Terveistä tehdään sairaita rahan voimalla?

Missä menee terveyden ja sairauden raja? Onko yksilöllä itsellään valtaa arvioida oireidensa vakavuutta? Ylidiagnosointi on termi, joka on viime aikoina puhututtanut etenkin terveydenhoitoalan ammattilaisia. Eivätkö varhainen diagnosointi ja jatkuvat seulonnat puolustakaan paikkaansa?

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa käytiin helmikuussa mielenkiintoinen keskustelu otsikolla ”Tarpeeksi terve – tauti vai tila”. Keskusteluun osallistuneet asiantuntijat pohtivat, miten uusia sairausnimikkeitä syntyy tai synnytetään. Kliinisen epidemiologian dosentti ja urologiaan erikoistuva lääkäri Kari Tikkinen on pohtinut aihetta laajemminkin.

Laaja sairauden käsite – miksi?

– Lääketeollisuuden intressissä on määritellä sairaudet laajasti, koska silloin tulee enemmän diagnooseja, enemmän hoitoja, eli enemmän tuloja lääkeyhtiöille. Laitevalmistajien etu tämä myös on. Toisaalta myös me lääkärit ja tutkijat itsekin tunnemme lukkarinrakkautta omaa erikoisalaamme kohtaan. Kaikki nämä seikat yhdessä ovat vaikuttamassa sairausmääritelmien kasvuun, dosentti Kari Tikkinen arvioi.

dosentti Kari Tikkinen dosentti Kari Tikkinen Kuva: Yle/Akuutti akuutti

Oman erikoisalansa, urologian, esimerkkinä Kari Tikkinen mainitsee termin ”yliaktiivinen virtsarakko”. Väitöskirjaansa tehdessään hän havaitsi, että yksittäisenä sairautena ei yliaktiivisesta virtsarakosta voida puhua. Käsite on luotu joukosta oireita, joiden syitä ei varmuudella tiedetä.

– Luodaan löyhä sairauskäsite, epämääräiset oireet, ei absoluuttista kone- tai muuta tutkimusta. Yksinkertaistetusti ryhdytään kutsumaan kaikkia erilaisia virtsaamisoireita yliaktiiviseksi virtsarakoksi, johon sitten osoitetaan uusi lääkehoito, dosentti Kari Tikkinen kertoo.

Luodaan löyhä sairauskäsite, epämääräiset oireet, ei absoluuttista kone- tai muuta tutkimusta.

Kari Tikkinen huomauttaa, että markkinointikoneisto pyrkii saavuttamaan mahdollisimman suuren yleisön kansantajuisella mainonnalla. Ohjataan esimerkiksi nettisivustoihin, joissa vastaamalla yksinkertaistettuihin kysymyksiin saa herkästi tulokseksi: teillä saattaa olla yliaktiivinen virtsarakko, puhukaa asiasta lääkärinne kanssa.

Raja-arvojen liikuttelua

Dosentti Kari Tikkinen näkee kiinnostavana myös sen, miten erilaisia terveyden ja sairauden raja-arvoja luodaan. Mikä on osteoporoosia tarkoittava luuntiheys, milloin kolesteroli tai verenpaine onkaan niin korkea, että se voidaan luokitella sairaudeksi? Tikkinen vierastaa ajatusta siitä, että kaikkien kohdalla raja-arvot olisivat samat absoluuttiset arvot.

– Virallisiin lukemiin vedoten alentuneet tai kohentuneet arvot toimivat keppihevosena sairauden käsitteen luomiselle ja yhä uusien lääketuotteiden myynnille, Kari Tikkinen muistuttaa.

Myös yhä tarkemmat kuvantamismenetelmät tuovat esille muutoksia, joiden pitkäaikaiskäyttäytymistä on vaikea ennustaa.

akuutti, yle tv1 Kuva: Yle/Akuutti akuutti

– Vakavaa sairautta epäiltäessä ei tietenkään ole tarkoitus diagnosoida liian myöhään. Mutta ei ole myöskään järkevää kertoa potilaalle, että hänellä on jokin syöpä, josta ei koskaan olisi hänelle mitään oireita aiheuttavaa haittaa, eikä se tulisi vaikuttamaan elinaikaa lyhentävästi, dosentti Kari Tikkinen huomauttaa.

Esimerkkinä mikroskooppisen pienistä muutoksista, joiden leikkaus tai sädehoito kannattaisi tarkkaan harkita, ovat miesten eturauhassyöpälöydökset.

– Niin sanotusti kilttejä syöpiä hoidetaan järeästi leikkaamalla tai sädettämällä, dosentti Kari Tikkinen arvioi.

Vanheneminen ei ole sairaus

Ihmiskunnasta tulee yhä pitkäikäisempää, niinpä myös yhä enemmän tulee vastaan poikkeavia laboratoriomittausarvoja , koepaloja ja seulontalöydöksiä.

– Monet oireet, jotka ikävä kyllä ovat jossain määrin elämään ja vanhenemiseen kuuluvia, pyritään nimeämään sairauksiksi. Asioiden yksinkertaistaminen on riski paitsi ylidiagnosointiin myös väärindiagnosointiin, dosentti Kari Tikkinen huomauttaa.

– Kun vanha ihminen usein liikkuu vähän, hänen lihaksensa surkastuvat. Tätäkin ollaan nimeämässä sairaudeksi nimeltä lihaskato eli sarkopenia, johon sitten ollaan tarjoamassa lääkehoitoa, Kari Tikkinen tietää.

Monet oireet, jotka ikävä kyllä ovat jossain määrin elämään ja vanhenemiseen kuuluvia, pyritään nimeämään sairauksiksi.

Kari Tikkinen muistuttaa, että lääkärin tulisi aina kuulostella myös potilaan arvomaailmaa. Jos on tarjolla eri hoitovaihtoehtoja, niistä on syytä keskustella potilaan kanssa. Moni maallikko seuraa nykyään lääketieteen tapahtumia tarkasti ja osaa ottaa kantaa hoitoonsa.

– Jotkut tutkijat tosin näkevät, että lääketiede on tullut suorastaan uskonnon tilalle. Lääkärit ovat kuin pappeja ja rokotukset, lääketiede ja ennaltaehkäisy ovat sakramenttaja, dosentti Kari Tikkinen kertoo.

Kari Tikkinen peräänkuuluttaa maalaisjärkeä ja todellista asiantuntijuutta, kun puhutaan sairausmäärityksistä.

– Meidän pitää miettiä niin koko yhteiskunnan kuin yksilönkin etua. Aina kun julkistetaan jokin uusi raja-arvo tai sairaus, on syytä olla hieman skeptinen ja kysyä, mistä tässä onkaan kyse, dosentti Kari Tikkinen muistuttaa.

Asiantuntija: KARI TIKKINEN, dosentti ja erikoistuva lääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS/Vatsakeskus