Hyppää pääsisältöön

Parta Kourulan monologi Kittilän korvessa

Kittilän pohjoisissa valtionmetsissä vuosikymmenet asunut erakko Eino "Parta" Kourula kertoo elämäntarinansa Jarmo Laineen vuonna 1986 ohjaamassa dokumentissa. Vaikka erakon tilitys on ajoittain katkeraa, jopa lannistunutta, suhtautuu hän itseensä myös hieman ironisesti. Omasta elämästä riittää tarinaa ja anekdootteja toisensa perään. Dokumentti on selostamaton ja tarinaa kuljettaa Kourulan monologi.

Etelä-Karjalan Lappeen pitäjästä Rovaniemelle lähteneen Eino Kourulan suunnitelmissa oli käydä metsäkoulua, johon hän ei lopulta ikänsä puolesta kelvannut. Mies päätti ratkaista "kelpaamattomuutensa" muuttamalla metsiin asumaan.

Se vuokra on sitä, mitä metsähallitus perii, kun on oksasella yötä ja ojasessa aamukahvilla

Kykyjä ja taitoja hänellä omien sanojensa mukaan olisi ja sitkeyttä, mutta koulutuspapereiden puute hankaloitti edes työnhakuun pääsyä. Mies kertoo ohjelmassa vuolaasti kokemuksiaan työnvälityksestä sekä työttömyyskorvauksen hakemisesta: Keskellä metsää asuneen miehen mukaan toistuva paperi-byrokratia ja toisaalta pitkät etäisyydet tekivät edes kohtuullisen tuen hakemisesta mahdotonta.

Kourula sai ohjelmavuonna 290 markkaa kuukaudessa kunnan tukemana. Muuten hän tuli toimeen omillaan. Pieni pelastus oli luottavainen "lähi" kauppias, joka suostui myymään toisinaan elintarvikkeita myös velaksi. Kauppaan Kourula ei kuitenkaan kovin usein matkustanut, koska pitkä matka vaati molempiin suuntiin mentäessä yöpymisen laavussa. Talvisin hän liikkui metsissä hiihtäen, kesäisin tavarat kulkivat polkupyörän kyydissä.

Kourula eli lähinnä metsästyksellä ja kalastuksella. Riekkojen pyyntiä tosin hankaloitti voimakkaasti levinnyt minkki, joka vähensi alueen lintukantaa nopeasti. Metsässä miehellä oli kuitenkin oma rauha, jota hän arvostaa puheissaan korkealle.

Kun nälkäinen mies lähtee pilkille, niin ei se kala käy silloin kiinni. Se kattoo heti ettei toinen nälkäinen lähe toista syömään

Erakko puhuu pitkällä mitalla rahan siirtymisestä pohjoisestä etelään. Kun hän itse Lappi-aikojensa alussa oli asunut Rovaniemellä, ei rahaa ollut tuolloinkaan liikaa, "mutta ainakin kaikki pärjäsivät". Tiukennukset ovat miehen mukaan vieneet leivän monen lappilaisen suusta.

Erakon elämä näyttäytyy varsin askeettisena ja metsässä on huvit vähissä. Ohjelmassa Kourula mm. rakentaa metsään viinapannun, jossa keittää pontikkaa. Kohtaus on ilmeisesti dramatisoitu.

Dokumenttiin on myös tallentunut vuonna 1985 Suomessa riehuneen Manta-myrskyn aiheuttamia tuhoja. Myrsky iski kovimmin juuri Kittilään, jossa sen tekemät tuhot ylittivät kolme vuotta aiemmin riehuneen Mauri-myrskyn seuraamukset. Kittilässä mitattiin sisämaan tuulen ennätyslukemat, kun tuulen nopeus kipusi hurjimmillaan jopa yhdeksääntoista metriin sekunnissa.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.