Hyppää pääsisältöön

Kolumni: Moderneja saamelaisnuoria rasittaa etnostressi

YleX:n harjoittelija Xia kertoo saamelaisnuorten elämästä ja yhteisön kokemista paineista.

Xia Torikka // Kuva: Hanne Kautto / YleX

Mitä me saamelaisnuoret teemme? Ajelemmeko kaiket illat moottorikelkoilla vai käytämmekö muun nuorison tavoin Tinderiä? Muun muassa näitä asioita minulta kysytään usein.

Miepä kerron.

Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta kyllä: osa meistä käyttää Tinderiä – myös allekirjoittanut. Valikoima pohjoisessa ei tosin ole kovin runsas ja deittiapplikaation joka toinen naama on joko kaveri tai sukulainen.

Tinderin lisäksi käytämme myös muita sosiaalisen median kanavia, ja laitteena voi olla uusin MacBook tai iPhone. Meillä on myös nykyaikaisissa taloissamme wifi.

Lisäksi vapaa-aikani kuluu myös mönkijällä ja kelkalla ajaessa, áhkun (eli mummon) kanssa käsitöitä tehdessä sekä porohommissa. Myönnettäköön, en ole kummoinen moottorikelkkakuski. Jäin kahdesti kiinni lumeen, kun kävin viimeksi kelkkailemassa.

Saamelaisten modernius näkyy monessa asiassa. Esimerkiksi saamenkielistä musiikkia löytyy jo kaikissa musiikkityyleissä. Perinteistä joikua myös yhdistetään popmusiikkiin, mistä on hyvänä esimerkkinä Uuden musiikin kilpailussa kilpaileva Solju. Euroviisukarsintaan osallistuva Hold Your Colours ei ole musiikillisesti sitä tyyliä, jota itse kuuntelen, mutta biisin sanoma on tärkeä, ja on siistiä saada saamelaisia näkyville valtamediaan.

Moderniutta näkee myös saamelaismuodissa. Erilaiset sámistyle-korut, -laukut ja muut asusteet koristavat modernin muotitietoisen saamelaisnaisen katutyyliä. Gávtteissa, eli saamenpuvuissa käytetään nykyään erilaisia kuoseja ja värejä. Dihppeissä, eli tupsuissa voi olla myös timantit.

Sitten tämä etnostressi.

Termi etnostressi tarkoittaa, että kuuluu johonkin etniseen ryhmään ja kokee painostusta toimimaan joka asiassa etnisen ryhmän hyväksi. Esimerkiksi Soljun laulaja Hilda Länsman kertoi saaneensa palautetta, ettei hän ole oikeanlainen saamelainen, koska hän ei laula saameksi.

Myös Ruotsin Euroviisu-karsinnoissa on saamelainen Jon Henrik Fjällgren, joka myös voitti Ruotsin Talent-kilpailun. Haastatteluissa ollaan kuitenkin enemmän kiinnostuneita laulajan saamelaisuudesta kuin hänen musiikistaan.

Voin vain kuvitella kuinka ärsyttävää Fjällgrenin mielestä on, kun media ja valtaväestö näkevät hänet vain saamelaisena, eikä taitavana artistina. Miettikää, jos Isac Elliotia pidettäisiin suomenruotsalaisten edustajana, ja häntä haastateltaisiin vain suomenruotsalaisuudesta?

Saamelaisnuoret kokevat muutenkin paineita saamelaisuudesta. He ajattelevat, että heidän tulisi puhua täydellistä saamea, tehdä saamelaiskäsitöitä, joikata, hoitaa poroja tai olla aktiivisia saamelaispolitiikassa. Etenkin etelässä asuville saamelaisnuorille oman identiteetin ylläpitäminen ja löytäminen on vaikeaa.

Miekin mietin ennen YleX:lle tuloa, että haluan ihmisten näkevän minut media-alan opiskelijana ja toimittajana (Yle Sápmin toimittajana kylläkin, mutta silti.) Tässä mie kuitenkin kirjoitan tätä kolumnia saamelaisista ja kaksi viikkoa sitten puhuin YleX Etusivussa saamelaisuudesta.

Se ei oikeastaan haittaa, koska on todella tärkeää kertoa saamelaisista ja jakaa faktatietoa niin paljon kuin mahdollista. Mutta välillä tuntuu siltä, että muut näkevät minussa vain eksoottisen saamelaisuuden.

Saamelaismedian ja -kulttuurin edistäminen on yksi syy, miksi haluan media- ja elokuva-alalle. Haluan tehdä saamenkielisiä elokuvia ja dokumentteja, mutta tunnen siitä myös painetta. Entä, jos haluan tehdä myös kokonaan suomenkielisen leffan, jolla ei ole mitään tekemistä saamelaisuuden kanssa?

Paineet tulevat enimmäkseen saamelaisyhteisön ulkopuolelta. Esimerkiksi Soljun Länsman kertoi, että UMK:n esikatseluissa tuomarit vaikuttivat pettyneiltä, koska biisissä ei ollut enempää saamelaiselementtejä. Saamenmaalla taas jengi kannustaa Solju-duoa juuri sellaisena kuin se on.

Myös saamelaisyhteisössä on ihmisiä, joiden mielestä saamelaisuutta pitäisi tuoda koko ajan esille kaikessa mitä tekee. Ja usein myös aiheutamme itsellemme etnostressiä ajattelemalla, ettemme ole tarpeeksi hyviä saamelaisia, jos haluamme tehdä muutakin kuin saamelaisasioita.

Kulttuuria ja kieltä voi kuka tahansa opiskella ja omaksua, mutta se ei kuitenkaan ole koko saamelaisuus. Saamelaisuuteen liittyy myös oma filosofia, ajattelutapa ja arvomaailma. Se on sitä, mihin meidät on kasvatettu.

Kolumnin kirjoittaja Xia Torikka on Áŋŋelista kotoisin oleva media-alan opiskelija, Yle Sápmin freelancer-toimittaja sekä YleX:n työharjoittelija. Xia on myös porotyttö ja saamelaisnuori.