Ilkka Toikkanen
Yle
Laumasieluisille ihmisille on syytä olla armollinen, koska joukon voima mielipiteiden hallitsijana on tutkimusten mukaan melkoinen. Oikein annostelluilla töytäisyillä laumaa voidaan paimentaa kaikkien kannalta parempaan suuntaan.
Joskus laumaan kuulutaan fanittamalla suosittua muusikkoa tai pukeutumalla muodin mukaisesti. Ryhmän mielipiteen on kuitenkin havaittu vaikuttavan myös asioissa, joilla ei ole suoraan tekemistä itseilmaisun tai tyylin kanssa.
- Jos teinitytöt näkevät muiden teinien tulevan raskaaksi, kasvaa heidänkin todennäköisyytensä saada nuorena lapsia.
- Tuttavien lihominen kasvattaa omaa painonnousun riskiä.
- Muiden opiskelijoiden koulumenestys nostaa yksittäisen opiskelijan saamia arvosanoja.
Käyttäytymistaloustieteen tutkija Cass Sunstein jakaa ryhmän mielipidevaikutuksen tiedolla vaikuttamiseen ja ryhmäpaineeseen. Tiedolla vaikuttaminen on yksinkertaisesti sitä, että mielipidettä tai päätöstä on helppo pitää hyvänä, kun moni ihminen on sen valinnut. Ryhmäpaine taas on enemmän tai vähemmän alitajuista halua miellyttää vertaisryhmää tai välttää heidän halveksuntansa. Sunsteinin mukaan esimerkiksi lakien ja sääntöjen noudattaminen perustuu paljolti haluun miellyttää yhteisön mielipidettä. Tämä korostuu erityisesti, jos rikkomus on näkyvä, kuten päiväkodin pihalla tupakointi.
Mukautuminen hemmottelee aivoja
Voimakkaimmin laumaa ohjaavat tunnetut ja asiantuntijoina pidetyt ihmiset. Alankomaissa Rotterdamin Erasmus-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin jonkin julkisuuden henkilön kuva, jonka jälkeen heille näytettiin jokin merkitön esine, kuten vaate tai urheiluväline. Osassa julkkis-esine-kuvapareja esine liittyi tunnetun henkilön osaamiseen tai muuhun piirteeseen, osassa henkilö ja esine taas eivät liittyneet yhteen.
Tutkimuksessa havaittiin, että tunnetun asiantuntijan, kuten tennistähti Andre Agassin, näyttäminen hänen alaansa liittyvän esineen, kuten tennismailan, kanssa lisäsi merkittävästi koehenkilöiden positiivisia mielikuvia esineestä. Julkkis-asiantuntijat lisäsivät positiivista suhtautumista esineisiin 12 prosenttia ja todennäköisyyttä esineen tunnistamiseen 10 prosenttia. Samanlaista vaikutusta ei ollut julkkiksilla, joiden ominaisuuksia ei suoraan voinut liittää esineisiin.
Rotterdamin Erasmus-yliopistossa on viime vuosina tehty useita aivokuvannustutkimuksia, joissa on pyritty paitsi osoittamaan ryhmäkäyttäytymisen olemassaolo myös paikantamaan sen vaikutukset aivoissa. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että oman ryhmän mielipiteeseen mukautuminen aktivoi kiintymykseen ja palkitsemiseen liittyviä aivoalueita. Samassa tutkimuksessa myös saatiin aivotasolla viitteitä siitä, että toisen ihmisen asemaan asettuminen on helpompaa, kun tämä ihminen on oman ryhmän jäsen. Vieraaksi koetun ryhmän vaikutus oli heikompi.
Kansantaloudellisen aikakauskirjan artikkelissa Aalto-yliopiston tutkijat Marja-Liisa Halko ja Kaisa Hytönen muistuttavat, että taipumus asettua toisen ihmisen asemaan tulee syvältä. Kun näemme toisen ihmisen tuntevan kipua, omissakin aivoissamme näkyy toimintaa alueilla, jotka aktivoituvat kun itse tunnemme kipua. Kivun lisäksi myös toisen ihmisen onni, ilo ja ahdistus näkyvät omissakin aivoissamme. Ryhmän ulkopuolelle sulkeminen sattuu ja muutkin havaitsevat ulkopuolelle suljetun henkilön kivun.
Vertaispainetta porukan hyväksi
Huonossa tapauksessa vertaispaine ajaa meitä vastaamaan väärin, vaikka tiedämme oikean vastauksen. Usein ryhmä kuitenkin on oikeassa. Oikein annosteltuna massan mielipiteellä on myönteisiä vaikutuksia.
Englannissa vertaispaine valjastettin veronkannon avuksi. Kun ansiotuloveronsa maksamatta jättäneille ihmisille kerrottiin kirjeessä, että valtaosa kotiseudun asukkaista on jo veronsa ja verovelkansa maksanut, maksujen määrä nousi testiryhmissä jopa noin 15 prosenttia. Verottaja arvioi syyllistämistekniikan kasvattaneen valtion verotuloja tähän mennessä 210 miljoonaa puntaa, eli noin 280 miljoonaa euroa.
Joskus meillä on väärä käsitys muiden mielipiteestä, ja mukaudumme paremman puutteessa tuohon harhaluuloon.
Joskus meillä on väärä käsitys muiden mielipiteestä, ja mukaudumme paremman puutteessa tuohon harhaluuloon. Yhdysvaltain Montanan osavaltion seitsemässä piirikunnassa korjattiin teinien luulo tupakoinnin yleisyydestä. Vuonna 1999 alkaneessa 12-17-vuotiaille suunnatussa tiedotuskampanjassa välitettiin useiden mediakanavien kautta viestiä “suurin osa meistä (70 prosenttia) ei polta”. Kampanjan jälkeen teinien terveyskyselyissä ilmoittamien tupakkakokeiluiden määrää verrattiin tiedotusta tehneissä piirikunnissa ja osavaltion muissa piirikunnissa. Tulos oli selvä: vertaispainekampanjaa käyttäneiden piirikuntien teinit ilmoittivat 7 prosenttia vähemmän tupakan ensikokeiluita kuin ikätoverinsa muualla.
Lähteenä myös: Cass R. Sunstein & Richard H. Thaler: Nudge. Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness.
Arjen ajatusvirheitä voidaan käyttää hyödyksemme monella tavalla. Lisää asiaa tästä Prisma Studiossa 25.5., TV1:llä kello 20.00.
Lue lisää ajatusvirheistä:
Anteeksi, pisuaarissani on kärpänen
Yliarvioimmeko kykyjämme - tsemppaamme sekä sepitämme
Oletko keskivertoa parempi kuski? - Ajatusvirheet jylläävät liikenteessä
