Hyppää pääsisältöön

Jääkiekkoilija Risto Siltasen kiireinen arki

Kuinka usein jääkiekkoilija on jäällä? Mikä on hänen työaikansa? Ylen kuvausryhmä seurasi vuorokauden ajan jääkiekkoilija Risto Siltasta harjoituksissa, työpaikalla ja jäähallissa. Ohjelma on kuvattu marraskuussa 1978. Seuraavana vuonna Siltanen siirtyi pelaamaan Pohjois-Amerikkaan ammattilaisena.

Jääkiekko koki Suomessa lajina ehkä suurimman murroksensa 1970-luvulla. Jääkiekkoilijat alkoivat muuttua pelin ohessa palkkatyössä käyvistä ”harrastajista” urheilun ammattilaisiksi. Parhaiden suomalaiskiekkoilijoiden taidot huomioitiin myös kansainvälisesti. Veli-Pekka Ketola ja Heikki Riihiranta siirtyivät Pohjois-Amerikan WHA-liigaan vuonna 1974 ja he olivat ensimmäiset suomalaiskiekkoilijat Yhdysvaltojen ammattijäillä. Matti Hagmanista taas tuli 1976 ensimmäinen suomalaispelaaja NHL:ssä.

Risto Siltanen oli ensimmäisiä kansainvälisen läpimurron tehneistä suomalaispuolustajista. Ylen ohjelmaryhmä kuvasi vuoden 1978 marraskuussa vuorokauden ajan Siltasen arkea. Tuolloin kaksikymppinen puolustaja pelasi kolmatta kauttaan SM-liigassa Tampereen Ilveksen riveissä. Jääkiekkouransa ohessa Siltanen työskenteli päivisin urheiluvälinekaupassa myyjänä.

"Sillon kun meillä on kaks kertaa päivässä reenit, niin mä herään puoli yhdeksän, luen lehden ja syön jotain ja meen puoli kymmeneksi jäälle. Jää on puoli kymmenestä varttia vaille yhteentoista. Sen jälkeen mä tulen kotio, syön ja lähden suoraan sieltä töihin. – – Oon töissä kolmeen asti ja meen sieltä sitten suoraan reeneihin", Siltanen kertaa ohjelmassa.

Risto Siltanen työskenteli päivätyökseen urheiluvälinekaupassa 1978.
Siltanen työskenteli päivisin urheiluvälinekaupassa myyjänä Risto Siltanen työskenteli päivätyökseen urheiluvälinekaupassa 1978. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Jääkiekkoilija Risto Siltanen lenkkipolulla 1978.
Oheisharjoittelu vei oman osansa arkipäivien aikataulusta Jääkiekkoilija Risto Siltanen lenkkipolulla 1978. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto
Lehtiotsikko Risto Siltasesta vuonna 1978.
Siltanen siirtyi ammattilaiseksi 1979 Lehtiotsikko Risto Siltasesta vuonna 1978. Kuva: Yle kuvanauha elävä arkisto

Puoustajan itsensä lisäksi henkilökuvassa haastatellaan Siltasen valmentajaa sekä tyttöystävää, jonka kanssa Siltanen asui Linnainmaalla Itä-Tampereella.

Siltanen siirtyi seuraavan vuonna Pohjois-Amerikkaan ammattilaiseksi. Ensimmäisen kautensa hän pelasi tuolloin vielä WHA-liigassa pelanneen Edmonton Oilersin riveissä. Siltasen ura Pohjois-Amerikassa kesti lopulta vuoteen 1987 asti. Suomeen hän palasi vuonna 1988 ja hänet palkittiin vielä 1990 SM-liigan vuoden puolustajana.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto