Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Ostatko laktoositonta varmuuden vuoksi? - 6 faktaa maitotuotteista

Kotimaista-maitojuomaa Kaslinkin tehtaalla
Laktoositon Kotimaista-maitojuoma myy hyvin. Kotimaista-maitojuomaa Kaslinkin tehtaalla Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Laktoosittomien tuotteiden määrä kylmähyllyissä kasvaa kovaa vauhtia. Perusmaidon ostajalla menee sormi suuhun: Pitääkö kaapissa aina olla laktoositonta vieraiden varalle? Miksi maidot säilyvät entistä pidempään? Miten vähälaktoosinen ja laktoositon oikein eroavat toisistaan?

1. Vain pieni osa suomalaisista ei siedä yhtään laktoosia

Jos vatsasi puhuu levottomia
Vatsa puhuu laktoosin takia outoja vain harvalla. Jos vatsasi puhuu levottomia Kuva: Yle/ Tapio Puhakainen laktoosi

Laktoosi-intoleranssi vaikuttaisi olevan yhä yleisempi kansantauti.

Mitään uutta asiassa ei kuitenkaan ole. Noin 17 prosentilta eli joka kuudennelta suomalaiselta puuttuu suolistossa laktoosia pilkkova entsyymi kokonaan tai sitä on niukasti. Tämän perinnöllisen entsyymipuutoksen nimi on hypolaktasia. Sen määrä ei ole kasvussa. Iso osa hypolaktaasikoista sietää laktoosia kohtuullisesti. Valtaosa heistä ei saa oireita lasillisesta maitoa.

Vatsaoireita saavat ovat laktoosi-intolerantteja. Heitä on vain osa tuosta 17 prosentista. Vatsaoireet ovat yksilöllisiä ja aihetta on tutkittu yllättävän vähän.

Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria. Heille riittäisi vähälaktoosinen maito. Vain kaikkein herkimmät eivät siedä laktoosia ollenkaan.

Usein suomalaisten vatsaoireet johtuvat muusta kuin laktoosista.

Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan myös maitoallergiaan. Maitoallergikko reagoi maitoproteiiniin, joten hänelle ei sovi mikään maitovalmiste.

2. Laktoosittomuus tuo hintaan keskimäärin 50 prosenttia lisää

Laktoosittomat tuotteet maksavat noin 50% enemmän kuin tavalliset.
Laktoosittomat tuotteet maksavat noin 50% enemmän kuin tavalliset. Laktoosittomat tuotteet maksavat noin 50% enemmän kuin tavalliset. Kuva: Yle hintaero

Kuningaskuluttaja teki isommissa kaupan ketjuissa 33 tuoteparin vertailun. Haimme “perusmaitotuotteita” ja saman valmistajan tai valmistuttajan laktoosittomia versioita. Koitimme löytää täsmällisiä vastinpareja, mutta se ei aina onnistunut: Muutamissa tuotteissa esim. suolan ja d-vitamiinin määrissä oli eroja.

Hinnat vaihtelivat villisti. Pienessä voipakkauksessa “tavallinen” ja laktoositon maksoivat saman verran. Kevytmaidoissa laktoositon maitojuoma oli 25-85 prosenttia kalliimpaa kuin saman valmistajan “perusmaito”. Valion pehmeässä maitorahkassa laktoosittomuus jopa kaksinkertaisti hinnan.

Keskimäärin pulitamme laktoosittomista maitotuotteista 50 prosenttia enemmän kuin vastaavista “tavallisista”.

3. Yli jäänyt laktoosi on arvokas raaka-aine

Kaslinkin laboratorio
Kaslinkin laboratorio. Kaslinkin laboratorio Kuva: Yle kuningaskuluttaja

Maidosta poistettu laktoosi ei ole hyödytöntä. Yli jäävää laktoosia käytetään Suomessa muun muassa eläinten rehuihin. Maailman mitassa laktoosi on arvokas raaka-aine. Lisättyä laktoosia käytetään esimerkiksi äidinmaitokorvikkeissa, elintarviketeolllisuudessa ja lääkevalmisteiden apuaineena.

Arla Foods -konserniin kuuluva Arla Foods Ingredients on jo nyt yksi maailman suurimmista laktoosin myyjistä. Uusi laktoositehdas avattiin Tanskassa vuoden 2014 lopussa.

Valio pyrkii käyttämään yli jäävän laktoosin ensisijaisesti omiin tuotteisiinsa. Esimerkiksi Arki-maitojuomaa vakioidaan “laktoosijakeella”. Valio kaavailee myös uutuustuotteita, joissa yli jäävää laktoosia käytetään hyväksi.

Laktoosittomiin tuotteisiin erikoistunut kouvolalainen perhemeijeri Kaslink myy laktoosia muun muassa elintarviketeollisuudelle. Kaslinkilla ei kuitenkaan onnistuta kattamaan laktoosin poistamisen kustannuksia sen myynnillä.

4. Laktoosin määrä ei aina lue pakkauksissa

Ruisleipä mainitaan erikseen laktoosittomaksi, vaikka se ei sisällä maitoa lainkaan.
Ruisleivän aineosissa ei ole maitoa. Silti pakkaus kertoo "laktoositon". Ruisleipä mainitaan erikseen laktoosittomaksi, vaikka se ei sisällä maitoa lainkaan. Kuva: Yle/ Katja Solla laktoositon

Laktoosin määrää ei tarvitse kertoa elintarvikkeen pakkauksessa, - ellei maitovalmistetta myydä vähälaktoosisena tai laktoosittomana.

“Tavallisten” maitovalmisteiden laktoosimäärä vaihtelee melkoisesti. Voissa laktoosia on hyvin vähän, hapanmaitotuotteissakin selvästi vähemmän kuin maidossa. Valion maustetussa perusjogurtissa laktoosia lienee 2-3 grammaa per 100 g. jogurttia - siis kaksi kertaa vähemmän kuin maidossa. Jäätelössä maidon rasvattoman kuiva-aineen osuus on isompi jäätelön rakenteen takia. Siksi jäätelön laktoosimäärä on korkeampi kuin monissa muissa maitotuotteissa.

Netistä löytyy taulukoita keskimääräisistä laktoosipitoisuuksista.

5. Laktoositon maitojuoma ei ole erityisen makeaa

Maitoa kahdessa lasissa
Perusmaito ja laktoositon maitojuoma maistuvat samalta Maitoa kahdessa lasissa Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Maidossa on aina aavistus makeutta. Se selvästi makeampi maito ei kuitenkaan ole laktoositonta - vaan vähälaktoosista eli hylaa.

Vähälaktoosisissa tuotteissa laktoosi eli maitosokeri on pilkottu kahdeksi muuksi sokeriksi - ja ne ovat hiukan laktoosia makeampia.

Laktoositonta maitojuomaa on maun puolesta vaikea erottaa perusmaidosta. Syynä on se, että osa laktoosista on suodattamalla poistettu kokonaan. Loput on pilkottu.

Näin maitojuoma maistuu “tavalliselta” maidolta.

6. Laktoosittomat maitojuomat on käsitellään pitkään säilyviksi

Laktoosittomat maitojuomat lämpökäsitellään niin, että Parasta ennen -päivään on peräti kolme viikkoa. Siinä on iso ero perinteiseen pastöroituun maitoon, jonka leima-aika on noin viikon.

Kotimaista-maitoja, säilyvyysaika näkyy
Laktoosittoman leima-aika on 21 päivää, perusmaidon 8 päivää. Kotimaista-maitoja, säilyvyysaika näkyy Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Uudella lämpökäsittelyllä on kuvaava nimi. ESL: Extended Shelf Life eli pidennetty hyllyikä.

Valion maitojuoma, pakkauksessa lukee pastöroitu
Oikeasti maitojuoma on korkeapastöroitu eli ESL-käsitelty. Valion maitojuoma, pakkauksessa lukee pastöroitu Kuva: YLE / Kuningaskuluttaja kuningaskuluttaja

Kauppa kiittää, kun maitojen myyntiaika pitenee. Säilyvyydestä on toki etua myös kuluttajalle. Syy säilyvyyteen ei kuitenkaan selviä maitopurkista. Ainoastaan Kaslink kertoo paikallisissa Maire-tuotteissaan, että ne on “korkeapastöroitu”. Muiden laktoosittomien maitojuomien kyljessä lukee “pastöroitu” - vaikka maito on vedetty vain hiukan iskukuumennusta lyhyemmän lämpöpiikin läpi. Lainsäädäntö tuntee vain pastöroinnin ja UHT-käsittelyn.

Uusi lämpökäsittely yleistynee pikku hiljaa myös tavallisissa perusmaidoissa. Valion laktoosillinen Plus -maito käsitellään jo ESL:llä.


Muutos 2.3.15: Sana "geenimuutoksen" vaihdettu sanaan "entsyymipuutoksen". 1.4.15: Linkki lisätty. 18.6.15: Sanat vaihdettu: "intolerantikko" -> "intolerantti". 1.12. Linkitetty Kuningaskuluttajan uudempaan artikkeliin.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.