Hyppää pääsisältöön

Kalevalaa vienankarjalaksi ja suomeksi

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1891. Triptyykin keskimmäinen osa.
Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Aino-taru", triptyykki. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1891. Triptyykin keskimmäinen osa. Kuva: Yle / Arja Lento Kalevala,img_2010_00084492

28.02.2015 vietettävän Kalevalan päivän kunniaksi Yle Radio 1:n mietelauseessa on ote Kalevalaa sen runojen alkuperäisen syntyseudun kielellä, vienankarjalaksi. Tämä vienankarjalainen versio Kalevalasta ilmestyi helmikuussa. Kirjan ovat tehneet kääntäjä Raisa Remšujeva ja kuvataiteilija Vitali Dobrinin.

Vienankarjalan kielisessä Kalevalassa:
Enšimmäini runo
Suomenkielisessä Kalevalassa:
Ensimäinen Runo.
Laulajan runo. Ilman tytär laškeutuu mereh, tuulen ta vejen voimašta
tulou pakšukši. Šotka luat’iu pešän Ilmattaren polvella, muniu šiih munat,
ne vierräh veteh ta rikkauhutah. Palaset muututah muakši, taivahakši,
päiväsekši, tähtilöiksi ta pilviksi. Mertä vieläki uiješšah Ilmatar luopi
šuarija, niemijä ta muita paikkoja. Viimein hiän šuau Väinämöisen,
kumpani jiäpi enšin ualtojen varah.
Runo alotteleikse. Ilman impi laskeutuu mereen,
jossa tuulelta ja vedeltä raskautettuna tekeytyy veden emoksi
 Sotka laittaa pesänsä ja munii veden emosen polvelle.
Munat vierivät pesästä, särkyvät palasiksi ja palaset muodostuvat
maaksi, taivaaksi, auringoksi, kuuksi ja pilviksi. Veden
emonen luopi niemiä, lahtia ja muita rantoja, syviä ja mataloita
paikkoja mereen. Wäinämöinen syntyy veden emosesta ja
ajelehtaa kauan aalloilla, kunnes viimein pysähtyy maarannalle.
Mieleni miun
luajittauve,
aivoni ajattelouve
läht’iekšeni laulamahe,
šuavani šanelomahe,
šukuvirttä šuoltamahe,
lajivirttä laulamahe.
Šanat šuuššani šulauve,
pakinat pujahtelouve
kielelläni kerkiel’öyve,
hampahilla hajuol’ouve.
Mieleni minun tekevi,
Aivoni ajattelevi
Lähtöäni laulamahan,
Saa'ani sanelemahan,
Sukuvirttä suoltamahan ,
Lajivirttä laulamahan,
Sanat suussani sulavat,
Puhe'et putoelevat,
Kielelleni kerkiävät,
Hampahilleni hajoovat.
Vellikulta, veikkoseni,
kaunis kašvinkumppalini!
Läkkämäi myö laulamahe,
šuakamai šanelomahe
yhtehe yhyttyhyönä,
kahtual’ta käytyhyönä!
Harvoin yhtehe yhymmä,
šuamma toini toisihina
näillä raukoilla rajoilla,
polosilla Pohjan mailla.
Veli kulta, veikkoseni,
Kaunis kasvinkumppalini !
Lähe nyt kanssa laulamahan,
Saa kera sanelemahan,
Yhtehen yhyttyämme,
Kahta'alta käytyämme;
Harvoin yhtehen yhymme,
Saamme toinen toisihimme
Näillä raukoilla rajoilla,
Poloisilla Pohjan mailla.
Lyökämäi käsi kätehe,
šormet šormijen lomaha,
lauluakšena nyt hyvijä,
parahija pannakšena,
kuulla noijen kultasijen
t’ietyä mielitehtoisijen,
nuorisošša noušovašša,
kanšašša ylenöväššä:
noita šuamija šanoja,
viršijä virittämijä
vyöltä vanhan Väinämöisen,
alta ahjon Ilmarisen,
piäštä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen joušen t’ieštä,
Pohjan peltojen periltä,
Kal’evalan kankahilta.
Lyökämme käsi kätehen,
Sormet sormien lomahan,
Lauloaksemme hyviä,
Parahia pannaksemme ,
Kuulla noien kultaisien,
Tietä mieli-tehtoisien,
Nuorisossa nousevassa.
Kansassa kasuavassa,
Noita saamia sanoja,
 Virsiä virittämiä
Vyöltä vanhan Wäinämöisen,
Alta ahjon Ilmarisen,
Päästä kalvan Kaukomielen,
Joukahaisen jousen tiestä,
Pohjan peltojen periltä,
Kalevalan kankahilta.

Yle Radio1: Päivän mietelause pe 28.02.2015 klo 06.56 ja 11.57
Yle Areena - Päivän mietelause

eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893.
Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta". eli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta. "Sammon taonta", yksityiskohta. Öljyvärimaalaus (maalaus): Akseli Gallen-Kallela, 1893. Kuva: Yle / Arja Lento 1893

Lisää ohjelmia Kalevalasta:

Yle Areena: Kalevala - Väinämöisen uusi laulu
Ohjaaja Jari Halosen kolmiosainen tv-sarja Kalevalasta nostaa esille persoonallisen näkemyksen muinaisesta suomalaisesta tietämyksestä ja sen vaikutuksesta nykypäivään.

Yle kokoelma: Kansalliseepos Kalevala

Yle Elävä arkisto: Taiteilijoiden Kalevala 2009
Yle Elävä arkisto: Uusi Kalevala 100 vuotta 1949
Yle Elävä arkisto: Don Rosan Kalevala-ankat
Yle Elävä arkisto: Akseli Gallén-Kallelan 120 työtä

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Lisää tilaa ajattelulle!

    Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin.

    Sana jooga on sanskriitin kieltä ja se tarkoittaa ihmisen ja kaikkeuden välistä yhteyttä. Muinaisen Intian joogit opettivat, että ihmisen kehon, tietoisuuden ja hengityksen välillä on yhteys. Joogaa harjoittamalla he pyrkivät tasapainoon: syvään keskittyneeseen tilaan, joka rauhoittaa kehon ja mielen. Musiikki on myös ollut keino etsiä sisäistä rauhaa ja tasapainoa. Musiikilla ja mietiskelyllä on pitkä yhteinen historia. Eikä ole mikään ihme, että musiikki ja jooga ovat kohdanneet monella taholla. Tapani Rinne tekee musiikkia, joka rauhoittaa ja antaa tilaa ajattelulle. Musiikkia, joka hengittää joogan tahtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri