Hyppää pääsisältöön

Kemikaalit uhkaavat terveyttämme

suihke
suihke Kuva: Yle, Akuutti suihke

Miten arkiset kemikaalit vaikuttavat elimistössämme? Entä mitä seurauksia niiden yhteisvaikutuksilla voi olla terveydellemme? Kemikaaleihin perehtynyt professori ja lääkäri Jorma Toppari valottaa kemikaalikuormituksen vaikutuksia jokapäiväisessä elämässämme.

Hammastahna, kasvovoide, kynsilakka, meikkivoide, deodorantti, hajuvesi, huulipuna, poskipuna, hiuslakka. Lista yksittäisen aamun kemikaaleista on pelottavan pitkä. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää asiantuntijassa?

Se on melkoinen kuorma kemikaaleja jo pelkästään aamutuimaan. Kyllä meille tulee paljon kemikaaleja ja niiden vaikutuksesta tiedetään harmillisen vähän.

Arvellaan, että monet sairaudet, jotka ovat yleistyneet, voisivat liittyä kemikaalien aiheuttamaan kuormaan ja kemikaalien signaaleihin, jotka vaikuttavat hormonien tavoin meidän elimistössämme.

Miten todellinen on päivän aikana tulevan kemikaalipommin – kosmetiikan, puhdistusaineiden, lääkkeiden, ruuan ja veden – mukanaan tuoma terveysuhka?

Se on vaikea kysymys ja siihen ei voi sanoa kyllä- tai ei-vastausta. Kyllä se riski on todellinen, meillä on historiasta paljon esimerkkejä siitä, miten kemikaalien vaikutukset ovat tulleet yllättäen esille. Silloin aina havahdutaan, kun tulee dramaattinen katastrofi vastaan ja ihmiset sairastuvat akuutisti. Tai tulee joku kamala kehityshäiriö, niin kuin 60-luvun alussa talidomiini-katastrofi, jossa lapsille tuli vaikeita raajakehityshäiriöitä äidin raskauden aikaisen pahoinvointilääkkeen takia. Tämä mullisti lääketutkimuksen ja niitten haittavaikutusten tutkimisen.

Sitten tarvittiin seuraava lääkekatastrofi kymmenen vuotta myöhemmin dietyylidilbestrolista, jossa tietylle lääkkeelle raskauden aikana altistuneiden jälkeläiset saivat hyvin harvinaislaatuisen emättimen syövän. Hyvin pieni osa näistä altistuneista sai sen syövän, mutta kun sitä syöpää ei kenelläkään muulla havaittu, osattiin yhdistää nämä kaksi asiaa. Ja sitten havaittiin, että tämähän oli näkynyt eläinkokeissa jo kauan aiemmin, mutta sitä ei oltu otettu tosissaan.

Taas kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, havaittiin matomyrkyn dipromoklooripropaanin aiheuttavan miehen steriliteetin. Tämä taas havaittiin niillä miehillä, jotka valmistivat sitä kemiantehtaissa Kaliforniassa. Mutta sitten huomattiin, että myöskin ne miehet, jotka tuolla banaaniviljelmillä tätä myrkkyä käyttivät, ettei madot syö meidän herkkuja, niin heillä oli myöskin samoja ongelmia. Poikkeusluvalla tätä myrkkyä sai käyttä vielä Hawaijin ananasviljelmillä 80-luvulla, koska ei ollut vaihtoehtoista matomyrkkyä.

Nämä tällaiset isommat katastrofit ovat tulleet vastaan yllätyksenä. Ja tällasia yllätyksiä me emme halua lisää. Mahdollisesti esiin tulevien vähemmän dramaattisten vaikutusten selvittäminen on vielä vaikeampaa. Silloin kun on kyseessä yleinen sairaus niin kuin rintasyöpä tai miehillä eturauhassyöpä, joihin sairastuu Suomessa tuhansia ihmisiä joka vuosi. Jos joku kemikaali aiheuttaa pienen lisän siihen sairastumisen, niin ei me pystytä nykyisillä tutkimusmenetelmillä koskaan sitä saamaan selville.

käsivoide
käsivoide Kuva: Yle, Akuutti käsivoide

Suomalaisten miesten spermanlaatu on aikaisemmin ollut huippuluokkaa, mutta nyt tilanne on muuttunut. Yhä useampi perhe turvautuu luovutussiemennesteeseen perhettä perustaessaan. Mistä sperman laadun heikentyminen voisi johtua?

Oletus on, että se liittyy meidän ympäristön muutoksiin ja siihen, miten kiveksen kehitys on häiriytynyt ja se, miten kiveksen kehitys häiriytyy, saattaa liittyä kemikaalialtistukseen.

Meillä on tullut, niin kuin kaikkialla maailmassa, valtava määrä uusia kemikaaleja viime vuosisadan ja erityisesti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Monet näistä kemikaaleista näyttävät olevan sellaisia, jotka vaikuttavat testosteronin tuotantoon ja sen vaikutuksiin, joka sitten taas on ratkaiseva kiveksen kehityksessä.

Tulisiko suomalaisten miesten olla aivan erityisen huolissaan omasta lisääntymisterveydestään?

Puolella suomalaisista miehistä, nuorista miehistä, on sellainen siemennesteen laatu ja siittiömäärät, että he eivät saa lasta aikaan normaalinopeudella. Jos tavoitteena on saada vain kaksi lasta, niin kyllä ne varmasti saa, jos jaksaa vuosia odottaa. Mutta minusta on aika iso määrä se puolet, jotka joutuvat sitten odottamaan ja osa heistä ei saa ollenkaan.

Minkälaista vaikutusta päivittäisellä kosmetiikalla tai muulla kemikaalikuormituksella voi olla puolestaan naisen lisääntymisterveyteen?

Naisella monet ratkaisevat asiat tapahtuvat myös sikiökehityksen aikana. Sillä tavalla se riski ei kohdistu niinkään naiseen itseensä, vaan hänen jälkeläisiinsä. Ja sitten jos ajatellaan tätä raskauden ajan munasolujen altistusta erilaisille signaaleille, niin se tulee sitten esiin vasta lapsenlapsessa.

hiuslakka
hiuslakka Kuva: Yle, Akuutti hiuslakka

Tulisiko naisia jotenkin ohjeistaa raskauden varalle näistä kemikaaliasioista, että ei kannata käyttää mitään ylimääräistä?

Tällaiset ohjeet on Tanskan neuvoloissa, ja ne jaetaan kaikille. Ja kyllä minusta se olisi viisautta Suomessakin. Raskausaika ja erityisesti raskauden alkuaika on sellaista, jolloin kannattaa välttää kaikkea tuntematonta riskiä. Toisaalta jos syntyy sairas lapsi tai lapsi, jolla on jokin kehityshäiriö, niin on turha pohtia, että oliko se sen syytä että värjäsin hiukseni tai tein sitä tai tätä. Koska ei meillä ole mitään osoitusta siitä, että hiusten värjääminen aiheuttaisi yhtään ainoaa kehityshäiriötä. Mutta kuitenkin tämä kemikaalikuorma voi aiheuttaa riskin, joka ei ole meillä hallinnassa tällä hetkellä. Sen välttämiseksi sitä riskiä ei kannata ottaa.

Onko totta, että raskaana ollessa ei saisi käyttää tavallisia käsikaupan särkylääkkeitä?

Kipulääkkeillä on niiden kipua alentavan vaikutuksen lisäksi myös muita vaikutuksia, joista tiedetään enemmän ja vähemmän.

Tiedetään, että esimerkiksi raskauden aikana ei voi ibuprofeenia, koska se vaarantaa sikiön verenkierron. Siksi raskaana oleville suositellaan parasetamolin käyttöä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan parasetamoli taas saattaa liittyä poikien sukupuolielinten kehityshäiriöihin. Koska ne ovat kuitenkin lievempiä, eikä kipua voi jättää kokonaan hoitamatta, suositellaan raskauden aikana parasetamolia. Valitaan siis pienempi riski.

Jos haluaa välttää lääkkeistä aiheutuvia riskejä, onko turvallisempaa siirtyä rohdosvalmisteisiin ja luontaistuotteisiin?

Ei ole. Lääkkeistä me tiedämme paljon enemmän kuin rohdoksista. Monissa rohdoksissa on paljon erityisesti sikiölle vaarallisia aineita. Siksi varsinkaan raskaana olevien ei kannata missään nimessä käyttää rohdosvalmisteita, niiden turvallisuutta on testattu paljon vähemmän kuin lääkkeiden.

käsidesi
käsidesi Kuva: Yle, Akuutti käsidesi

Miksi vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet pitää viedä apteekkiin hävitettäväksi?

Luontoon päätyvät lääkkeet rasittavat eläimiä, ennen muuta kaloja ja vesistöjen elämää ylipäätään. Lääkeaineista tulevat haittavaikutukset ovat selvästi mitattavissa.

Mitä ovat ftalaatit? Mihin niitä käytetään ja mitä ne meille ihmisille aiheuttavat?

Ftalaatit ovat muovinpehmentimiä, joita käytetään melkein kaikessa pehmeässä muovissa juomapulloista leluihin. Muutamat ftalaatit – eivät suinkaan kaikki – aiheuttavat lisääntymishäiriöitä, sillä ne estävät testosteronituotantoa.

Haitalliset ftalaatit on EU:ssa kielletty jo vuosia sitten esimerkiksi leluissa ja kosmetiikassa. Näissä käytetään oikeastaan enää dietyyliftalaattia, jolla ei ole osoitettu olevan haittoja. Jos siis ostaa uuden lelun, siinä ei pitäisi olla haitallisia ftalaatteja, ainakin jos se on EU:ssa valmistettu. Tosin, jos lelu tulee vaikka Kiinasta, eikä tullilaboratorio ole sitä testannut, saattaa siitä haitallisiakin ftalaatteja löytyä.

Onko totta, että esimerkiksi antiperspiranteissa oleva alumiini saattaa aiheuttaa dementiaa? Tai muita haittoja?

Alumiinin haitoista on kyllä puhuttu, mutta sen ei ole todettu aiheuttavan dementiaa tai esimerkiksi syöpää, niin kuin on väitetty. Alumiini on enemmänkin vain eräänlainen mittari sille, kuinka paljon kemikaaleja on käytetty. Mitä enemmän käyttää vaikka antiperspirantteja, sitä enemmän alumiinia kehosta löytyy, mutta yhteyttä alumiinin ja terveyshaittojen välillä ei ole löydetty. Voi siis ajatella, että jos kehossa on paljon alumiinia, tarkoittaa se runsasta kemikaalien käyttöä, ja näillä sitten voi olla joitain haittavaikutuksia.

jorma toppari
jorma toppari Kuva: Yle, Akuutti jorma toppari

Tiskiaine, pyykkipulveri, vessanpesuaine, käsisaippua, lattian pesuaine. Tulemmeko huomaamattamme myrkyttäneeksi itsemme, kun näitä vaarattomalta tuntuvia aineita kotia puhdistaessa käytämme?

Kaiken kaikkiaan voi ajatella, että kuinka kiiltävä sen kodin täytyy olla. Monien autoimmuunisairauksien suhteen on ajateltu, että se saattaa liittyä siihen, että meidän ympäristö on liian puhdas. Olen mukana uudessa tutkimushankkeessa, jossa katsotaan, että jospa eläisimme hiukan vähemmän puhtaassa ympäristössä ja saisimme sillä tavalla ehkäistyä joitakin sairauksia. Tuodaan ehkä hiekkalaatikko kotiin olohuoneen nurkkaan lasten leikkejä varten. Eikä enää jokaista hiekanmurua sieltä siivota pois.

Miten tavallinen ihminen voi riisua kemikaalikuormitusta arjestaan?

Kiinnittä huomiota ruuan alkuperään. Kyllä lähiruoka on turvallisempaa kuin kaukaa tuotu. Ja se kuinka paljon luomuruoka vähentää kuormitusta, on aika kyseenalaista, koska jäämät ovat hyvin pieniä meidän kotimaisissa elintarvikkeissa.

Miten iso vaikutus juomaveden kemikaaleilla voi olla?

Kyllä vesi on tietysti aivan keskeinen asia meidän altistuksessa ja vedenlaatu on tärkeä. Ja sitä varten vedenlaadusta yritetään pitää mahdollisimman hyvää huolta. Mutta kaikkia kemikaaleja sieltä ei saa puhdistettua pois. Mitä sieltä meille sitten tulee, on tietenkin pieniä määriä, mutta aiheuttaa huolta. Nyt on keskusteltu näistä putkiston pinnoitteista ja niistä irtoavista kemikaaleista ja niitten turvallisuudesta.

Millaisia valintoja teet itse omassa elämässäsi, että kemikaalikuormitus ei olisi ihan niin kova?

Itse olen laiska perusluonteeltani ja sen takia en käytä kauhean paljon kemikaaleja ja esimerkiksi kosmetiikka juuri muuta kuin antiperspiranttia, koska on ikävä haista kauheen pahalle.

Mutta sitten luomuruuan suhteen, niin ostan silloin tällöin, mutta en mitenkään systemaattisesti. Suomalaisesta ruuasta en ole huolissani, oli se sitten tuotettuna luomuna tai muuten. Mutta kyllä aina hiukan epäilyttää, kun tulee joku tuote kaukaa, että mitähän siinä on, että se on säilynyt kauniina ja kiiltävänä tänne saakka. Jos se lähetetään ihan luomuna täältä, niin ei se sieltä luomuna pysy hyvässä kunnossa meille saakka.

Asiantuntija:
JORMA TOPPARI, lastentautien erikoislääkäri sekä fysiologian professori, biolääketieteen laitos, Turun yliopisto

Lisää ohjelmasta

Pakastettuja siittiöitä otetaan liuoksesta
Pakastettuja siittiöitä otetaan liuoksesta Kuva: Yle, Akuutti pakastetut siittiöt
Teemu Syrjälä hymyilee lähikuvassa.
Teemu Syrjälä hymyilee lähikuvassa. Kuva: Yle, Akuutti teemu syrjälä
Akuutti näkökulma -otsikkokuva
Akuutti näkökulma -otsikkokuva Kuva: Yle, Tero Kyllönen raakamaito akuutti-näkökulma
Kommentit