Hyppää pääsisältöön

Luomuajattelua Sibeliuksen syntymän aikaan

Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin
Toimittaja Ainomaija Pennanen Ainomaija Pennanen kohottaa vesilasin Kuva: Yle/ Pekka Leppänen ainomaija pennanen

Joko Jean Sibeliuksen syntymän aikaan osattiin arvostaa yksinkertaista ja luonnollista elämää? “Tarkoitatko tolstoilaisuutta?”, kysyy Kohti Sibeliusta -radiosarjan toimittaja Ainomaija Pennanen ja tarjoaa jälleen lasillisen raikasta lähdevettä.

Leo Tolstoi tunnettiin 1800-luvun lopun Suomessa sekä kirjailijana että yhteiskunnallisena ajattelijana. Keskeinen suomalaishahmo niin kutsutussa tolstoilaisuudessa oli kirjailija Arvid Järnefelt, yksi Aino Sibeliuksen veljistä. Hän tunsi Tolstoin henkilökohtaisesti ja kävi tämän kanssa kirjeenvaihtoa.

Yhdessä äitinsä Elisabethin kanssa Arvid Järnefelt muutti Lohjalle, jossa hän viljeli maata Rantalan tilalla. Arvid Järnefelt pyrki toteuttamaan tolstoilaisuuttaan käytännön teoin. Hän eli yksinkertaista elämää ja perusti muun muassa yhdistyksen, joka tarjosi kyläläisille opiskelumahdollisuuksia.

Anarkismia vai luomuajattelua?

Tolstoilaisuus korostaa lähimmäisenrakkautta ja väkivallattomuutta. Sitä on myös luonnehdittu anarkistiseksi opiksi, joka kääntää selkänsä sekä valtiolle että kirkolle.

Suomessa tolstoilaisuudesta ei muodostunut poliittista protestiliikettä, kertoo dosentti Mikko Lahtinen. Hän löytää tolstoilaisuudesta yhtymäkohtia meidän aikaamme.

Mikko Lahtinen
Dosentti Mikko Lahtinen Mikko Lahtinen Kuva: Yle mikko lahtinen

Terveydeksi!

Ainomaija Pennanen

  • Riemastuttava oopperalöytö!

    Levyarvio

    Provinsiaalisen uran tehneen sveitsiläisen kapellimestarin, säveltäjän ja opettajan Richard Fluryn ensimmäinen ooppera, yksinäytöksinen ”Firenzeläinen tragedia” valmistui vuonna 1928 ja sai kantaesityksessään Solothurnissa Pohjois-Sveitsissä seuraavana keväänä varsin myönteisen vastaanoton lehdistöltä. Eipä ihme: hieman yli kolmekymmenvuotiaan paikallisen säveltämäksi se on suorastaan nerokas vetäen vertaansa selvästi esikuvallisen Richard Straussin Salome-oopperalle – Oscar Wilden tekstiin sekin. Vajaan kolmen vartin kestävä yksikohtauksinen nostatus sisältää niin wildemaisia lausahduksia kuin taiten verhoiltua sosiopoliittista debatointia.

  • Erika Foxin improvisatorinen välittömyys

    Levyarvio

    On sanottu että säveltäminen ja improvisaatio olisivat hyvin lähellä toisiaan, ja että hyvät sävellykset ovat vain hyvien improvisoijien ylöskirjoituksia. Riippuu varmaankin keneltä kysytään – mutta englantilaisen Erika Foxin musiikissa improvisatorinen välittömyys on kiehtovasti läsnä jokaisessa nuotissa osana jotain sellaista josta rakentuu kokonaisuuksia, vapaata muotoa.

  • Pianistin tarinointia rauhallisesti ja liioittelematta

    Levyarvio

    Tällä vuosikymmenellä vuoden 2010 Kuningatar Elisabeth -pianokilvan voiton jälkeen paikkansa kysytyimpien konserttipianistien joukossa vakiinnuttanut Denis Kozhuhin on tänä syksynä ihastuttanut levyjulkaisuja seuraavia miellyttävästi soivalla ja hyvin soitetulla albumilla valikoimasta Felix Mendelssohnin Sanattomia lauluja ja Edvarg Griegin Lyyrisiä kappaleita. Se sopii olohuoneisiin mitä parhaiten, erityisesti nyt iltojen pimetessä kynttilänvalolle sopivasti lämpöä antamaan. Lyyrisyyden lisäksi minua kuulijana miellyttää myös Kozhuhin tapa tarinoida rauhallisesti ja liioittelematta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua