Hyppää pääsisältöön

Kuinka Koraania luetaan?

Kaksi Koraani-nidettä
Kaksi Koraania Kaksi Koraani-nidettä Kuva: Yle/Jussi Pylväs koraani

Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen kyseenalaisti Twitter-päivityksessään Koraanin lukemisen radiossa. Hänen mukaansa islamin pyhän tekstin esittäminen julkisesti voi tuottaa lisää Isis-taistelijoita, eikä tätä riskiä pitäisi verorahoilla ottaa. 1,5 miljardia ihmistä pitää Koraania pyhänä. En usko, että voimme purkaa ongelmia vaikenemalla.

Teksti ja sen tulkinta

Koraani ei ole kirjana lainvastainen, eikä ole toivottavaa, että se sellaiseksi muutetaan. Ongelma ei ole Koraani tai sen lukeminen. Tapa, jolla Koraania tulkitaan, sen sijaan voi olla.

Maria Tolppasen kaltaiset islamkriitikot eivät ole ajatuksineen yksin. Myös muslimiyhteisössä on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Koraanin lukeminen ja tulkitseminen Ylen kanavilla on huono idea. Nämä muslimit näkevät ongelmaksi ennen kaikkea sen, kuka tulkitsee Koraanin sanomaa ja miten. Ylen ohjelmasarjassa kommentoijina toimivat imaami Anas Hajjar ja islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila. Paitsi että jälkimmäinen on "vääräuskoinen", Suomessa on useita muslimiyhdyskuntia, joiden näkemykset islamista poikkeavat toisistaan.

Koraanin tulkinnan tekee entistä monimutkaisemmaksi se, että virallisen opin mukaan pyhää kirjaa voi lukea vain arabiaksi. Jokainen käännös toiselle kielelle on lähtökohtaisesti epäonnistunut tulkinta.

Kohti pyhän suhteellistamista

Suhtaudun hyvin kriittisesti Koraanin tarjoamiin oppeihin ja pidän ääri-islamilaista maailmankuvaa vastenmielisenä. Vastaava näkemys koskee Raamattua ja siitä juonnettua fundamentalismia. Silti en estäisi ihmisiä tutustumasta näiden kirjojen sisältöön. Mitä useampi lukija tutustuu Koraanin tai Raamatun sisältöön avoimin mielin, sitä moninaisempia tulkintoja uskonnoista saamme. Pitkän päälle tämä tuo tervettä ja suhteellisuudentajuista suhtautumista pyhiksi ajateltuihin teksteihin.

Länsimainen yhteiskunta on viimeisen sadan vuoden aikana maallistunut rajusti. Samaan aikaan yleinen hyvinvointi ja tasa-arvo ovat lisääntyneet. Tätä voidaan pitää toivottuna kehityksenä ja myös kulttuurissa tapahtuneena henkisenä kasvuna. Aikuisen ihmisen ei enää tarvitse olla ”Jumalan lapsi”. Todistettavasti yksilö kykenee hyvään ilman pelkoa tuonpuoleisesta rangaistuksesta tai lupausta paratiisista.

Uskonto kulttuurien taustalla

Ihmiskunnan maallistuminen laajassa mittapuussa ei silti tapahdu nopeasti ja suoraviivaisesti. Erilaisina epävarmuuden aikoina uskonnot koetaan tarpeellisiksi sekä yksilöpsykologisesti että vallankäytön kannalta. Tällaisen asian kanssa kipuilee juuri nyt islamilainen maailma.

Globalisaatio auttaa meitä suhteellistamaan elämäämme ja tämä edelleen helpottaa uskonnollisen vallan ikeestä irtautumista. Toisaalta globalisaatio tuottaa ahdistusta ja epävarmuutta omasta asemasta, jolloin uskonto voi tarjota lohdun turvasataman tai aivopestyä sotaväkeä vallanhimoiselle.

Kristinusko, johon länsimainen maailmankuvamme paljolti perustuu ja islam ovat uskontoina serkuksia. Molemmat uskonnot juontuvat Abrahamista, Koraani ja Raamattu sisältävät samoja henkilöitä ja Jeesuskin on yksi islamin profeetoista. Lisäksi uskonnot ovat monoteistisiä: Jumalia on vain yksi.

Sekä tapakristityillä että kaltaisillani pakanoituneilla kristityillä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä siitä, miten uskonnollinen kulttuuriperinne saadaan istumaan yhteiskuntaan ilman fundamentalismia. Siinä hommassa ei haittaa, että tuntee oman ja naapurin pyhän kirjan.

Roman Schatzin Maamme-kirjassa 2.3.2015 keskusteltiin islamin ja kristinuskon yhteneväisyyksistä. Vieraina olivat Pia Jardi ja Virpi Mäkinen.

  • Kuinka Saksa aikoo hyvittää hererojen kansanmurhan?

    Namibialaisen politiikantutkijan Henning Melberin ajatuksia.

    Namibian saksankieliseen vähemmistöön kuuluva politiikantutkija Henning Melber kirjoittaa New African -lehden julkaisemassa artikkelissa Saksan Lounais-Afrikan siirtomaan eli nykyisen Namibian tapahtumista viime vuosisadan alussa. Saksalaiset sotilaat ja kiväärein varustautuneet uudisasukkaat olivat vallanneet yhä enemmän maita alueella ennestään asuneelta herero-kansalta.

  • Ääniä suuren utopian raunioilta

    Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin näkemyksiä

    Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto.

  • Andamaanien saariston alkuasukkaiden elämästä

    Intialaisen antropologin T.N. Panditin muistelmia

    Intialainen antropologi T.N. Pandit on kotoisin Pohjois-Intiasta Kashmirista. Hänen ihonsa on hyvin vaalea Intian monipuolisessa värikirjossa ja hän on kookas. Amerikkalainen toimittaja Ellen Barry aloittaa Panditista viime toukokuussa New York Timesin kansainvälisessä painoksessa julkaisemassa artikkelinsa: ” 82-vuotias intialainen antropologi T.N.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta

  • Kuinka Saksa aikoo hyvittää hererojen kansanmurhan?

    Namibialaisen politiikantutkijan Henning Melberin ajatuksia.

    Namibian saksankieliseen vähemmistöön kuuluva politiikantutkija Henning Melber kirjoittaa New African -lehden julkaisemassa artikkelissa Saksan Lounais-Afrikan siirtomaan eli nykyisen Namibian tapahtumista viime vuosisadan alussa. Saksalaiset sotilaat ja kiväärein varustautuneet uudisasukkaat olivat vallanneet yhä enemmän maita alueella ennestään asuneelta herero-kansalta.

  • Ääniä suuren utopian raunioilta

    Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin näkemyksiä

    Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto.

  • Andamaanien saariston alkuasukkaiden elämästä

    Intialaisen antropologin T.N. Panditin muistelmia

    Intialainen antropologi T.N. Pandit on kotoisin Pohjois-Intiasta Kashmirista. Hänen ihonsa on hyvin vaalea Intian monipuolisessa värikirjossa ja hän on kookas. Amerikkalainen toimittaja Ellen Barry aloittaa Panditista viime toukokuussa New York Timesin kansainvälisessä painoksessa julkaisemassa artikkelinsa: ” 82-vuotias intialainen antropologi T.N.

  • Hengähdystauko.

    Ruotsin pakolaispolitiikan täyskäännös vuonna 2015.

    Åsa Romson yritti pidätellä kyyneleitä samaan aikaan kuin Stefan Löfven selitti happaman näköisenä, että ruotsalainen pakolaispolitiikka tarvitsee hengähdystauon. Että muutosten tavoitteena on vähentää pakolaissiirtolaisuutta. Pakolaislainsäädäntö laskettaisiin absoluuttiseen minimitasoon.

  • Kun eliitti kilpailee vaalivoitosta

    Kenian vaikea tilanne Willy Mutungan kertomana

    ”Kenian eliitin täytyy aikuistua ja luopua pinnallisista draamoistaan. Heidän tulisi kyetä katsomaan nenäänsä pidemmälle ja ymmärtää, että heidän poliittisella teatterillaan on kauaskantoiset vaikutukset, jotka koskettavat miljoonia ihmisiä. Mutta miljoonan dollarin kysymys kuuluu: kykenevätkö he koskaan aikuistumaan?

  • Münchenin turvallisuuskonferenssin johtaja Wolfgang Ischinger

    Münchenin turvallisuuskonferenssin vetäjä Wolfgang Ischinger

    Suurlähettiläs Wolfgang Ischinger on saksalaisen diplomatian suurmies. Hän työskenteli jo kylmän sodan aikana Saksan ulkoministeriössä ulkoministerin henkilökohtaisena neuvonantajana. Ischinger on ohjaillut merkittäviä kansainvälisiä prosesseja, kuten EU:n ja Naton laajentumista sekä Naton ja Venäjän suhteiden uudistamista.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Tieteen ahdinko muslimimaissa

    Tieteen ahdinko muslimimaissa

    ”Tieteen tilasta on kovin vähän hyvää sanottavaa muslimimaissa, sillä mitään merkittävää ei ole tapahtunut 1100-luvun jälkeen. On surullinen tosiasia, että muslimit eivät ole tehneet yhtäkään merkittävää keksintöä esimerkiksi sähkön, tietokoneiden ja lääketieteen alueilla. Vielä pari vuosikymmentä sitten ilmestyi vain vähän muslimien kirjoittamia tutkimusartikkeleita.

  • Kiinan soft power eli pehmeä vaikuttaminen

    Kiinan soft power eli pehmeä vaikuttaminen

    Kiina on viime vuosina lisännyt huomattavasti soft poweriin eli pehmeään vaikuttamiseen kuluttamiaan määrärahoja. Kun amerikkalaiset käyttivät vielä muutama vuosi sitten pehmeään vaikuttamiseen vuosittain noin 670 miljoonaa dollaria, kiinalaiset käyttivät siihen peräti 10 miljardia dollaria.

  • Israelin ja Saudi-Arabian epäpyhä liitto

    Iranilaisen kulttuurintutkija Hamid Dabashin ajatuksia

    Columbian yliopistossa New Yorkissa vertailevan kirjallisuustieteen professorina työskentelevä iranilainen kulttuurintutkija Hamid Dabashi on eräs maailman tunnetuimmista Lähi-idän tutkijoista.

  • Mitä Espanjalle on tapahtunut ?

    Espanjan demokratian kehitys Katalonian kriisiin

    Mitä meille on tapahtunut, Espanja - toiveikkuudesta pettymykseen. Se on Fernando Ónegan toukokuussa ilmestyneen kirjan nimi. Ilman kysymysmerkkiä, sillä Ónega enemmänkin kertoo kuin kysyy. Hän on tunnettu politiikan kommentaattori, - seurannut Espanjan demokratian kehitystä sen syntyvaiheista asti.

  • Vedenpaisumuksista kuivuuskausiin

    Näkökulmia maailman huolestuttaviin vesiongelmiin

    Suomessa lienee hieman vaikeaa hahmottaa maailman vesiongelmia. Suomi on laaja maa, jossa on paljon vettä ja vähän väkeä. Satavuotias itsenäinen Suomi voi olla sinänsä onnellinen, sillä tällainen tilanne on poikkeuksellinen maailmanlaajuisesti.