehtimäki
kirjailijat Ilmari Kianto ja Konrad Lehtimäki kirjailijat Ilmari Kianto ja Konrad Lehtimäki Kuva: Historian kuvakokoelma, Museovirasto ilmari kianto

Päivän mietelause maanantaina 23.2. 2015 Yle Radio 1 klo 6.56 ja 11.57

Yle Areena - Päivän mietelause:

Täältä pääset kuuntelemaan Yle Areenassa olevia mietelauseita:

Yle Areena - Päivän mietelause -ohjelman sarjasivu

Artikkelin kuvat: Kuvapalvelut.fi

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri