Hyppää pääsisältöön

Mikä musiikki saa ruoan maistumaan? Vastaa kyselyyn

Levylautanen
Levylautanen levylautanen

Miltä ruoka maistuu, sitä ei ratkaise pelkkä makuaisti. Se, mitä kutsumme mauksi, muodostuu aivoissamme usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Siksi eräässä brittiläisessä ravintolassa mereneläviä tarjoillaan iPodin kanssa: kalaruoka nimittäin maistuu tuoreemmalta ja paremmalta, kun korvissa humisee meri. Esimerkiksi suolaa tai sokeria voi lisätä ruokaan paitsi sirottimisesta myös musiikin avulla.

Tutkijoille ja lähes kaikille tavallisille ruokailijoillekin on ollut jo pitkään selvää, että ruoan makuun vaikuttavat monet aistit. Miten perunalastu rapsahtaa tai porkkana kirskahtaa purtaessa, on olennainen osa makunautintoa. Tai miltä suklaa tuntuu suussa tai miten kovassa möykässä aromikahvia yrittää maistella, vaikuttaa kokemukseen.

Uusimpien tutkimusten mukaan erityisesti musiikki vaikuttaa siihen, miltä ruoka maistuu. Eikä kysymys ole pelkästään siitä, millaisen tunnelman musiikki luo, vaan se näyttäisi vaikuttavan suoraan siihen, miten maut maistetaan.

Etanat
Etanat etanat (ruokana)

Oxfordin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa huomattiin, että hedelmäiset sävyt maistuvat parhaiten korkeiden sävyjen soidessa, matalammat sävyt sopivat taas esimerkiksi tumman suklaan ja savun aromeihin.

Viini itse asiassa maistui parhaalta pelkän hiljaisuuden tahdissa, mutta jos jotain pitää silloin kuunnella, niin Arkansasin yliopiston tutkimuksen mukaan silloin tarvitaan jazzia. Tuossa tutkimuksessa käytiin läpi sitä, miten eri musiikkityylit vaikuttivat makuaistimuksiin. Siinä selvisi sekin, että jos suklaata haluaa vältellä, oikea musiikki siihen on hiphop – sen soidessa suklaa maistui surkeimmalta.

Suomessa aihetta on tutkittu mm. Kumuru-hankkeessa, jossa neljälle ruokalajille sävellettiin oma musiikki.

Koska näissä on aina kysymys myös makuasioista ja omista kokemuksista, kysymme nyt, mikä musiikkilaji sinun mielestäsi sopii parhaiten joihinkin ruokiin. Aiheesta keskustellaan - myös tämän kyselyn pohjalta - enemmän Prisma Studiossa keskiviikkona 4. maaliskuuta klo 20.00, TV1.

Mieti, mikä ruoka näistä maistuisi parhaimmalta minkäkin musiikin kanssa. Älä mieti liikaa, vastaa intuitiolla. Vastattuasi näet muiden mielipiteet.

Mikä sopii voimakkaan juuston kanssa?


Suklaan kanssa?


Paprikan kanssa?


Grillipihvin kanssa?


Vadelmien kanssa?


Korvapuustin kanssa?


Punaviinin kanssa?

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • 2018 on ihmiskunnan historian kiinnostavin vuosi

    Tutkimusmatkalle pääsee mukaan pysymällä hengissä!

    Ikinä ennen ei ole ollut näin hykerryttävän kiinnostavaa aikaa olla elossa - koska tiede! Tekniikan kehitys tapahtuu nopeammin kuin koskaan ja tutkimusmatkalle pääsee mukaan vain pysymällä hengissä, kirjoittaa biotekniikan tohtori Lauri Reuter blogissaan. Koko tammikuu on listattu viime vuoden saavutuksia ja maalailtu trendejä seuraavalle.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.