Kaisa Pulakka
Yle
Tänä päivänä sokeria ahmitaan valtavia määriä, mutta toisaalta käydään keskustelua sokerin haittapuolista. Historiansa aikana sokeri on ollut terveysruokaa ja harvojen herkkua. Entisajan luksustuote on muuttunut nykypäivän ongelmaksi.
Melko hyvän käsityksen tämän päivän sokerikriittisyydestä saa yksinkertaisella google-haulla. Kun hakukenttään kirjoittaa sokeri, on kymmenestä ensimmäisestä hakutuloksesta yli puolet negatiivisia: ”Sokerilla karuja vaikutuksia”,” Sokeri – puhdasta valkoista ja vaarallista”, ”Sokeri on aikamme vaarallisin huume”. Kauas on jouduttu 1000-luvulla eläneen Persialaisen lääkärin Avicennan ajatuksista. Avicenna sanoi: ”Mitä makeisiin tulee, mikään ei mielestäni ole pahasta”
Makeanhimon riivaamat
Makeanhimo on riivannut ihmistä jo ennen sokerin keksimistä. Espanjasta sijaitsevista Arãna-luolista on löytynyt 12 000 vuotta vanhoja luolamaalauksia, joissa naiset keräävät hunajaa.
Sokerin jalostamisen sokeriruo’osta keksivät luultavammin intialaiset. Intialaisen tarinan mukaan Buddhan esi-isät tulivat sokerin maasta. Ramayanasta, joka on yksi tärkeimmistä muinaisen Intian teoksista, löytyy viittauksia sokeriin. Ramayana kuvailee juhla-illallista, jossa pöydät notkuvat makeasta: siirapista ja sokeriruo’oista joita voi pureskella.
Sokerista valmistettu karamelli oli varattu haareminaisten käyttöön
Haareminaisten karvanpoistoa
Sokeria kuumentamalla valmistetaan karamellia, jota käytetään monissa leivonnaisissa ja esim. toffeen valmistuksessa. Alun perin karamellin käyttötarkoitus oli kuitenkin ihan toinen. Sokeri saapui Intiasta arabimaihin paljon ennen kuin se löysi tiensä Eurooppaan. Toki sitä käytettiin kaikenlaisissa leivonnaisissa ja makeisissa, joiden kehittelyssä arabien taito oli omaa luokkaansa, mutta sokerista valmistettu karamelli oli varattu haareminaisten käyttöön.
Sokerista, tai makeasta suolasta, kuten arabit sitä siihen aikaan kutsuivat, valmistettiin kuumentamalla tahmeita palloja. Ja mihin näitä palloja sitten käytettiin? Tietenkin haaremin naisten karvan poistoon. Tahmeaa ainetta levitettiin iholle ja kun se kiskaistiin pois, lähtivät mukana myös kiusalliset ja epämuodikkaat ihokarvat. Kun siis istut kauneussalongissa sokeroitavana, voit mielessäsi lähettää sokerinsuloisia ajatuksia entisajan arabeille.
Apteekin takahuone
Keskiajalla sokeria kutsuttiin Intian suolaksi. Sitä pidettiin todellisena terveysruokana. Sokerin uskottiin mm. tehostavan lääkkeiden vaikutusta. Sokerilla pystyi myös kätevästi peittämään lääkkeiden karvaan maun.
Sokerin käytöstä lääkkeiden valmistuksesta kertoo sen latinankielinen nimi saccharum officinarum. Officinarum tarkoittaa apteekin takahuonetta. Sitä tilaa missä apteekkari jauhoi lääkkeet ja pyöritteli pillereiksi. Latinankielisen nimen alkuosa saccharum kertoo sokerin alkujuurista Intiassa. Saccharum tulee sanskriitin sanasta sarkara, joka on alun perin tarkoittanut soraa.
Keskiajan papistokin hyväksyi sokerin hetken epäröityään. Sokeria sai kirkon siunauksella nauttia jopa paaston aikana - sokeri kun auttoi ruuansulatusvaivoissa. 1300-luvulta lähtien sokerin hinta ei ollut enää aivan tähtitieteellisissä lukemissa. Euroopan ylhäisön parissa sokeripäällysteisistä mausterakeista tuli erittäin suosittuja ja niitä hamstrattiin. Esimerkiksi Alankomaiden kreivi Vilhelm IV pakkasi niitä mukaansa vaatimattomat 80 kiloa lähtiessään taisteluun Utrechtin piispaa vastaan.
Rintasokeria yskänlääkkeeksi
Suomalaisissa hoveissa ja kodeissa makeutettiin pelkällä hunajalla 1500-luvulle saakka. Hovien hienompi väki oli varmasti maistanut sokeria Euroopan matkoillaan ja luultavasti tuonut tuliaisinakin, mutta vasta 1500-luvulla alkoivat Turun linnan konvehtimaakarit valmistaa sokerista aniksella, inkiväärillä, neilikalla ja manteleilla maustettuja konvehteja. Ensimmäinen sokeritehdas suomeen perustettiin 1756, kun Turussa alettiin jalostaa sokeria länsi-intialaisista sokeriruo’oista. Kotimaisen juurikassokerin tuotanto alkoi 1918.
Rintasokeri oli pitkään ainoita tavallisen kansan ulottuvilla olevia makeisia. Siksi se mainitaan usein menneisiin aikoihin sijoittuvissa lapsikuvauksissa. Suuria ruskeita rintasokerikiteitä myytiin apteekeissa ja niitä käytettiin lapsille paitsi makeisena, myös yskänlääkkeenä.
Kesäkeiton syvin olemus: Santeri Vuosaran resepti Sokeri 2.0
Yle Radio 1 Kesäkeiton syvin olemus: sokeri 08.08.2016 klo. 17.40
Yle Areena - Kesäkeiton syvin olemus: sokeri on kuunneltavissa 08.08.2016 alkaen 30vrk.
LÄHTEET:
Toussaint-Samat Maguelonne: The History of Food. Wiley-Blackwell 2008.
Standage Tom: Ihmiskunnan syötävä historia. Suom. Leena Teirioja. Into 2013.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/karkki_syntyi_laakkeeksi
Frisk Johan: Ei makeaa mahan täydeltä. Suom. Tarja Lipponen. Atar.
