Hyppää pääsisältöön

Onnellinen hoitaja

kipusisko
kipusisko syke

Heippa potilas! Tuntuuko sinusta siltä, että hoitoalalle hakeutuu ilkeitä, epäempaattisia ja ehkä jopa vähän häiriintyneitä persoonallisuuksia? Et ole yksin epäilystesi kanssa.

Se, missä hoitaja työskentelee, vaikuttaa siihen, onko hoitaja onnellinen. Onnelliselta hoitajalta saat parempaa kohtelua. Päähän potkitun ihmisen empatialihas väsyy herkästi.

Onnellisen hoitajan työpaikalla ei kiusata (sellaisia paikkoja on tosin harvassa, sillä terveydenhuollossa kiusataan kovin paljon), työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti, palkoissa ei ole munalisiä eikä ketään syrjitä muutenkaan. Onnellisen hoitajan ei tarvitse olla esimiehensä paras kaveri saadakseen sellaiset vuorolistat, joissa toteutuisi edes joku kohtuus. Onnellinen hoitaja ei epäile työnsä mielekkyyttä, eikä hän joudu jatkuvasti ottamaan vastaan yhä vaikeampia työtehtäviä. Jos tehtävät muuttuvat, hoitaja saa asiallisen perehdytyksen, ehkä jopa mentorin.

Onnellisessa sairaalassa hoitotyötä myös johdetaan tasapuolisesti ja hoitajien ammattitaitoa arvostaen. Ylihoitajan mielestä hoitajat ovat niin arvokas resurssi, että heille voi myöntää henkilökohtaisia palkanlisiä hyvin tehdystä vaativasta työstä.

Onnellisessa sairaalassa vuodeosastotyökin on palkitsevaa. Jopa nuoria lähihoitajia arvostetaan ja kuunnellaan eikä moniammatillinen hierarkia määrittele heitä pohjasakaksi. Jokainen hoitaja uskaltaa kysyä apua ja neuvoa toiselta leimautumatta tyhmäksi. Lääkärit, hoitajat, laitoshuoltajat ja erityistyöntekijät arvostavat toistensa ammattitaitoa ja tajuavat, miksi kokonaisuus tarvitsee heistä jokaista. Yhteiseen kahvihuoneeseen ovat tervetulleita kaikki.

Onnellisen hoitajan ei tarvitse olla esimiehensä paras kaveri saadakseen sellaiset vuorolistat, joissa toteutuisi edes joku kohtuus.

Avohoidossa, siis esimerkiksi terveysasemallasi, tai kotihoidossa saatat jo nyt kohdata työssään viihtyvän hoitajan. Sattumalta juuri näissä töissä hoitajat usein toimivat itsenäisinä asiantuntijoina, ilman välitöntä niskahengitysvalvontaa.

Onnellisen sairaalan työntekijöillä on myös voimavarat palauttava, tyydyttävä ja mielenkiintoinen yksityiselämä. Et ole voittanut hoitaja-arpajaisissa, jos hoitajasi yksityiselämä on puoleksikaan niin kuormittavaa kuin hänen työnsä.

Onnellinen sairaala tietysti myös sijaitsee yhteiskunnassa, jossa päättäjillä on muutakin tekemistä kuin veivata hysteerisesti terveydenhuollon laatikkoleikkejä parin euron säästömahdollisuus silmissä kiiltäen – siellä poliitikot tajuavat, että laadukkaasta terveydenhuollosta nyt vain joutuu maksamaan. Organisaatiokaan ei muutu vuoden tai kahden välein. Työntekijät viihtyvät toimipisteissään jopa vuosia, ja ajoittain heitä palkataan lisää, kun huomataan, että hoitotakuita on noudatettava ja yhä useampi tarvitsee hoitoa.

Jos vaikuttaa siltä, että olet päätynyt hoitoon jonnekin muualle kuin onnelliseen sairaalaan ja vuorovaikutus väsähtäneen hoitajan kanssa tuntuu jotenkin mälsältä, ehkä sinussakin, hyvä potilas, on jotain muuta vikaa kuin perussairautesi. Laiminlyötkö mahdollisesti omahoitosi? Onko sinulla pitkäaikaissairaus, jonka hoidosta et kerta kaikkiaan halua huolehtia, ja siksi hakeudut kerran, kaksi tai kymmenen vuodessa hoidattamaan alati pahentuvaa ja vaikeahoitoisemmaksi muuttuvaa sairauttasi?

Onnellisessa sairaalassa fiksut, hyvin levänneet hoitajat keksivät aina, miten potilaat saadaan motivoitumaan hoitoonsa. Kun potilaat hoitavat itseään, ei hoitajan tarvitse luopua perusfantasiastaan, jossa toisia ihmisiä voidaan auttaa.

Sillä mikä ihme saisi hoitajan jaksamaan vuodesta toiseen tönimistä työyhteisössä, paskaa palkkaa ja huonoa johtamista?

Potilaat, juuri sinä.

Lisää ohjelmasta

Kommentit