Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Onko laktoosittomuus uusi normi?

Laktoositon-hyllynreunuslappuja S-marketissa
Osta laktoositonta! Laktoositon-hyllynreunuslappuja S-marketissa Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja laktoositon

Laktoosittomuus jyllää kylmähyllyjen uutuuksissa. Laktoosittomia tuotteita myydään monin verroin enemmän kuin niitä ehdottomasti tarvitsevia on. Meijeriteollisuus lupaa, että tavallista laktoosillista maitoa saa tulevaisuudessakin. Silti joissakin tuoteryhmissä, kuten ruokakermoissa ja monissa rahkoissa ei enää löydy sitä “tavallista” vaihtoehtoa.

Laktoosin poistaminen maidosta on suomalainen keksintö. Valio toi kauppoihin laktoosittoman kevytmaitojuoman vuonna 2001. Tarkoitus ei ollut korvata Hyla-maitoa. Laktoosittoman myynti ylitti kuitenkin kaikki odotukset. Nyt vienti vetää varsinkin Ruotsiin.

Laktoosittomuusbuumi näkyy erityisesti uutuustuotteissa. Arlan alkuvuoden 2015 uutuuksissa on 22 maitotuotetta, joista 17 on laktoosittomia. Arla myös levittää laktoosittomuuden sanomaa Pohjolasta ympäri maailmaa.

Valion laktoositon Eila -maitojuoma
Valiolla Eila tarkoittaa laktoositonta. Valion laktoositon Eila -maitojuoma Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja valio

Valionkin uutuuksissa painottuu laktoosittomuus.

Valio brändäsi laktoosittomat tuotteensa uudestaan Eila-nimen alle muutama vuosi sitten.

– Vakiokäyttäjät ovat oppineet, että Eila tarkoittaa laktoositonta. Mutta meillä on vielä tekemistä, että tieto tavoittaa koko kansan, Valion johtaja Tuomas Salusjärvi kertoo.

Kaupan ketjutkin ovat löytäneet markkinaraon

Kaupan isot ketjut ovat hurahtaneet laktoosittomuuteen. Kesko tarjoaa laktoosittomia Pirkka-tuotteita “huiman määrän” . Kaupan kolmosketju Lidl heräsi myöhään: laktoositon maitojuoma tuli kauppoihin vasta syksyllä 2011.

Jos vatsasi puhuu levottomia
Lidlin markkinointi oikoo mutkia. Jos vatsasi puhuu levottomia Kuva: Yle/ Tapio Puhakainen laktoosi

Sittemmin Lidl on kirinyt kovaa vauhtia. Lukuisia Milbona-tuotteita saa nyt laktoosittomana.

S-ryhmästä kerrotaan, että laktoosittoman osuus kaikesta myydystä maidosta on 17%. Siis joka kuudes purkki. S-ryhmän Kotimaista-maidoista peräti 35% eli joka kolmas on laktoositonta maitojuomaa. Kesko ja Lidl eivät kertoneet laktoosittomien tuotteiden myyntiosuuksia.

Laktoositonta ostetaan varmuuden vuoksi

Laktoosittomia tuotteita myydään selvästi enemmän kuin on niitä, jotka eivät voi ollenkaan sietää laktoosia.

– Joskus yksi perheenjäsen kokee saavansa laktoosista oireita. Silloin koko perheelle ostetaan samaa tuotetta. Samoin suurkeittiöissä käytetään laktoosittomia tuotteita, jotta voidaan tehdä vain yhtä reseptiä, joka sopii kaikille, Arlan tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio selittää suosiota.

Koko perheelle ostetaan samaa tuotetta.

Kouvolalainen perheyritys Kaslink on kasvanut laktoosittomilla maitojuomilla Suomen kolmanneksi suurimmaksi meijeriksi - liikevaihdolla mitattuna.

Kaslink-meijerin Maire-maitoauto
Maire on Kaslinkin paikallinen brändi. Kaslink-meijerin Maire-maitoauto Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kaslink

– Oman arviomme mukaan valmistamme nyt kolmasosan tai ehkä jopa puolet Suomen laktoosittomista maitojuomista, Kalsinkin toimitusjohtaja Tuomas Kukkonen kertoo.

Kaslink on laajentunut pakkaamalla kaupan omien merkkien maitojuomia: suurimpina Keskon Pirkka ja S-ryhmän Kotimaista. Nyt Kaakkois-Suomen kaupoista saa myös Kaslinkin omaa brändiä, laktoositonta Maire-maitojuomaa.

Laktoosittomaksi tekemisen hinta jää salaisuudeksi

Maidon käsittely laktoosittomaksi ei ole ilmaista. Kustannuksia meijerit eivät kuitenkaan halua paljastaa.

– On vaikea antaa tarkkaa lukua - mutta tietysti se on kalliimpaa kuin perusmaidon tekeminen, Arlan Elovainio vastaa.

Myös Valio ja Kaslink vaikenevat tuotantokustannuksistaan.

– Kilpailu markkinoilla on niin kovaa, että hintataso on kyllä aika oikea, Valion Salusjärvi toteaa.

maitoa lasissa
Maidosta on moneksi. maitoa lasissa Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja maito
Tietysti se on kalliimpaa kuin perusmaidon tekeminen.

Suomalaismeijerit kertovat kyllä, että tuotantomäärien kasvaessa ero laktoosittoman tuotteen ja perustuotteen valmistuskustannusten välillä pienenee.

Ruotsalaisen Hunger-lehden arvion mukaan yhden maitolitran tekeminen laktoosittomaksi maksaa reilut 30 senttiä. Ruotsissa laktoosittomuus tuo kuluttajalle litran hintaan jopa 80 senttiä lisää.

Hinnat päättää viime kädessä kauppa. Meillä laktoosittoman hinnanlisä vaihtelee kevytmaidoissa 25 prosentista 85 prosenttiin. Kun laktoosittomuus tuo hintaan jopa yli 50 prosenttia lisää, jossain on varmasti ilmaa.

Vähälaktoosinen häviää vähitellen

Suurimmalle osalle laktoosi-intolerantikoista sopisi vähälaktoosinen maito (eli Valion kielellä Hyla). Tätä aavistuksen makeaa maitoa on saanut kaupoista jo yli 30 vuotta.

Kaupan kylmähyllyssä vähälaktoosinen on kalliimpaa kuin perusmaito, mutta halvempaa kuin laktoositon. Meijeriteollisuudessa uskotaan, että hinnanero laktoosittoman ja vähälaktoosisen välillä kuroutuu umpeen. Vähälaktoosisten tuotteiden tarina alkaa olla loppusuoralla.

ruokakermoja kaupan ostoskorissa
Ruokakermoissa löytyy vielä vähälaktoosista. ruokakermoja kaupan ostoskorissa Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja ruokakerma

– Miksi kukaan ostaisi vähälaktoosista tuotetta, jos vastaava laktoositon tuote on saatavilla käytännössä yhtä kilpailukykyiseen hintaan? Kaslinkin Tuomas Kukkonen kysyy.

Arlalla vähälaktoosisen brändinimenä on ollut Into. Arla luopuu nimestä, koska se tunnetaan huonosti. Yrityksen tuotelistalla vähälaktoosisuus ei enää nouse esiin.

S-ryhmän viestinnästä kerrotaan, että vähälaktoosisten osuus kaikista myydyistä maidoista on enää vajaat 3 prosenttia.

Perustuotteet eivät katoa

Laktoosittomuus tursuaa kaupan hyllyiltä ja mainoksista. Silti meijeriteollisuus torjuu ajatuksen, että laktoosin välttämisestä olisi tulossa kokonaan uusi normi.

– Tilastojen mukaan suurin osa kuluttajista ei ole laktoosi-intolerantikkoja, Kaslinkin Tuomas Kukkonen muistuttaa.

– Uskon, että ihan tavallisia tuotteita tulee aina olemaan ja ne tulevat aina olemaan isoimmassa roolissa, Valion Tuomas Salusjärvi kuittaa.

Perusmaito ei kaupasta katoa. Uutuustuotteissa laktoositon on kuitenkin yhä useammin normi. Hinta on valmiiksi korkealla, säilyvyys taattu ja yli jäävä laktoosikin saadaan käytettyä hyväksi.

Tutustu myös:
Ostatko laktoositonta varmuuden vuoksi? - 6 faktaa maitotuotteista
Ilmavaivoja vai ilman vaivoja?

Muokkaus 26.2.2015 klo 16.42: Kirjoitusvirhe korjattu.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.