Hyppää pääsisältöön

Kalevalaa vienankarjalaksi ja suomeksi

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1891. Triptyykin keskimmäinen osa.
Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1891. Triptyykin keskimmäinen osa. Kuva: Yle / Arja Lento img_2010_00084492

28.02.2015 vietettävän Kalevalan päivän kunniaksi Yle Radio 1:n mietelauseessa on ote Kalevalaa sen runojen alkuperäisen syntyseudun kielellä, vienankarjalaksi. Tämä vienankarjalainen versio Kalevalasta ilmestyi helmikuussa. Kirjan ovat tehneet kääntäjä Raisa Remšujeva ja kuvataiteilija Vitali Dobrinin.

Vienankarjalan kielisessä Kalevalassa:
Enšimmäini runo
Suomenkielisessä Kalevalassa:
Ensimäinen Runo.
Laulajan runo. Ilman tytär laškeutuu mereh, tuulen ta vejen voimašta
tulou pakšukši. Šotka luat’iu pešän Ilmattaren polvella, muniu šiih munat,
ne vierräh veteh ta rikkauhutah. Palaset muututah muakši, taivahakši,
päiväsekši, tähtilöiksi ta pilviksi. Mertä vieläki uiješšah Ilmatar luopi
šuarija, niemijä ta muita paikkoja. Viimein hiän šuau Väinämöisen,
kumpani jiäpi enšin ualtojen varah.
Runo alotteleikse. Ilman impi laskeutuu mereen,
jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi
 Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.
Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat
maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi. Veden
emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita
paikkoja mereen. Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja
ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.
Mieleni miun
luajittauve,
aivoni ajattelouve
läht’iekšeni laulamahe,
šuavani šanelomahe,
šukuvirttä šuoltamahe,
lajivirttä laulamahe.
Šanat šuuššani šulauve,
pakinat pujahtelouve
kielelläni kerkiel’öyve,
hampahilla hajuol’ouve.
Mieleni minun tekevi,
Aivoni ajattelevi
Lähtöäni laulamahan,
Saa'ani sanelemahan,
Sukuvirttä suoltamahan ,
Lajivirttä laulamahan,
Sanat suussani sulavat,
Puhe'et putoelevat,
Kielelleni kerkiävät,
Hampahilleni hajoovat.
Vellikulta, veikkoseni,
kaunis kašvinkumppalini!
Läkkämäi myö laulamahe,
šuakamai šanelomahe
yhtehe yhyttyhyönä,
kahtual’ta käytyhyönä!
Harvoin yhtehe yhymmä,
šuamma toini toisihina
näillä raukoilla rajoilla,
polosilla Pohjan mailla.
Veli kulta, veikkoseni,
Kaunis kasvinkumppalini !
Lähe nyt kanssa laulamahan,
Saa kera sanelemahan,
Yhtehen yhyttyämme,
Kahta'alta käytyämme;
Harvoin yhtehen yhymme,
Saamme toinen toisihimme
Näillä raukoilla rajoilla,
Poloisilla Pohjan mailla.
Lyökämäi käsi kätehe,
šormet šormijen lomaha,
lauluakšena nyt hyvijä,
parahija pannakšena,
kuulla noijen kultasijen
t’ietyä mielitehtoisijen,
nuorisošša noušovašša,
kanšašša ylenöväššä:
noita šuamija šanoja,
viršijä virittämijä
vyöltä vanhan Väinämöisen,
alta ahjon Ilmarisen,
piäštä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen joušen t’ieštä,
Pohjan peltojen periltä,
Kal’evalan kankahilta.
Lyökämme käsi kätehen,
Sormet sormien lomahan,
Lauloaksemme hyviä,
Parahia pannaksemme ,
Kuulla noien kultaisien,
Tietä mieli-tehtoisien,
Nuorisossa nousevassa.
Kansassa kasuavassa,
Noita saamia sanoja,
 Virsiä virittämiä
Vyöltä vanhan Wäinämöisen,
Alta ahjon Ilmarisen,
Päästä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen jousen tiestä,
Pohjan peltojen periltä,
Kalevalan kankahilta.

Yle Radio1: Päivän mietelause pe 28.02.2015 klo 06.56 ja 11.57
Yle Areena - Päivän mietelause

eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893.
Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta". eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893. Kuva: Yle / Arja Lento 1893

Lisää ohjelmia Kalevalasta:

Yle Areena: Kalevala - Väinämöisen uusi laulu
Ohjaaja Jari Halosen kolmiosainen tv-sarja Kalevalasta nostaa esille persoonallisen näkemyksen muinaisesta suomalaisesta tietämyksestä ja sen vaikutuksesta nykypäivään.

Yle kokoelma: Kansalliseepos Kalevala

Yle Elävä arkisto: Taiteilijoiden Kalevala 2009
Yle Elävä arkisto: Uusi Kalevala 100 vuotta 1949
Yle Elävä arkisto: Don Rosan Kalevala-ankat
Yle Elävä arkisto: Akseli Gallén-Kallelan 120 työtä

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Hyväksyn käyttöehdot! Välähdyksiä tietosuojan oudosta maailmasta

    Tiedätkö kuka tietää sinusta kaiken?

    Kuka voi lukea minun sähköpostini? Kuinka paljon yksityisiä asioitani muiden on mahdollista saada selville? Uskallanko puhua kännykkääni? Internet on täynnä erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, identiteettivarkauksia, piratismia, tietokoneviruksia ja henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia. Moni meistä pelkää henkilökohtaisten tietojensa puolesta. Eikä turhaan.