Hyppää pääsisältöön

Väriä hiuksiin myrkkyä uhmaten: käsikirjoitus

Harriet Rautapuro:
"Kaks päivää sen värjäämisen jälkeen, niin mun kasvot alko turpoomaan, kaula turpos sillai, et mä en meinannu saada henkee."

Nina Nieminen:
"Oireet oli niin kamalat. Ne oli niin kauheet. Et hiukset, kun ne lähti ja kun se päänahka paloi."

MOT-tunnus

Frida Heikkinen:
”Mä oon käyttänyt tota kyseistä väriä sen jälkeen kun mä olen tummaks värjänny. Täs on kans, et juurikasvuu pitäis värjätä joka kuukausi. Valee olisi parempi, mut tää on hyvä tekoäly. ”

Suurin osa suomalaisista on värjännyt hiuksiaan kotona tai kampaamossa. Tämä ohjelma kertoo siitä, mitä muita kemikaaleja päähän tarttuu kuin väripigmenttejä. Pahimmillaan kemikaalit voivat aiheuttaa oireita, jotka vaativat sairaalahoitoa.

VÄRIÄ HIUKSIIN MYRKKYÄ UHMATEN

Harriet Rautapuro:
”Mä oon ensimmäisen kerran värjänny hiukseni, kun mä olin 14-vuotias."
"Mulla on ollu päässä vihreetä, sinistä, pinkkiä, violettia, mustaa, ruskeeta, blondia, punasta, oranssia. Ihan melkeen kaikki värit oon käyny läpi. Se oli vaan kivaa vähän muutella tyyliä ja vähän räväyttää niillä shokkiväreillä.”

Suomi on kakkossijalla hiusvärien käytössä Euroopassa, vain norjalaiset käyttävät hiusväreihin rahaa enemmän kuin suomalaiset. Hiusten värjäys aloitetaan aikaisemmin kuin ennen, jopa lasten hiuksia värjätään.
Harriet Rautapuro värjäsi vuonna 2008 hiuksensa mustiksi normaaliin tapaan.

Harriet Rautapuro:
”Kaks päivää sen värjäämisen jälkeen, niin mun kasvot alko turpoomaan, kaula turpos sillai, et mä en meinannu saada henkee. Päänahka alko märkimään ihan kauttaaltaan, et mä jouduin leikkaa melkeen kaikki hiukset pois. Ja sitten mulle tuli ympäri kehoa punasia, kutisevia ihottumaläiskiä."
"Ekat kuvat on otettu sen ensimmäisen lääkärikäynnin jälkeen. Ja sen jälkeen se reaktio viel jatko pahentumista. Pahimmassa vaiheessa oli vähän hengitysvaikeuksia, mutta kyl ne lääkkeet sitten alko nopeesti auttaa.”

Nina Nieminen on värjännyt hiuksiaan parinkymmenen vuoden ajan, yleensä kuuden viikon värein. Vuosi sitten hän värjäsi hiuksiaan kotona.

Nina Nieminen:
”Sit alko se kauhee kuumotus, niin kun alkais palamaan päänahka. Ja siel alko tulee sit kudosnesteitä. Ne valu pitkin päätä. Ja tota, siin sit tiesi, et kaikki ei oo hyvin. Korvat rupes kuumottaa ja ne rupes paisumaan. Ne niinkun palo. Palo ja turpos. Sit seuraavan päivänä mentiin terveyskeskukseen ja siel sit lääkäri kauhisteli, et voi kauheeta, voi kauheeta näit korvii ja päätä!”

Euroopan unionin kosmetiikka-asetus määrää, että markkinoilla olevan kosmetiikan on oltava turvallista ihmisen terveydelle.

Hiusvärien sisältämät kemikaalit ovat samoja, myytiin niitä kampaamossa tai marketissa. Valtaosa markkinoilla käytettävistä hiusväreistä on niin sanottuja hapetevärejä. Hapeteväreissä käytetään väriaineena yleensä parafenyleenidiamiiniä eli PPD:tä tai sen johdannaisia kuten tolueeni-2,5-diamiinia.

Kotivärjäystä:
"Kauan tän pitää vaikuttaa? Frida alkaa lukea tekstiä
-Mitä se siin sanoo?
-En mä oikeesti jaksanu lukee, mut mä katoin, et 20 minuuttii…

Nina Nieminen sai lähetteen ihotautilääkärille.

Nina Nieminen:
”Hän sano, et tää on heille jokapäiväistä, että tää on tää PPD, mikä tää nyt aiheuttaa."
"Varmaan seuraavan päivänä. Siinä alko oikeen kunnon rytmihäiriöt. Sanoin omal isälleki, et tuo et millai tämmösee voi niinkun kuuluu rytmihäiriöt. Lääkäri sano, et se voi kuuluu siihen. Et sit ku oireet on tarpeeks vakavat.”

Kotivärjääjät juttelevat:
”Käytätsä hopeeshampoota?”
”Joo”
”Niin mäkin sillon kun mä olin blondi”

MOT:
”Millainen aine se parafenyleenidiamiini oikein on?”

Päivi Kousa, kosmetiikka-asiantuntija:
”Se on erittäin kemiallisesti reaktiivinen aine, jolla on paitsi värjäävät ominaisuudet, niin sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi, sitä käytetään paljon nahan värjäämiseen ja muuhun, muuhun tän tyyppiseen. Se on hyvin pysyvä ja reaktiivinen, mutta myös erittäin herkistävä ja allergisoiva aine."
"PPD on aine, joka on eläinkokeissa todettu eläimille haitalliseksi sekä niiden syntyvyyteen tai eläinten, voi aiheuttaa sikiön epämuodostumia. On ihan selvästi tappava ja myrkyllinenkin aine isompina pitoisuuksina. Eli jos se nyt keksittäisiin hiusvärinä, niin se ei myyntilupaa toki koskaan, koskaan saisi. Jo 50-luvulla ihotautilääkärit varoitteli hiusvärien vaaroista, kun nää joskus keksittiin.”

Päivi Kousa on farmaseutti ja tutkija. Nykyisin hän opettaa kemiaa opettajaopiskelijoille. Hän työskenteli 7 vuoden ajan kosmetiikka-asiantuntijana Helsingin allergia- ja astmayhdistyksessä.

Päivi Kousa:
”Hyvin yleistä oli, että asiakas otti yhteyttä jostain tämmöisestä kummallisesta oireesta, jota siinä sitten kysyttiin, kysyttiin ja mietittiin, että mikä sen oireen voisi aiheuttaa. Aika useasti, kun kysyin, että värjäätkö hiuksiasi, niin asiakas oli suorastaan pöyristynyt, että ei kai se nyt voi aiheuttaa tällaisia oireita.”

Lääkkeistä huolimatta Nina Niemisen oireet pahenivat viikon ajan. Hän on kadottanut kuvat jotka oli otettu, kun oireet olivat pahimmillaan. Nämä kännykkäkameran kuvat on otettu ihosta, kun se oli jo paranemaan päin.

Nina Nieminen:
”Se oli semmosta valtavaa ihottumaa, valtavia läiskiä, läiskiä, mitkä kutisi ihan hirveesti.
Se kesti ainakin kolme kuukautta, jos ei pitempään. Ehkä voi ajatella, et lähemmäs vuoden ennen kuin se olo siitä oikeesti niinkun parani. ”

Ihotautilääkäriyhdistys kerää tilastotietoa potilaista, joille on tehty allergiatesti. Hiusväriallergioiden määrä on lisääntynyt.

Kristiina Aalto-Korte, ammatti-ihotautien ylilääkäri, Työterveyslaitos:
”Tässä Ihotautiyhdistyksen potilasmäärissä näkyy sellainen viimeisen kymmenen vuoden ajalta sellainen 70 prosentin nousu, eli se on melkein kaksinkertainen se luku.”

MOT:
”Kuinka vakavia oireet voivat olla?”

Kristiina Aalto-Korte:
”Ne aina silloin tällöin johtavat sairaalahoitoon, että vakavimmat tapaukset on sitä, että pää turpoaa niin kuin potkupallon kokoiseksi ja hiuspohja visvaa märkää ja joutuu sairaalahoitoon ja viipymään siellä sanotaan viikon verran, että tää tilanne saadaan rauhoittumaan.”

Lähdemme Tanskaan. Tanskassa hiusväreihin käytetään rahaa lähes yhtä paljon kuin Suomessa. Täällä ollaan paljon pidemmällä tutkimuksessa sekä kemikaalivalistuksessa. Heidi Søsted on farmaseutti ja tutkija. Nykyisin hän työskentelee kampaajien edunvalvontajärjestössä. Hän tutki koko väestön altistumistä hiusväreille jo vuonna 2004

Heidi Søsted, liittosihteeri, Tanskan palvelualojen ammattiliitto
“We got the result that showed that 5% of the Danish population have had a reaction to hairdye, and about 1% have had a severe reaction.
We defined a severe reaction, when a person recognized a swelling of their skin, // if it's swollen or if you've got a wound, then it is a severe reaction. And if it's only itching and scaling and redness, then it's a mild reaction.”
(​Tutkimustulostemme mukaan​ ​5 prosenttia tanskalaisista on saanut​ ​allergiareaktion hiusväreistä​. ​Hieman yli prosentti​ ​on saanut vakavan reaktion.​ ​Vakava allergiareaktio määriteltiin siten, että henkilön iholla on turvotusta. Jos on turvotusta tai haavaumia,​ ​kyse on vakavasta reaktiosta.​ ​Kutina, punoitus tai ihon kuoriutuminen ovat lieviä reaktioita.)

Vuonna 2008 tutkimus kohdennettiin nuoriin naisiin. He saivat hiusväreistä allergisen reaktion useammin kuin muu väestö.
Altistuksen yleisin aiheuttaja, parafenyleenidiamiini eli PPD imeytyy ihon läpi suoraan verenkiertoon.

Heidi Søsted:
“Then they will be trasnported all the way around in your body, and like all other things that go into your blood, they will be turning through your kidneys and liver, and they will be cleaned in your kidneys, and they will go all the way to your bladder, adn then they will stay in your bladder, until you empty your bladder. And status on hairdressers and consumers show that there are higher risks of bladder cancer among people who dye their hair.”
(​Sitten myrkyt kulkeutuvat​ ​verenkierrossa ympäri kehoa.Ne menevät​ ​munuaisten ja maksan läpi.​ ​Munuaisista ne kulkeutuvat virtsarakkoon.​ ​Kampaajista ja kuluttajista tehdyt tutkimukset osoittavat, että hiuksiaan värjäävillä on​ ​suurempi virtsarakon syövän riski.)

Englannissa hiusväriallergia johti naisen kuolemaan muutama vuosi sitten. Pari viikkoa sitten uutisoitiin, että kuolema saattoi liittyä naisen aikaisemmin ottamaan mustaan hennatatuointiin.

Heidi Sosted:
“It is the immune system that gets too much. And she got an anaphylactic shock and she died. So that's the worst thing that can happen from dyeing one's hair.”
(​Immuunipuolustus ylirasittuu.​ ​Tämä nainen sai anafylaktisen šokin ja kuoli. Se on siis pahinta, mitä hiusten värjäämisestä voi seurata.)

Kuvassa suomalalaisessa kampaamossa. Asikas tulee istumaan
”Leikataan vähän ja tehdään sulle nätit hiukset”

Johanna Ahlberg, parturi-kampaaja, Tukkatalo:
”Mä olen Johanna Ahlberg Me ollaan 50 vuotta vanha perheyritys. Meillä on 14 työntekijää. Mä olen itte erikoistunut myös ekokampaajaksi.”

MOT:
”Kuinka pitkään sä olet itse ollut alalla?”

Johanna Ahlberg:
”30 vuotta.”

Johanna Ahlberg värjää asiakkaan hiuksia hapeteväreillä MOT:n pyynnöstä.

”Ensin mä laitan ton vaalean tyvivärin tosta. Laitoin siihen värimassan ja nyt sekoitetaan siihen tää vetyperoksidi mukaan. Eli tää on nyt se väri, joka tulee sinne tyveen.”

Johanna Ahlberg:
”Mun kädet ei kestä, kestä tätä työtä enää. Mulla nää varsinaiset kemikaalit ei ole se ensimmäinen syy, vaan se on tullut sitten sen jälkeen, kun märkätyön kautta kädet on kuivunut ja altistunut ja sen jälkeen nää kemikaaliyliherkkyydet on tullut tähän mukaan.”

MOT:
”Mitä jos olet vaikka päivän töissä kampaamossa, niin mitä sun käsille tapahtuu?”

Johanna Ahlberg:
”Mulla lähtee kokonaan nahka kämmenestä. Ne on tosi kipeet. Siihen auttaa sit semmoinen tosi tosi vahva kortisonikuuri. Se kestää semmoisen kuukauden verran ja sit ne pikkuhiljaa paranee.
”Tosi tosi monella kampaajalla on jatkuva päänsärky. Se on niin normaali olotila, ettei sitä ole edes kukaan tullut ajatelleeksi, että on pää kipeä koko ajan. Se vaan on koko ajan kipeä."

Nyt mun täytyy suojata itseni. Ensin laitetaan tällaiset puuvillahanskat ja sitten laitetaan tällaiset suojahanskat.”

Kristiina Aalto-Korte, ihotautilääkäri:
”Kampaajilla ylipäätään työperäiset käsi-ihoittumat on erittäin tavallisia, kampaajat kuuluu niitten kaikkein vaarallisempien ammattien joukkoon, joita ylipäätään on."

Siirrytään kampaamoon Tanskaan
"​Peitämme harmaat hiukset​ ​tummanruskealla värillä. Monien kampaajien mielestä harmaita hiuksia ei saa peittoon​ ​luonnonväriaineilla.​ ​Teemme kuitenkin niin nyt.”

Kööpenhaminalainen kampaaja, Anne-Sophien Villumsen sairastui astmaan ja allergisoitui kemikaaleille 1990-luvun lopussa.

Anne-Sophie Villumsen:
“So in '98 I was just like quitting up and starting my own little shop only with the cutting hair and, and coloring with the, I think I have like four color in henna color, so... Then I have just been working with it since. “
(​Vuonna 1998 lopetin​ ​edellisessä työpaikassani. Perustin oman liikkeen, jossa leikkasin hiuksia ja värjäsin vain hennaväreillä.​ ​Värejä taisi olla vain neljä.)

Kuvassa Villumsen sekoittaa värejä:’
”This is what we call the base. The base is mixture of all our colours. We use the henna colour and our new generation colours”
(​Tämä on pohjaväri. Sitä on​ ​kaikkien värisekoitusten pohjalla.​ ​Siinä on hennaväriä​ ​ja uuden sukupolven väriaineita, tällaisia kuin nämä värit tässä.)

Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kampaajat ovat alalla keskimäärin 8,5 vuotta.

Heidi Søsted:
“Some of them are 16 when they start and 24 when they stop. And then they have to have a new education, or they're so sick that they can't work anymore, so it's also a very huge cost for the country.”
(​​Jotkut aloittavat 16-vuotiaina​ ​ja lopettavat 24-vuotiaina​. ​Heidän täytyy​ ​kouluttautua uudelleen. Jotkut ovat niin sairaita,​ ​etteivät voi jatkaa työelämässä.​ ​Se tulee kalliiksi yhteiskunnalle.)

If we use henna-colour we blend it with coffee.
(​Hennaväriin sekoitetaan kahvia.)

MOT: ”You put coffee in it?”
(- Kahviako?)

Villumsen:
”Yes, we use coffee in it because it makes the colour little bit darker. This is little bit like making food”
(​Niin, laitan siihen kahvia,​ ​se tummentaa väriä hieman. Tämä on vähän kuin ruuanlaittoa.​)
“So now I can see what kind of color is this. And still I think it's a little bit too red. So I gonna put a little bit more green and yellow in it.”
(​Tästä näen, millainen väristä tuli.​ ​Se on vähän liian punaista, joten lisään siihen​ ​vihreää ja keltaista.)

Villumsen halusi tietää, mitä kemikaaleja hiusvärit sisältävät. Hän otti yhteyttä Kööpenhaminan ympäristöviraston kemianinsinööriin, Johan Galsteriin.

Hei!
Hei, tervetuloa…​Olen Vihreän salongin asialla. ​Tulin tarkastamaan tuotteitanne.​ ​

Johan Galster:
“I got shocked because it occurred to me that so many chemicals were not just a little irritating but many of them were toxic, strongly allergenic, extremely allergenic, dangers to the environment... Actually, I thought I had made a mistake.”
(​Järkytyin, koska tajusin, että monet kemikaalit olivat paitsi ärsyttäviä, monet niistä olivat myrkyllisiä, ​erittäin vahvoja allergeeneja ja vaarallisia ympäristölle. Luulin, että olin​ ​tehnyt virheen tutkimuksessa.)

Kosmetiikkalainsäädäntö kuuluu Euroopan unionin komissiolle. Tieteellinen komitea määrittelee, mitä kemikaaleja hiusväreissä saa käyttää.

Johan Galster:
“Actually even toxic chemicals have been passed that way - just because the European Union says if the concentration is below a certain limit, then no problem, just go on.”
(​Myös myrkyllisiä kemikaaleja​ ​on hyväksytty käyttöön. EU on määritellyt, että jos konsentraatio jää tietyn rajan alle, niitä saa käyttää.)

Villumsen alkoi kehittää yhteistyössä Kööpenhaminan kaupungin kanssa Grön Salon, Vihreä kampaamo -konseptia. Kampaamoissa on vähennetty kemikaalien käyttöä, esimerkiksi PPD:tä sisältäviä hiusvärejä ei käytetä lainkaan. Monet kemikaaleille allergisoituneet kampaajat pystyvät työskentelemään niissä. Vihreitä kampaamoja on noin 80 Tanskassa, Norjassa ja Ruotissa.

Ekoväreillä värjäämistä ei juuri opeteta kampaamokouluissa.

Anne-Sophie Villumsen:
“I'm, I think that there, there are, they are afraid that it's too difficult. Because you don't learn it on the schools so you have to learn it yourself.”
(​Kouluissa varmaan pelätään,​ ​että se on liian vaikeaa. Koska koulut eivät opeta sitä, kampaaja joutuu opettelemaan itse.)

Johanna Ahlberg on käynyt Villumsenin opissa Tanskassa. Suomessakin on jo ekokampaamoja, mutta koulutus on vielä lapsenkengissä.

Johanna Ahlberg:
”Koulussakin sitä kemiaa opetetaan tukkureiden näkökulmasta tai lähinnä valmistajien näkökulmasta. Et siellä on määrätyt värisarjat käytössä.”

MOT:
”Eli ne tahot, jotka myyvät ja markkinoivat värejä, myös kouluttavat kampaajia.”

Johanna Ahlberg:
”Joo.”

MOT:
”Mitä sä ajattelet siitä?”

Johanna Ahlberg:
”Ei se ainakaan ole puolueetonta se koulutus.”

MOT:
”Miksi te ette ole luopuneet siitä PPD:stä, vaikka sä tiedät, että se on haitallinen?”

Johanna Ahlberg:
”Mä haluan oppia tietämään, miten tätä käsitellään turvallisesti. Tää on kuitenkin se, millä me työskennellään. Valtaosa kampaajista työskentelee tällä. ”

Hiusväribisneksessä liikkuvat isot rahat Yksinomaan Suomessa myydään vuosittain hiusvärejä lähes 100 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan hiustenhoitotuotteita myydään 300 miljoonalla eurolla. Valtaosa hiusväreistä myydään marketeissa, loput kampaamoissa. Markkinajohtaja on L'Oréal. Viime vuonna 65 prosenttia marketeissa myydyistä väreistä oli L'Oréalin brändien värejä
Lisää tietoa: yle.fi/mot

MOT:
“Can you say, are the haircolors healthy and safe?”
(​Ovatko hiusvärit terveellisiä ja turvallisia?)

Heidi Søsted:
“No.”
(Ei.)

MOT:
“And still you're allowed to sell them?”
(​Silti niitä saa myydä.)

Heidi Søsted:
“Yes. We have a very huge hairdye industry, that has a lot of people living off selling hairdyes.”
(​-Niin. Hiusväriteollisuus on valtava. ​Monet saavat elantonsa hiusvärien myymisestä.)

Päivi Kousa kanssa hiusvärihyllyn äärellä:
”Yleisesti ottaen hiusvärejä mainostetaan erilaisilla hoitavilla aineilla. Täs on tää Royal jelly.
Tossa on hunajakennon kuva"

EU:n lainsäädännön mukaan vastuu hiusvärien turvallisuudesta on valmistajilla. Suomessa valmistajien edunvalvontajärjestönä toimii Teknokemian yhdistys.

toimitusjohtaja, Sari Karjomaa Teknokemian yhdistys ry:
”Aina ennen kuin kosmetiikkatuote saatetaan markkinoille, niin päteväksi määritelty turvallisuuden arvioija tekee turvallisuusarvioinnin sille tuotteelle ja sen arvioinnin tuloksena voi tulla se, että täytyy myös laittaa jotain tiettyjä niin kuin varoitusmerkintöjä, käyttöohjeita."

Päivi Kousa:
”Tässä on kerrottu, mitä tässä on sisällä, mutta ei suomeksi.”

Sari Karjomaa:
"Eli hiusvärit on on tietysti voimakkaita kemiallisia yhdisteitä. Ja sit se on vaan niin, että sit täytyy kyl oikeesti lukea ne pakkausmerkinnät ja ymmärtää ne. Ja noudattaa niitä.”

Harriet Rautapuro:
”Onhan niissä paketeissa jo itessään varotukset, mut ne on vähän silleen, et kukaan ei niitä lue eikä niitä usko ennen kuin kohdalle sattuu.”

MOT:
”Siellähän on niissä purkeissa on kaikenlaisia varotuksia, että pitää tehdä allergiatestiä. Ootko tehny allergiatestejä?”

Nina Nieminen:
”En, en. Kun ei ikänä mitään tullut. En oo tehny.”

Kotivärjääjät huuhtovat väriä pois hiuksista:
Emma:
”Tässä pitäis kyl olla hanskat. No, ei se nyt oo niin vakavaa. Ehkä. Onks se vähän liian kuumaa se vesi?"
Frida:
"On se ehkä vähän.”

MOT:
”Miksi hiusväripakkauksessa kehotetaan kuluttajaa tekemään allergiatesti?”

Sari Karjomaa, Teknokemian yhdistys ry:
”Jos se pakkauksessa on, niin silloin sen yrityksen turvallisuusarvioija on todennut, että se on hyvä tapa varmistaa, että ei saada isompaa allergista reaktiota.”

Kristiina Aalto-Korte, ammatti-ihotautien ylilääkäri, Työterveyslaitos:
”Minun mielestäni sellaista ei missään tapauksessa pitäisi tehdä ja en tunne yhtään ihotautilääkäriä, joka tämmöistä suosittelisi, että vaatimus tai ehdotus on tullut varmastikin puhtaasti sieltä teollisuuden puolelta. He haluaa vapautua vastausta, jos sitten henki.. tai kuluttajalle tulee allergiaa, joutuu sairaalaan vaikka viikoksi, niin sellaisen tilanteen varalta."
"Eli se riski saada elämän aikana se allergia, niin se kasvaa tämmöisen, jos se tehtäisiin todellakin joka kerta.”

Vain osa hiusväriallergiaan sairastuneista tulee merkityksi tilastoihin.

Harriet Rautapuro:
”Lääkäri totesi, että eipä tarvitse enää värjäillä. Että luultavasti olet lopun ikääsi altistunut näille kemikaaleille. Että jos värjäät, niin tulee sama reaktio uudestaan."

MOT:
”Ehdottiks hän, että menisit allergiatesteihin tai johonkin?”

Harriet Rautapuro:
”Ei. ”

MOT:
”Tehtiinkö sinulle allergiatesti?”

Nina Nieminen:
” Ei, ei tehty.”

MOT:
”Miksi?”

Nina Nieminen:
”Sairaalassa? Sanottiin, et ei voida tehdä, koska on hengenvaarallinen. Voi mennä henki. Oli niin kovat oireet nää, mitä tuli.”

MOT:
”Kuinka paljon se komissio kuuntelee sitä teollisuutta?”

Kristiina Aalto-Korte:
”No minun ihotautilääkärin näkökulma on että tuntuu kuuntelevan pelkästään teollisuutta, että kaikki tehdään mahdollisimman hitaalla tavalla just vaan ne asiat jotka teollisuus suostuu jo itsekin tekemään, mutta tietysti siinä on se, että täytyy komission ajatella näitä työllisyys- ja talousasioitakin. ”

Kotivärjääjät katsovat huuhdottua päätä:
Frida:
”Kivat läikät tässä ihossa.”
Emma:
”Sä voit sitte koittaa niitä poistaa vaik kynsilakanpoistoaineella. Okei.”

Kosmetiikan käyttäjiä on kohdannut uusi kosketusallergiaepidemia. Noin 500 suomalaista herkistyy vuosittain esimerkiksi shampoissa, hoitoaineissa ja kosteusvoiteissa käytettävälle säilöntäaineelle, metyyli-isotiatsolinonille.
EU:n komissio on pohtinut aineen kieltämistä jo parin vuoden ajan.

MOT:
”Entä se ihmisten terveys, eikö sillä ole mitään painoarvoa?”

Kristiina Aalto-Korte:
”Niin no minä tietenkin ajattelen minun näkökulmaani on pelkästään terveysnäkökulma ja on on vähän vihastuttanut tää hitaus, kun kun Suomessakin jos viime vuonna on herkistynyt 500 henkeä ja 2013 500 henkeä vähintään niin tääkin olis voitu estää.

Suomessa turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes valvoo kosmetiikan turvallisuutta. Kosmetiikka-asetus velvoittaa tuotteen jakelijan ilmoittamaan vakavista terveydellisistä haittavaikutuksista valvovalle viranomaiselle.

Marilla Lahtinen, ryhmäpäällikkö, Tukes:
”Täähän on vähän uus menettely, että sitä ei välttämättä vielä hirveen hyvin tunneta. Mut kymmenkunta tällasta ilmotusta on meille tullu. Ja niistä hiusvärejä on käsitelly ehkä yksi tapaus.”

MOT:
”Tiesitkö sinä, että esimerkiks tämmösten niinkun vakavista haittareaktioista, niin pitäisi ilmottaa Tukesille?

Nina Nieminen:
”En, en. En tiennyt.”

Parafenyleenidiamiini johdannaisineen on vaikeasti korvattava kemikaali. Vielä ei ole löynyt toista ainetta, joka tekisi yhtä peittävän värin. EU:n komissiossa on keskusteltu PPD:n käytöstä ja pitoisuusrajoista vuosia.

Marilla Lahtinen, ryhmäpäällikkö, Tukes:
”Prosessit on hitaita, totta kai, kun täytyy kaikkien EU-jäsen maiden yhteinen näkemys siitä saada. Mut että kyllä mä uskoisin, että pikku hiljaa me päästään ky turvallisempiin tuotteisiin. ”

EU:n komissio suosittelee, että alle 16-vuotiaiden ei pitäisi värjätä hiuksiaan. Tanskassa ympäristöminsteriö on suositellut, että raskaana olevat tai imettävät naiset eivät värjäisi hiuksiaan.

Marilla Lahtinen: Tanskalaisilla on muitakin sellasia suosituksia, mitä meillä ei oo. Ja, ja se on tietysti heiän, heiän ratkasu, et he on näin tehny. Mut et me ollaan ehkä lähdetty siitä, et jokasen, jokasen kannattaa mietiä sitä, sitä omaa kemikaalialtistumistaan.”

Päivi Kousa:
”Kokonaisaltistus, mitä me saadaan kymmenien vuosien aikana ympäriltämme kasvaa ja silloin tällaisten voimakkaasti allergisoivien aineiden käyttäminen lisää sitä kokonaisaltistusta ja sitä kautta riskiä sairastua erilaisiin ihottumiin, astmaan ja muihin tämmöisiin.”

MOT:
”Et kuinka hyvin näist väreistä ja niitten mahdollisesta herkistämisestä tiedotetaan?”

Nina Nieminen:
”Kun niistä ei puhuta. Niistä ei puhuta. Näitä on vaikka kuinka paljon tuttavapiirissäkin, mutta kukaan ei puhu. ”

Harriet Rautapuro:
” Onhan ne hiusvärit aika kauheita myrkkyjä. Että jokainen, joka meinaa värjätä hiuksensa, niin pitäis olla tietonen, että mitä päähänsä laittaa.”