Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Laki suojaa verkon tasapuolisuutta Suomessa

Internet, kuvituskuva
Verkkoneutraliteetti takaa tiedonsiirtokapasiteetin tasaisen jakamisen sisällöstä riippumatta. Internet, kuvituskuva Kuva: Rawpixel / Shutterstock internet

Internet on suunniteltu niin, että tietoa siirtävät paketit liikkuvat samalla tavalla kaikkien laitteiden välillä: minun tietokoneeltani sinun tietokoneellesi, Googlen palvelinsalista Inariin tai Ghanan pääkaupungista Lempäälään.

Eikä silläkään ole väliä, mitä netissä liikkuu. Valokuvat kissoista, teräväpiirtovideot, emoji-merkeillä kyllästetyt WhatsApp-viestit – kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti.

Tästä on kyse verkkoneutraliteetissa tai net neutralityssä, kuten Yhdysvalloissa sanotaan. Siellä aihe on erityisen ajankohtainen, sillä liittovaltion telehallintovirasto FCC päätti torstaina 26. helmikuuta vaatia kaikkia teleoperaattoreita noudattamaan tiukkoja verkkoneutraliteettisääntöjä. (Tosin päätöksen tarkkaa sisältöä ei ole vielä julkistettu.)

Aiheesta on keskusteltu äskettäin Suomessakin, sillä sähköistä viestintää ohjaava laki eli tietoyhteiskuntakaari uudistettiin juuri. Verkon neutraliteettia käsittelevä osa astuu voimaan heinäkuussa.

Laissa määrätään, ettei nettiyhteyden käyttöä saa rajoittaa paitsi siltä osin kuin se on teknisesti välttämätöntä esimerkiksi yhteyden laadun ylläpitämiseksi, rajoitus johtuu viranomaisen määräyksestä tai parantaa tietoturvaa.

Lisäksi laissa tarkennetaan, että tekniset välttämättömyydet eivät saa

1) rajoittaa internetyhteyspalvelun tarkoituksenmukaista käyttöä;

2) estää tai rajoittaa tilaajan tai käyttäjän mahdollisuutta käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja;

3) hidastaa kohtuuttomasti internetyhteyspalvelun liikennettä.

Tilannetta valvoo Viestintävirasto, joka pitää silmällä muun muassa laajakaistaliittymien sopimusehtoja. Mikäli ne todetaan kohtuuttomiksi, virasto voi vaatia yhtiöitä muuttamaan ehtoja tai kieltää epäselvät sopimusehdot. Se voi myös velvoittaa yksittäisiä yhtiöitä tarjoamaan rajoituksettomia liittymiä.

Eriarvoista palvelua

Suomessa siis laki suojaa ainakin pahimmilta uhkakuvilta, joita yhdysvaltalaisessa keskustelussa on usein väläytelty. Yleisin esitelty skenaario on seuraavanlainen.

Internet-palveluntarjoajat tekevät sopimuksen esimerkiksi Netflixin tai Skypen kaltaisen palvelun kanssa, jotta niille on aina varattuna riittävästi tiedonsiirtokapasiteettia. Asiakkaatkin pysyvät tyytyväisinä, kun teräväpiirtovideo toimii sujuvasti.

Mutta jos joku yrittää pystyttää kilpailevaa palvelua, myös heidän pitää maksaa palveluntarjoajalle tai yhteydet voivat alkaa tökkiä. Tämän laki siis selvästi kieltää.

On absurdi ajatus, että luokittelisimme asiakkaita toivottuihin ja ei-toivottuihin luokkiin.― Soneran viestintäjohtaja

Soneran viestintäjohtaja Tatu Tuominen pitää skenaariota liioiteltuna tai oikeastaan vääränlaisiin olettamiin pohjautuvana. Nettiyhteydet alkavat olla niin nopeita, ettei liikenteen priorisoinnille ole paljonkaan tarvetta, vaan kaikki sovellukset mahtuvat hyvin elämään rinnakkain.

Teleoperaattorin näkökulmasta tärkeintä on se, että asiakas on tyytyväinen ja se onnistuu, kun nettiyhteys toimii nopeasti eikä maksa liikaa.

— On absurdi ajatus, että luokittelisimme asiakkaita toivottuihin ja ei-toivottuihin luokkiin, Tuominen sanoo.

Ruotsissa TeliaSonera esitti kolme vuotta sitten, että älypuhelimilla soitetuista Skype-puheluista pitäisi maksaa erikseen. Se oli verkkoneutraliteetin idean vastainen ehdotus, josta yhtiö luopui pian. Suomessa moisia ehdotuksia ei esitetty.

Toisinkin olisi voinut käydä

Tietoyhteiskuntakaari on suuri uudistus, joka kokoaa yhteen ja yhdenmukaistaa monessa paikassa hajallaan ollutta lainsäädäntöä. Sen valmistelun aikana oli myös vaiheita, jolloin verkkoneutraliteettiasiaa kohdeltiin varsin eri tavalla kuin lopullisessa versiossa.

Kun puhutaan isoista rahoista, kuten tässä tapauksessa, en luottaisi kenenkään hyväntahtoisuuteen, vaan pelisäännöt pitää säätää lainsäädännöllä.― Jyrki Kasvi

Kesäkussa 2013 Helsingin Sanomissa kerrottiin, että "laki antaisi teleoperaattoreille oikeuden myydä nettiliittymiä, joissa operaattorien itsensä valitsemat sisältöpalvelut olisivat ensisijaisia muuhun netinkäyttöön nähden".

– Mielenkiintoisimmat jännitteet purettiin jo lain viimeistelyvaiheessa. Silloin oli verenpaineet korkealla aika monellakin ja sanavalinnat kohtalaisen tiukkoja, sanoo Jyrki Kasvi, Tieken eli Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja.

Hän on puhunut verkkoneutraliteetin puolesta jo pitkään. Nykyistä lainsäädäntöä hän kuvailee osin kompromissiksi muun muassa siksi, että siihen kirjatut argumentit ovat varsin teknisiä. Mutta kuten kaikki lainsäädäntö, myös verkkoneutraliteetti on tasapainottelua useiden eri osapuolten — kotikäyttäjät, teleyhtiöt, netissä toimivia palveluita kauppaavat yhtiöt — välillä. Ratkaisun pitäisi olla sellainen, että se tyydyttää kaikkia.

– Kun puhutaan isoista rahoista, kuten tässä tapauksessa, en luottaisi kenenkään hyväntahtoisuuteen, vaan pelisäännöt pitää säätää lainsäädännöllä, Kasvi sanoo.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.