Katja Solla
Yle
Laktoosittomuus jyllää kylmähyllyjen uutuuksissa. Laktoosittomia tuotteita myydään monin verroin enemmän kuin niitä ehdottomasti tarvitsevia on. Meijeriteollisuus lupaa, että tavallista laktoosillista maitoa saa tulevaisuudessakin. Silti joissakin tuoteryhmissä, kuten ruokakermoissa ja monissa rahkoissa ei enää löydy sitä “tavallista” vaihtoehtoa.
Laktoosin poistaminen maidosta on suomalainen keksintö. Valio toi kauppoihin laktoosittoman kevytmaitojuoman vuonna 2001. Tarkoitus ei ollut korvata Hyla-maitoa. Laktoosittoman myynti ylitti kuitenkin kaikki odotukset. Nyt vienti vetää varsinkin Ruotsiin.
Laktoosittomuusbuumi näkyy erityisesti uutuustuotteissa. Arlan alkuvuoden 2015 uutuuksissa on 22 maitotuotetta, joista 17 on laktoosittomia. Arla myös levittää laktoosittomuuden sanomaa Pohjolasta ympäri maailmaa.
Valionkin uutuuksissa painottuu laktoosittomuus.
Valio brändäsi laktoosittomat tuotteensa uudestaan Eila-nimen alle muutama vuosi sitten.
– Vakiokäyttäjät ovat oppineet, että Eila tarkoittaa laktoositonta. Mutta meillä on vielä tekemistä, että tieto tavoittaa koko kansan, Valion johtaja Tuomas Salusjärvi kertoo.
Kaupan ketjutkin ovat löytäneet markkinaraon
Kaupan isot ketjut ovat hurahtaneet laktoosittomuuteen. Kesko tarjoaa laktoosittomia Pirkka-tuotteita “huiman määrän” . Kaupan kolmosketju Lidl heräsi myöhään: laktoositon maitojuoma tuli kauppoihin vasta syksyllä 2011.
Sittemmin Lidl on kirinyt kovaa vauhtia. Lukuisia Milbona-tuotteita saa nyt laktoosittomana.
S-ryhmästä kerrotaan, että laktoosittoman osuus kaikesta myydystä maidosta on 17%. Siis joka kuudes purkki. S-ryhmän Kotimaista-maidoista peräti 35% eli joka kolmas on laktoositonta maitojuomaa. Kesko ja Lidl eivät kertoneet laktoosittomien tuotteiden myyntiosuuksia.
Laktoositonta ostetaan varmuuden vuoksi
Laktoosittomia tuotteita myydään selvästi enemmän kuin on niitä, jotka eivät voi ollenkaan sietää laktoosia.
– Joskus yksi perheenjäsen kokee saavansa laktoosista oireita. Silloin koko perheelle ostetaan samaa tuotetta. Samoin suurkeittiöissä käytetään laktoosittomia tuotteita, jotta voidaan tehdä vain yhtä reseptiä, joka sopii kaikille, Arlan tuotekehityspäällikkö Minna Elovainio selittää suosiota.
Koko perheelle ostetaan samaa tuotetta.
Kouvolalainen perheyritys Kaslink on kasvanut laktoosittomilla maitojuomilla Suomen kolmanneksi suurimmaksi meijeriksi - liikevaihdolla mitattuna.
– Oman arviomme mukaan valmistamme nyt kolmasosan tai ehkä jopa puolet Suomen laktoosittomista maitojuomista, Kalsinkin toimitusjohtaja Tuomas Kukkonen kertoo.
Kaslink on laajentunut pakkaamalla kaupan omien merkkien maitojuomia: suurimpina Keskon Pirkka ja S-ryhmän Kotimaista. Nyt Kaakkois-Suomen kaupoista saa myös Kaslinkin omaa brändiä, laktoositonta Maire-maitojuomaa.
Laktoosittomaksi tekemisen hinta jää salaisuudeksi
Maidon käsittely laktoosittomaksi ei ole ilmaista. Kustannuksia meijerit eivät kuitenkaan halua paljastaa.
– On vaikea antaa tarkkaa lukua - mutta tietysti se on kalliimpaa kuin perusmaidon tekeminen, Arlan Elovainio vastaa.
Myös Valio ja Kaslink vaikenevat tuotantokustannuksistaan.
– Kilpailu markkinoilla on niin kovaa, että hintataso on kyllä aika oikea, Valion Salusjärvi toteaa.
Tietysti se on kalliimpaa kuin perusmaidon tekeminen.
Suomalaismeijerit kertovat kyllä, että tuotantomäärien kasvaessa ero laktoosittoman tuotteen ja perustuotteen valmistuskustannusten välillä pienenee.
Ruotsalaisen Hunger-lehden arvion mukaan yhden maitolitran tekeminen laktoosittomaksi maksaa reilut 30 senttiä. Ruotsissa laktoosittomuus tuo kuluttajalle litran hintaan jopa 80 senttiä lisää.
Hinnat päättää viime kädessä kauppa. Meillä laktoosittoman hinnanlisä vaihtelee kevytmaidoissa 25 prosentista 85 prosenttiin. Kun laktoosittomuus tuo hintaan jopa yli 50 prosenttia lisää, jossain on varmasti ilmaa.
Vähälaktoosinen häviää vähitellen
Suurimmalle osalle laktoosi-intolerantikoista sopisi vähälaktoosinen maito (eli Valion kielellä Hyla). Tätä aavistuksen makeaa maitoa on saanut kaupoista jo yli 30 vuotta.
Kaupan kylmähyllyssä vähälaktoosinen on kalliimpaa kuin perusmaito, mutta halvempaa kuin laktoositon. Meijeriteollisuudessa uskotaan, että hinnanero laktoosittoman ja vähälaktoosisen välillä kuroutuu umpeen. Vähälaktoosisten tuotteiden tarina alkaa olla loppusuoralla.
– Miksi kukaan ostaisi vähälaktoosista tuotetta, jos vastaava laktoositon tuote on saatavilla käytännössä yhtä kilpailukykyiseen hintaan? Kaslinkin Tuomas Kukkonen kysyy.
Arlalla vähälaktoosisen brändinimenä on ollut Into. Arla luopuu nimestä, koska se tunnetaan huonosti. Yrityksen tuotelistalla vähälaktoosisuus ei enää nouse esiin.
S-ryhmän viestinnästä kerrotaan, että vähälaktoosisten osuus kaikista myydyistä maidoista on enää vajaat 3 prosenttia.
Perustuotteet eivät katoa
Laktoosittomuus tursuaa kaupan hyllyiltä ja mainoksista. Silti meijeriteollisuus torjuu ajatuksen, että laktoosin välttämisestä olisi tulossa kokonaan uusi normi.
– Tilastojen mukaan suurin osa kuluttajista ei ole laktoosi-intolerantikkoja, Kaslinkin Tuomas Kukkonen muistuttaa.
– Uskon, että ihan tavallisia tuotteita tulee aina olemaan ja ne tulevat aina olemaan isoimmassa roolissa, Valion Tuomas Salusjärvi kuittaa.
Perusmaito ei kaupasta katoa. Uutuustuotteissa laktoositon on kuitenkin yhä useammin normi. Hinta on valmiiksi korkealla, säilyvyys taattu ja yli jäävä laktoosikin saadaan käytettyä hyväksi.
Tutustu myös:
Ostatko laktoositonta varmuuden vuoksi? - 6 faktaa maitotuotteista
Ilmavaivoja vai ilman vaivoja?
Muokkaus 26.2.2015 klo 16.42: Kirjoitusvirhe korjattu.
