Hyppää pääsisältöön

Lahjoitussperman tarve lisääntyy

Pakastettuja siittiöitä otetaan liuoksesta
Pakastettuja siittiöitä otetaan liuoksesta Kuva: Yle, Akuutti pakastetut siittiöt

Lapsettomuuden hoidossa tarvitaan usein vapaaehtoisilta luovuttajilta kerättyä spermaa. Sitä on talletettu Turun yliopiston spermapankin -196-asteista nestemäistä typpeä sisältäviin säiliöihin. TYKS:in Naistenklinikalla luovutussiittiöitä on toistaiseksi riittänyt hedelmöityshoitoihin. Silti uusia luovuttajia kaivataan jatkuvasti.

– Spermanlaatukriteeri, jonka haluaisimme pitää korkealla, ei ole ihan niin korkea kuin toivoisimme. Luovutussiittiöillä tehtävät hoidot eivät ole niin tehokkaita kuin ne voisivat olla, kertoo lisääntymislääketieteen dosentti ja osastonylilääkäri Antti Perheentupa Turun yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikalta.

Turun yliopiston omistamaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaan spermapankkiin saapuu vuosittain satoja näytteitä.

– 1500 miestä tuo purkin tänne vuoden aikana, mutta siitähän on vain murto-osa luovutusnäytteitä. Suurin osa näytteistä tulee omaan hoitoon tai muuten pakastettavaksi, selvittää TYKS:in fertiliteettilaboratoriossa työskentelevä IVF-biologi Harri Mankonen.

Spermanluovutusta säädellään tiukasti

Sperman luovutusta ja talteenottoa, siihen liittyvää laboratoriotoimintaa ja rekisterien pitoa säädellään tarkasti laeilla ja määräyksillä. Tärkeimpiä ovat nk. kudoslaki sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määräys kudoslaitostoiminnasta.

Hedelmöityshoitolaki puolestaan määrittelee hoitojen edellytykset ja rajoitukset. Sillä määritellään sukusolujen luovuttajan oikeudet, esimerkiksi luovutustietojen salassapito, sekä turvataan syntyvän lapsen oikeudet kuten oikeus saada tietoa luovuttajasta 18 vuotta täytettyään.

Sukusolujen luovuttamisesta kiinnostunut henkilö ottaa ensin yhteyttä spermapankkiin, jossa selvitetään luovuttajan ikä ja suljetaan pois vakavat perussairaudet. Tämän jälkeen sovitaan mahdollisesta siemennesteen näytteestä.

Antti Perheentupa haastattelukuvassa.
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Antti Perheentupa, Naistenklinikka, TYKS Antti Perheentupa haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti antti perheentupa

– Sitten siemenneste tutkitaan huolellisesti. Jos sen laatu on riittävän hyvä, tehdään koepakastus, jossa katsotaan miten hyvin siemenneste kestää pakastamisen, koska hoidothan tehdään aina pakastetuilla siemenillä, Perheentupa kertoo.

Koepakastettu näyte sulatetaan ja sen laatu tutkitaan. Yli puolet luovutusta varten saaduista näytteistä hylätään.

– Suurin syy on, että liikkuvia siittiöitä ei ole riittävästi joko ennen pakastusta tai pakastuksen jälkeen. Ehkä puolet kaikista siittiöistä kuolee pakastus-sulatus-prosessissa, joillakin jopa 90 prosenttia, toteaa Mankonen.

Käymme läpi ei ainoastaan luovuttajan omaa terveyttä, mahdollisia hoitoja ja elämäntapa-asioita, vaan aika tarkkaan ja laajasti läpi myös sukua ja suvun hyvinvointia.

Jos asiat ovat tässä pisteessä kunnossa, yleensä Antti Perheentupa tapaa luovuttajan.

– Käymme läpi ei ainoastaan luovuttajan omaa terveyttä, mahdollisia hoitoja ja elämäntapa-asioita, vaan aika tarkkaan ja laajasti läpi myös sukua ja suvun hyvinvointia.

Tarkoituksena on sulkea pois luovutuksen esteenä olevat vakavat perinnölliset sairaudet. Luovuttajan verinäytteistä tutkitaan myös kromosomit. Henkilön mahdolliset infektiot tutkitaan vielä huolellisesti ennen kuin hänet hyväksytään luovuttajaksi.

Luovuttajan oikeudet

Jotta luovuttaja ymmärtää mihin siemennestettä käytetään, käydään läpi juridiset asiat.

– Suomen lainsäädännön mukaan luovuttaja voi rajata, että sitä käytetään esimerkiksi ainoastaan heteroparin lapsettomuuden hoitoon. Sinne voi laittaa myös muita rajoituksia sen mukaan kuin haluaa, Perheentupa muistuttaa.

Luovutuksen voi myös perua siltä osin kuin luovutussoluja ei ole ehditty hoitoihin käyttää.

– Luovuttaja voi ruksia suostumuspaperiin suostuvansa juridiseksi isäksi. Jos hän suostuu juridiseksi isäksi, silloinhan hänelle tulee elatusvelvollisuus. Se on käytännössä kuitenkin marginaali-ilmiö. Jos hoidamme perinteistä heteroparia, suomalaisen lainsäädännön ja hoitosuostumuskäytännön mukaan hoidossa käyvän naisen mies on lapsen juridinen isä, selvittää Perheentupa.

Tietoja luovutuksesta tai siihen liittyvistä selvityksistä ei kerry luovuttajan omiin sairaskertomustietoihin.

Luovuttajan täyttä anonymiteettiä ei laki salli

– Kun henkilö on käynyt kaikki luovutukseen liittyvät esivalmistelut läpi, laki sanoo että sen jälkeen meidän on käytettävä luovuttajan tunnusta. Eli siinä vaiheessa, kun käytämme sitä hoitoon, emme tunne enää nimeltä näytettä, vaan käytämme aina numerokoodia, Harri Mankonen toteaa.

Harri Mankonen haastattelukuvassa.
IVF-biologi Harri Mankonen, Fertiliteettilaboratorio, TYKS Harri Mankonen haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti harri mankonen

Koodin avain on Valviran hallussa. Mikäli vanhemmat kertovat tehdystä hoidosta luovutussolusta syntyneelle jälkeläiselleen, on lapsella 18 vuotta täytettyään mahdollisuus saada rekisteristä luovuttajan henkilötiedot.

Hoitoa saava pariskunta itse ei saa tietoa luovuttajasta.

– He voivat esittää toivomuksen siitä, minkälainen luovuttaja heille etsittäisiin. Emme voi pitää rekisterissä paljoakaan tietoa. Meillä on siellä etninen tausta, silmien ja hiusten väri, pituus sekä veriryhmä. Näiden kriteerien perusteella me valitsemme luovuttajan, Perheentupa painottaa.

Lahjoitussoluja voidaan käyttää 10 vuoden ajan luovutuksesta ja yhden luovuttajan siittiöistä voidaan hedelmöittää lapsia enintään viiteen perheeseen. Luovuttaja itse saa tehdyistä hoidoista vain niukasti tietoa.

– Olemme kertoneet, onko siittiöitä käytetty hoitoihin ja onko hoidosta tullut raskaus. Enempää emme kerro, huomauttaa Perheentupa.

Motiivina halu auttaa lapsettomia

Perheentupa kertoo, että luovuttajat ovat jo haastatteluun tullessaan hyvin selvillä luovutukseen liittyvistä asioista juridiikkaa myöten. Useimmiten motiivina on auttamisen halu. Sukusolujen luovutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja vaivanpalkkana maksetaan luovutuspäiviltä ainoastaan työttömyyspäivärahan suuruinen korvaus.

– Meillä käy opiskelijoita, joku voi olla työttömänä, joku on perheenisä. Jollain voi olla vastaavissa hoidoissa ollut lähisukulainen ja sitä kautta on tietoa, että siittiöitä tarvitaan.

Jollain voi olla vastaavissa hoidoissa ollut lähisukulainen ja sitä kautta on tietoa, että siittiöitä tarvitaan.

– On tärkeää pystyä räätälöimään jokaiselle hoidolle, että luovuttaja vastaa ulkoisilta ominaispiirteiltään juridisten vanhempien ulkonäköä. Nimenomaan tähän haluaisimme erilaisilta luovuttajilta spermaa talteen, Harri Mankonen toteaa.

Suomessa on 23 hedelmöityshoitoja antavaa yksikköä. Näistä 13 on yksityisklinikoita, joista osa hankkii spermansa Tanskasta. 40 prosenttia hoidoista annetaan julkisella sektorilla.

Luovutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä:
spermapankki@tyks.fi

Asiantuntijat:
ANTTI PERHEENTUPA, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonylilääkäri, lisääntymislääketiede, Turun yliopistollinen keskussairaala
HARRI MANKONEN, IVF-biologi, lapsettomuuspoliklinikan laboratorio, Turun yliopistollinen keskussairaala

Lisää ohjelmasta

Teemu Syrjälä hymyilee lähikuvassa.
Teemu Syrjälä hymyilee lähikuvassa. Kuva: Yle, Akuutti teemu syrjälä
Akuutti näkökulma -otsikkokuva
Akuutti näkökulma -otsikkokuva Kuva: Yle, Tero Kyllönen raakamaito akuutti-näkökulma
Luomu persilja
Luomu persilja Kuva: Yle, Akuutti luomu persija
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista.
Lähikuva Azra Tayyebin kasvoista. Kuva: Tero Kyllönen / Yle Akuutti,sokeus,Azra Tayyebi