Hyppää pääsisältöön

Makea suola poistaa karvat ja yskän sekä taltuttaa himon

Roberto Bernardi: Le due Luci
Roberto Bernardi: Le due Luci Roberto Bernardi: Le due Luci Kuva: Wikimedia / Roberto Bernardi roberto bernardi

Tänä päivänä sokeria ahmitaan valtavia määriä, mutta toisaalta käydään keskustelua sokerin haittapuolista. Historiansa aikana sokeri on ollut terveysruokaa ja harvojen herkkua. Entisajan luksustuote on muuttunut nykypäivän ongelmaksi.

Melko hyvän käsityksen tämän päivän sokerikriittisyydestä saa yksinkertaisella google-haulla. Kun hakukenttään kirjoittaa sokeri, on kymmenestä ensimmäisestä hakutuloksesta yli puolet negatiivisia: ”Sokerilla karuja vaikutuksia”,” Sokeri – puhdasta valkoista ja vaarallista”, ”Sokeri on aikamme vaarallisin huume”. Kauas on jouduttu 1000-luvulla eläneen Persialaisen lääkärin Avicennan ajatuksista. Avicenna sanoi: ”Mitä makeisiin tulee, mikään ei mielestäni ole pahasta”

Mesolithic rock painting of a honey hunter harvesting honey and wax from a bees nest in a tree. At Cuevas de la Araña en Bicorp. (Dating around 8000 to 6000 BC)
Kalliomaalaus Araña-luolista, Espanjasta Mesolithic rock painting of a honey hunter harvesting honey and wax from a bees nest in a tree. At Cuevas de la Araña en Bicorp. (Dating around 8000 to 6000 BC) Kuva: Wikimedia / fr:Utilisateur:Achillea arana

Makeanhimon riivaamat

Makeanhimo on riivannut ihmistä jo ennen sokerin keksimistä. Espanjasta sijaitsevista Arãna-luolista on löytynyt 12 000 vuotta vanhoja luolamaalauksia, joissa naiset keräävät hunajaa.

Sokerin jalostamisen sokeriruo’osta keksivät luultavammin intialaiset. Intialaisen tarinan mukaan Buddhan esi-isät tulivat sokerin maasta. Ramayanasta, joka on yksi tärkeimmistä muinaisen Intian teoksista, löytyy viittauksia sokeriin. Ramayana kuvailee juhla-illallista, jossa pöydät notkuvat makeasta: siirapista ja sokeriruo’oista joita voi pureskella.

Sokerista valmistettu karamelli oli varattu haareminaisten käyttöön

Haareminaisten karvanpoistoa

Sokeria kuumentamalla valmistetaan karamellia, jota käytetään monissa leivonnaisissa ja esim. toffeen valmistuksessa. Alun perin karamellin käyttötarkoitus oli kuitenkin ihan toinen. Sokeri saapui Intiasta arabimaihin paljon ennen kuin se löysi tiensä Eurooppaan. Toki sitä käytettiin kaikenlaisissa leivonnaisissa ja makeisissa, joiden kehittelyssä arabien taito oli omaa luokkaansa, mutta sokerista valmistettu karamelli oli varattu haareminaisten käyttöön.

Giulio Rosati: The harem dance
Giulio Rosati: The harem dance Kuva: Wikimedia / Giulio Rosati haaremitanssi

Sokerista, tai makeasta suolasta, kuten arabit sitä siihen aikaan kutsuivat, valmistettiin kuumentamalla tahmeita palloja. Ja mihin näitä palloja sitten käytettiin? Tietenkin haaremin naisten karvan poistoon. Tahmeaa ainetta levitettiin iholle ja kun se kiskaistiin pois, lähtivät mukana myös kiusalliset ja epämuodikkaat ihokarvat. Kun siis istut kauneussalongissa sokeroitavana, voit mielessäsi lähettää sokerinsuloisia ajatuksia entisajan arabeille.

Apteekin takahuone

Keskiajalla sokeria kutsuttiin Intian suolaksi. Sitä pidettiin todellisena terveysruokana. Sokerin uskottiin mm. tehostavan lääkkeiden vaikutusta. Sokerilla pystyi myös kätevästi peittämään lääkkeiden karvaan maun.

Sokerin käytöstä lääkkeiden valmistuksesta kertoo sen latinankielinen nimi saccharum officinarum. Officinarum tarkoittaa apteekin takahuonetta. Sitä tilaa missä apteekkari jauhoi lääkkeet ja pyöritteli pillereiksi. Latinankielisen nimen alkuosa saccharum kertoo sokerin alkujuurista Intiassa. Saccharum tulee sanskriitin sanasta sarkara, joka on alun perin tarkoittanut soraa.

Pietro Longhi: The Temptation
Pietro Longhi: The Temptation Pietro Longhi: The Temptation Kuva: The Metropolitan Museum of Art: The Collection Online kahvihetki

Keskiajan papistokin hyväksyi sokerin hetken epäröityään. Sokeria sai kirkon siunauksella nauttia jopa paaston aikana - sokeri kun auttoi ruuansulatusvaivoissa. 1300-luvulta lähtien sokerin hinta ei ollut enää aivan tähtitieteellisissä lukemissa. Euroopan ylhäisön parissa sokeripäällysteisistä mausterakeista tuli erittäin suosittuja ja niitä hamstrattiin. Esimerkiksi Alankomaiden kreivi Vilhelm IV pakkasi niitä mukaansa vaatimattomat 80 kiloa lähtiessään taisteluun Utrechtin piispaa vastaan.

Hunajaa valutetaan sämpylöille
Hunajaa ja sämpylöitä Hunajaa valutetaan sämpylöille Kuva: Wikimedia: Scott Bauer, USDA ARS hunaja

Rintasokeria yskänlääkkeeksi

Suomalaisissa hoveissa ja kodeissa makeutettiin pelkällä hunajalla 1500-luvulle saakka. Hovien hienompi väki oli varmasti maistanut sokeria Euroopan matkoillaan ja luultavasti tuonut tuliaisinakin, mutta vasta 1500-luvulla alkoivat Turun linnan konvehtimaakarit valmistaa sokerista aniksella, inkiväärillä, neilikalla ja manteleilla maustettuja konvehteja. Ensimmäinen sokeritehdas suomeen perustettiin 1756, kun Turussa alettiin jalostaa sokeria länsi-intialaisista sokeriruo’oista. Kotimaisen juurikassokerin tuotanto alkoi 1918.

Rintasokeri oli pitkään ainoita tavallisen kansan ulottuvilla olevia makeisia. Siksi se mainitaan usein menneisiin aikoihin sijoittuvissa lapsikuvauksissa. Suuria ruskeita rintasokerikiteitä myytiin apteekeissa ja niitä käytettiin lapsille paitsi makeisena, myös yskänlääkkeenä.

Kesäkeiton syvin olemus: Santeri Vuosaran resepti Sokeri 2.0

Yle Radio 1 Kesäkeiton syvin olemus: sokeri 08.08.2016 klo. 17.40
Yle Areena - Kesäkeiton syvin olemus: sokeri on kuunneltavissa 08.08.2016 alkaen 30vrk.

Alppilan kalliolta kuvattu näkymä Töölönlahteen.
Töölönlahti ja sen takana Töölön sokeritehdas vuonna 1912 nykyisen Linnanmäen kallioilta katsottuina.. Alppilan kalliolta kuvattu näkymä Töölönlahteen. Kuva: Signe Brander - Helsingin kaupunginmuseo sokeritehdas

LÄHTEET:

Toussaint-Samat Maguelonne: The History of Food. Wiley-Blackwell 2008.
Standage Tom: Ihmiskunnan syötävä historia. Suom. Leena Teirioja. Into 2013.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/karkki_syntyi_laakkeeksi
Frisk Johan: Ei makeaa mahan täydeltä. Suom. Tarja Lipponen. Atar.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri