Hyppää pääsisältöön

Enna, Mirella ja Isla saivat omat nimipäivänsä

Nimipäiväkalenteri
Isla juhlii nimipäiväänsä samana päivänä Iidan kanssa. Nimipäiväkalenteri Kuva: Yle/Anna Keränen almanakka

Vuonna 2015 almanakkaan lisättiin 22 uutta naisen nimeä. Edellisen kerran uusia nimipäiviä saatiin kalenteriin viisi vuotta sitten. Nimistöä on uudistettu viiden vuoden välein, vuodesta 1995 lähtien. Tätä ennen kalenteria uudistettiin noin kymmenen vuoden välein – tai jopa harvemmin.

Vuoden 2015 suomalaisesta nimipäiväkalenterista löytyy yhteensä 39 uutta nimeä. Näistä 22 on naisten ja 17 miesten nimeä. Edellisen kerran almanakkaan lisättiin uusia nimiä vuonna 2010.

Nimistöntutkimuksen dosentti ja Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoo, että tämän vuoden uudistuksen kriteerit olivat erilaiset kuin aiemmin.

- Kriteerinä oli tällä kertaa, että nimeä on annettu ensimmäiseksi etunimeksi vähintään 500 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana.

Kriteereitä muutettiin viime uudistuksessa vuonna 2010. Aiemmin kriteerinä oli, että nimeä oli annettu vähintään tuhannelle lapselle, joko ensimmäiseksi tai jälkimmäiseksi nimeksi.

- Yleensähän ihmiset nimenomaan viettävät ensimmäisen nimensä nimipäivää, Saarelma-Paukkala perustelee.

Aiemmissa kalenteriuudistuksissa nimiä on myös poistettu, tai niiden paikkoja on vaihdettu. Tuoreimmassa uudistuksessa suomalaisesta nimipäiväkalenterista ei poistettu yhtään nimeä.

- Nimien poistaminen aiheuttaa aina mielipahaa, ja kalenteriin mahtuu vielä paljon uusia nimiä. Siellä on edelleen paljon päiviä, joissa on vain yksi tai kaksi nimeä, Saarelma-Paukkala kertoo.

Kaikki nimet eivät pääse kalenteriin

Nimipäiväkalenterimme tausta on katolisessa pyhimyskalenterissa, jonka juuret taas ovat alkuseurakunnan tavassa juhlia vähitellen kasvavaa joukkoa pyhimyksiään vuoden eri päivinä. Suomessa nimipäiviä juhlittiin pyhimyskalenterin mukaisesti jo 1300-luvulla.

Hunajaa valutetaan sämpylöille
Melissa-nimen taustalla on kreikan sana 'meli', joka tarkoittaa hunajaa. Hunajaa valutetaan sämpylöille Kuva: Wikimedia: Scott Bauer, USDA ARS hunaja

Alun perin kalenteri oli täynnä miesten nimiä. Maallistumisen jälkeen naisten nimistö kalenterissa on kasvanut, ja tällä hetkellä kalenterissa on enemmän naisten kuin miesten nimiä. Viimeisen uudistuksen jälkeen kalenterista löytyy nimipäivät 455 naisen nimelle ja 418 miehen nimelle.

Nimen valikoituminen almanakkaan ei kuitenkaan riipu pelkästään Suomessa kastettavien lasten määrästä. Vaikka maassamme kastettaisiin yhden vuoden aikana 1000 Mohammedia, ei nimeä löydy silti almanakasta. Suomalainen nimipäiväkalenteri tehdään nimenomaan suomenkielisen väestön nimien pohjalta.

- Prosessi menee niin, että ensimmäiseksi tarkastamme nimet, jotka ovat ylittäneet 500 rajan. Sieltä sitten karsitaan yhdysnimet, sekä liian vierasperäiset nimet, Almanakkatoimiston johtaja Saarelma-Paukkala kertoo.

Nimien sijoittelu riippuu monesta tekijästä

Millä perusteella 22 uutta naisten nimeä on sitten aseteltu almanakkaan?

Nimen taustalla olevalla niin sanotulla kantanimellä on suuri merkitys nimipäivien sijoittelussa. Tietystä nimestä johdetut uudemmat nimet pyritään yleensä lisäämään samalle päivälle.

- Esimerkiksi Mirella on Mirjam-nimestä johdettu, ja sen vuoksi nimi sijoitettiin samalle päivälle, Saarelma-Paukkala kertoo.

Toisinaan suomenruotsalaisen kalenterin nimipäivä määrittää myös suomenkielisen nimipäivän paikan.

- Nanna on variantti Anna-nimestä, mutta se on sijoitettu eri päivälle. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Jasmin, Jade ja Ilta. Nanna -nimi on ollut jo aiemmin suomenruotsalaisessa kalenterissa 9. heinäkuuta, joten kyseiselle päivälle nimi päätyi myös suomenkielisessä kalenterissa, Saarelma-Paukkala selventää.

Vuonna 2015 kalenteriin lisätyt uudet naisen nimet:

23.1. Enna, Ennin, Einin ja Einen rinnalle.
11.2. Iisa ja Isabella. Isabella on italialainen muoto raamatun Elisabet-nimestä, joka tarkoittaa ”Jumala on valani”. Iisa on lyhenne Isabellasta.
25.2. Vanessa, joka on kirjailija Jonathan Swiftin keksimä.
7.3. Taika
25.3. Aava, eurooppalaisen Ava-nimen suomalainen asu.
12.4. Janni ja Juuli
30.4. Mirella, joka on johdettu Mirjam-nimestä.
5.5. Melissa, Melinan ja Maijun rinnalle. Taustalla kreikan sana meli, joka tarkoittaa hunajaa.
9.7. Nanna, joka on variantti Anna-nimestä. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Jasmin, Jade ja Ilta. Nanna-nimi löytyi jo aiemmin suomenruotsalaisesta kalenterista 9. heinäkuuta, joten se päätyi samalle päivälle myös suomalaisessa kalenterissa.
19.7. Sarita
9.8. Nadja, taustalla pyhimysnimi Natalia, joka viittaa Jeesuksen syntymään.
12.8. Kiira, joka on vanha pyhimysnimi 400-luvulla eläneen naiserakon mukaan. Samana päivänä on myös Klaaran nimipäivä.
14.9. Isla, joka on mukaelma Elisabet-nimestä. Sijoitettu samalle päivälle kuin Iida.
7.10. Pipsa, joka on sijoitettu Birgitan päivälle.
16.10. Stella, joka tarkoittaa tähteä. Nimi on samalla päivällä myös suomenruotsalaisessa kalenterissa.
17.10. Saaga, Saimin ja Saanan rinnalle. Nimi on samalla päivällä myös suomenruotsalaisessa kalenterissa.
22.10. Nita, Anita-nimestä. Päivässä on ennestään paljon Anna-nimeen viittaavia nimiä.
6.11. Mimosa, joka sijoitettiin Ruotsalaisuuden päivälle. Vuonna 2010 päivältä poistettiin Kustaa Aadolf koska kalenterissa olivat erikseen jo Kustaa ja Aadolf. Päivä oli viiden vuoden ajan nimipäivätön.
22.11. Seela, Siljan ja Seljan päiväksi. Nimi on peräisin Vanhasta testamentista. Silja ja Selja viittaavat Cecilia-pyhimykseen.
9.12. Annu, joka on johdettu Anna-nimestä.

Aristoteleen kantapää perkaa vuoden 2015 uudet miesten nimipäivät myöhemmin keväällä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2013.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri