Hyppää pääsisältöön

Juotiinko Sibeliuksen syntymän aikaan vettä suomalaisesta lasista?

Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin
Ainomaija Pennanen: "Terveydeksi!" Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin Kuva: Yle/ Pekka Leppänen ainomaija pennanen

Saisiko olla lasi vettä? Joko Jean Sibeliuksen syntymän aikaan juotiin vettä suomalaisesta lasista? “Kyllä vain”, toteaa Kohti Sibeliusta -radiosarjan toimittaja Ainomaija Pennanen, kohottaa lasillisen ja huudahtaa “Terveydeksi!”.

Suomalaisen lasiteollisuuden juuret ulottuvat 1600-luvulle. Uudenkaupungin lasitehdas perustettiin 1681, mutta se tuhoutui vain neljä vuotta myöhemmin Uudenkaupungin palossa. Jäljelle jäi vain joitakin pullonpohjia, joissa on kohokuvioituna tehtaan perustaja Melchior Joungin nimikirjaimet.

Ruotsin vallan aikana lasiteollisuus oli ainoa teollisuuden haara, jolla Suomi pystyi kilpailemaan valtakunnan muiden osien kanssa. Suomalainen lasituotanto kattoikin tuolloin noin puolet koko valtakunnan tarpeesta.

Merkityt puristelasit

Merkittävimmistä lasitehtaistamme Nuutajärvi oli jo täydessä toiminnassa Jean Sibeliuksen syntyessä. Iittalan ja Karhulan lasitehtaat perustettiin 1880-luvulla. Siitä eteenpäin suomalaisissa kodeissa käytettiin pääasiassa kotimaista lasia.

Eri tehtaiden tuotantoa oli hyvin vaikea erottaa toisistaan 1880-luvulle saakka. Muottimestarit ja puhaltajat kiersivät tehtaalta toiselle eikä puristelaseja merkitty tehtaan merkillä.

Muutos tapahtui vasta ruotsalaisen muottimestari F.A. Anderssonin myötä. Andersson työskenteli sekä Nuutajärven että Iittalan lasitehtaille. Tehtyään muutaman hyvin samantapaisen puristelasimuotin molemmille hän päätti merkitä Nuutajärven muottien pohjaan sanan Notsjö. Tapa levisi muihin suomalaistehtaisiin, mutta kansainvälisesti puristelasien merkitseminen oli hyvin harvinaista.

Kulkukauppiaat kauppasivat lasia

Toki Suomeen myös tuotiin lasia, lähinnä Saksasta, Ruotsista sekä Venäjältä. Ainakin parempien hotellien ja ravintoloiden tiedetään ostaneen lasiastiastoja ulkomailta.

Myöhemmin ne saattoivat teetättää rikkoontuneiden tilalle lisäkappaleita suomalaisilla tehtailla. Mitään mallisuojaa 1800-luvun lopulla ei vielä ollut.

Koteihin lasi ostettiin kaupoista, maaseudulla myös kulkukauppiailta.

Terveydeksi!

Ainomaija Pennanen

#sibelius150

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua