Hyppää pääsisältöön

Kalevalaa vienankarjalaksi ja suomeksi

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1891. Triptyykin keskimmäinen osa.
Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1891. Triptyykin keskimmäinen osa. Kuva: Yle / Arja Lento Kalevala,img_2010_00084492

28.02.2015 vietettävän Kalevalan päivän kunniaksi Yle Radio 1:n mietelauseessa on ote Kalevalaa sen runojen alkuperäisen syntyseudun kielellä, vienankarjalaksi. Tämä vienankarjalainen versio Kalevalasta ilmestyi helmikuussa. Kirjan ovat tehneet kääntäjä Raisa Remšujeva ja kuvataiteilija Vitali Dobrinin.

Vienankarjalan kielisessä Kalevalassa:
Enšimmäini runo
Suomenkielisessä Kalevalassa:
Ensimäinen Runo.
Laulajan runo. Ilman tytär laškeutuu mereh, tuulen ta vejen voimašta
tulou pakšukši. Šotka luat’iu pešän Ilmattaren polvella, muniu šiih munat,
ne vierräh veteh ta rikkauhutah. Palaset muututah muakši, taivahakši,
päiväsekši, tähtilöiksi ta pilviksi. Mertä vieläki uiješšah Ilmatar luopi
šuarija, niemijä ta muita paikkoja. Viimein hiän šuau Väinämöisen,
kumpani jiäpi enšin ualtojen varah.
Runo alotteleikse. Ilman impi laskeutuu mereen,
jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi
 Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.
Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat
maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi. Veden
emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita
paikkoja mereen. Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja
ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.
Mieleni miun
luajittauve,
aivoni ajattelouve
läht’iekšeni laulamahe,
šuavani šanelomahe,
šukuvirttä šuoltamahe,
lajivirttä laulamahe.
Šanat šuuššani šulauve,
pakinat pujahtelouve
kielelläni kerkiel’öyve,
hampahilla hajuol’ouve.
Mieleni minun tekevi,
Aivoni ajattelevi
Lähtöäni laulamahan,
Saa'ani sanelemahan,
Sukuvirttä suoltamahan ,
Lajivirttä laulamahan,
Sanat suussani sulavat,
Puhe'et putoelevat,
Kielelleni kerkiävät,
Hampahilleni hajoovat.
Vellikulta, veikkoseni,
kaunis kašvinkumppalini!
Läkkämäi myö laulamahe,
šuakamai šanelomahe
yhtehe yhyttyhyönä,
kahtual’ta käytyhyönä!
Harvoin yhtehe yhymmä,
šuamma toini toisihina
näillä raukoilla rajoilla,
polosilla Pohjan mailla.
Veli kulta, veikkoseni,
Kaunis kasvinkumppalini !
Lähe nyt kanssa laulamahan,
Saa kera sanelemahan,
Yhtehen yhyttyämme,
Kahta'alta käytyämme;
Harvoin yhtehen yhymme,
Saamme toinen toisihimme
Näillä raukoilla rajoilla,
Poloisilla Pohjan mailla.
Lyökämäi käsi kätehe,
šormet šormijen lomaha,
lauluakšena nyt hyvijä,
parahija pannakšena,
kuulla noijen kultasijen
t’ietyä mielitehtoisijen,
nuorisošša noušovašša,
kanšašša ylenöväššä:
noita šuamija šanoja,
viršijä virittämijä
vyöltä vanhan Väinämöisen,
alta ahjon Ilmarisen,
piäštä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen joušen t’ieštä,
Pohjan peltojen periltä,
Kal’evalan kankahilta.
Lyökämme käsi kätehen,
Sormet sormien lomahan,
Lauloaksemme hyviä,
Parahia pannaksemme ,
Kuulla noien kultaisien,
Tietä mieli-tehtoisien,
Nuorisossa nousevassa.
Kansassa kasuavassa,
Noita saamia sanoja,
 Virsiä virittämiä
Vyöltä vanhan Wäinämöisen,
Alta ahjon Ilmarisen,
Päästä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen jousen tiestä,
Pohjan peltojen periltä,
Kalevalan kankahilta.

Yle Radio1: Päivän mietelause pe 28.02.2015 klo 06.56 ja 11.57
Yle Areena - Päivän mietelause

eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893.
Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta". eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893. Kuva: Yle / Arja Lento 1893

Lisää ohjelmia Kalevalasta:

Yle Areena: Kalevala - Väinämöisen uusi laulu
Ohjaaja Jari Halosen kolmiosainen tv-sarja Kalevalasta nostaa esille persoonallisen näkemyksen muinaisesta suomalaisesta tietämyksestä ja sen vaikutuksesta nykypäivään.

Yle kokoelma: Kansalliseepos Kalevala

Yle Elävä arkisto: Taiteilijoiden Kalevala 2009
Yle Elävä arkisto: Uusi Kalevala 100 vuotta 1949
Yle Elävä arkisto: Don Rosan Kalevala-ankat
Yle Elävä arkisto: Akseli Gallén-Kallelan 120 työtä

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.