Suomalainen Viipuri oli 1930-luvulla vilkas kauppapaikka ja historian täyteinen matkailukohde. Aikakauden radio-ohjelmat kertovat rinkelikaupungin kaupankäynnistä ja kulttuurista sekä esittelevät Viipurin linnaa ja kaunista Monrepos-puistoa kartanoineen.
Toimittaja Viki Raaska vieraili Viipurin markkinoilla joulukuussa 1936. Raaska selvittää Viipurin saamaa rinkelikaupunki-nimeä ja kertoo, että kaupunkia kutsutaan myös nimillä: savolaisten Amerikka, sortuvien satamien kaupunki, Karjalan pääkaupunki, Huipuri ja Suomen iloisin kaupunki.
Ohjelmassa myös Viipurin kaupungin poliisimestari kertoo entisistä Viipurin markkinoista ja lukee markkinarauhajulistuksen, joka oli annettu jo 31.1.1884. Markkinoilla toimittaja Raaska käy tutustumassa lukuisiin myytäviin tuotteisiin ja löytää mm. Kyyrölän savipotit ja hauskasti soivat kukkopillit, rinkelikaupungista toki rinkeleitä ja talviseen aikaan myös suksia ja rekiä.
Karjalan messuilta kesältä 1938 kuullaan aivan "speziaaliohjelmaa." Lupsakka miesääni juttelee ja mainostaa radiota, erikoisesti Viipurin ohjelmia.
Loppuvuonna 1938 kenraali Harald Öhqvist kertoi Viipurin linnasta virolaiselle toimittajalle. Kenraali kertaa Linnan historian vaiheet alkaen vuodesta 1293, jolloin linnan perusti Ruotsin marski Tyrgils Knutson eli Torkkeli Knuutinpoika. Tässä vanhassa nauhoituksessa äänen tasot heittelevät välillä.
Monrepos-puiston porttiin on kirjoitettu teksti: Sustine et abstine – Kestä ja pidättäydy. Viipurin Monrepos-puistoon tutustutaan elokuussa 1939 toimittaja Koposen saattamana. Ohjelmassa Monrepos'n nähtävyyksistä ja restauroinnista haastatellaan kreivi Pfalenia ja agronomi Penttistä. Kreivi Pfalen kertoo Väinämöisen patsaasta ja Elämän lähteestä, jonka uskottiin parantavan silmäsairauksia. Agronomi Penttinen puolestaan kertoo patsaiden korjauksesta. Lisäksi keskustellaan mm. Monrepos'n kartanon historiasta, kirjastosta sekä taulu- ja asekokoelmasta. Radio-ohjelman kesäisten tunnelmien jälkeen koitti syksy ja marraskuussa 1939 alkoi Talvisota.
Viipuri vaurioitui pahoin talvisodassa, ja Moskovan rauhassa se jäi muun luovutetun Karjalan osana Neuvostoliitolle. Suomalaiset valtasivat Viipurin takaisin jatkosodassa 1941 ja pahoin kärsinyt kaupunki kunnostetiin jälleen asuttavaksi. Suomi menetti Viipurin kuitenkin uudelleen kesällä 1944.
Valokuvagalleria vanhasta Viipurista
Galleriaan on kerätty valokuvia vanhasta Viipurista. Suurin osa kuvista on 1920-30 luvuilta ja ne ovat lähtöisin Museoviraston kokoelmista. Klikkaamalla ensimmäistä kuvaa galleria aukeaa.
