Hyppää pääsisältöön

Mikä musiikki saa ruoan maistumaan? Vastaa kyselyyn

Levylautanen
Levylautanen levylautanen

Miltä ruoka maistuu, sitä ei ratkaise pelkkä makuaisti. Se, mitä kutsumme mauksi, muodostuu aivoissamme usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Siksi eräässä brittiläisessä ravintolassa mereneläviä tarjoillaan iPodin kanssa: kalaruoka nimittäin maistuu tuoreemmalta ja paremmalta, kun korvissa humisee meri. Esimerkiksi suolaa tai sokeria voi lisätä ruokaan paitsi sirottimisesta myös musiikin avulla.

Tutkijoille ja lähes kaikille tavallisille ruokailijoillekin on ollut jo pitkään selvää, että ruoan makuun vaikuttavat monet aistit. Miten perunalastu rapsahtaa tai porkkana kirskahtaa purtaessa, on olennainen osa makunautintoa. Tai miltä suklaa tuntuu suussa tai miten kovassa möykässä aromikahvia yrittää maistella, vaikuttaa kokemukseen.

Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti musiikki vaikuttaa siihen, miltä ruoka maistuu. Eikä kysymys ole pelkästään siitä, millaisen tunnelman musiikki luo, vaan se näyttäisi vaikuttavan suoraan siihen, miten maut maistetaan.

Etanat
Etanat etanat (ruokana)

Oxfordin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa huomattiin, että hedelmäiset sävyt maistuvat parhaiten korkeiden sävyjen soidessa, matalammat sävyt sopivat taas esimerkiksi tumman suklaan ja savun aromeihin.

Viini itse asiassa maistui parhaalta pelkän hiljaisuuden tahdissa, mutta jos jotain pitää silloin kuunnella, niin Arkansasin yliopiston tutkimuksen mukaan silloin tarvitaan jazzia. Tuossa tutkimuksessa käytiin läpi sitä, miten eri musiikkityylit vaikuttivat makuaistimuksiin. Siinä selvisi sekin, että jos suklaata haluaa vältellä, oikea musiikki siihen on hiphop – sen soidessa suklaa maistui surkeimmalta.

Suomessa aihetta on tutkittu mm. Kumuru-hankkeessa, jossa neljälle ruokalajille sävellettiin oma musiikki.

Koska näissä on aina kysymys myös makuasioista ja omista kokemuksista, kysymme nyt, mikä musiikkilaji sinun mielestäsi sopii parhaiten joihinkin ruokiin. Aiheesta keskustellaan - myös tämän kyselyn pohjalta - enemmän Prisma Studiossa keskiviikkona 4. maaliskuuta klo 20.00, TV1.

Mieti, mikä ruoka näistä maistuisi parhaimmalta minkäkin musiikin kanssa. Älä mieti liikaa, vastaa intuitiolla. Vastattuasi näet muiden mielipiteet.

Mikä sopii voimakkaan juuston kanssa?


Suklaan kanssa?


Paprikan kanssa?


Grillipihvin kanssa?


Vadelmien kanssa?


Korvapuustin kanssa?


Punaviinin kanssa?

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia - miten ja missä elämä syntyi?

    Missä liemessä elämä syntyi?

    Elämä sai alkunsa maapallolla noin neljä miljardia vuotta sitten. Todennäköisesti se tapahtui tuliperäisen lämpimän maaston koloissa. Mutta minkälainen liemi sai biomolekyylit rikastumaan tällaiseksi elämäksi, jonka nyt tunnemme? Oliko alkuliemessä vettä vai tarjosiko joku muu hapettomissa oloissa syntynyt liuos otollisemmat olot RNA-pohjaisen elämän syntymiselle?