Hyppää pääsisältöön

Kuinka Koraania luetaan?

Kaksi Koraani-nidettä
Kaksi Koraania Kaksi Koraani-nidettä Kuva: Yle/Jussi Pylväs koraani

Perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen kyseenalaisti Twitter-päivityksessään Koraanin lukemisen radiossa. Hänen mukaansa islamin pyhän tekstin esittäminen julkisesti voi tuottaa lisää Isis-taistelijoita, eikä tätä riskiä pitäisi verorahoilla ottaa. 1,5 miljardia ihmistä pitää Koraania pyhänä. En usko, että voimme purkaa ongelmia vaikenemalla.

Teksti ja sen tulkinta

Koraani ei ole kirjana lainvastainen, eikä ole toivottavaa, että se sellaiseksi muutetaan. Ongelma ei ole Koraani tai sen lukeminen. Tapa, jolla Koraania tulkitaan, sen sijaan voi olla.

Maria Tolppasen kaltaiset islamkriitikot eivät ole ajatuksineen yksin. Myös muslimiyhteisössä on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Koraanin lukeminen ja tulkitseminen Ylen kanavilla on huono idea. Nämä muslimit näkevät ongelmaksi ennen kaikkea sen, kuka tulkitsee Koraanin sanomaa ja miten. Ylen ohjelmasarjassa kommentoijina toimivat imaami Anas Hajjar ja islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila. Paitsi että jälkimmäinen on "vääräuskoinen", Suomessa on useita muslimiyhdyskuntia, joiden näkemykset islamista poikkeavat toisistaan.

Koraanin tulkinnan tekee entistä monimutkaisemmaksi se, että virallisen opin mukaan pyhää kirjaa voi lukea vain arabiaksi. Jokainen käännös toiselle kielelle on lähtökohtaisesti epäonnistunut tulkinta.

Kohti pyhän suhteellistamista

Suhtaudun hyvin kriittisesti Koraanin tarjoamiin oppeihin ja pidän ääri-islamilaista maailmankuvaa vastenmielisenä. Vastaava näkemys koskee Raamattua ja siitä juonnettua fundamentalismia. Silti en estäisi ihmisiä tutustumasta näiden kirjojen sisältöön. Mitä useampi lukija tutustuu Koraanin tai Raamatun sisältöön avoimin mielin, sitä moninaisempia tulkintoja uskonnoista saamme. Pitkän päälle tämä tuo tervettä ja suhteellisuudentajuista suhtautumista pyhiksi ajateltuihin teksteihin.

Länsimainen yhteiskunta on viimeisen sadan vuoden aikana maallistunut rajusti. Samaan aikaan yleinen hyvinvointi ja tasa-arvo ovat lisääntyneet. Tätä voidaan pitää toivottuna kehityksenä ja myös kulttuurissa tapahtuneena henkisenä kasvuna. Aikuisen ihmisen ei enää tarvitse olla ”Jumalan lapsi”. Todistettavasti yksilö kykenee hyvään ilman pelkoa tuonpuoleisesta rangaistuksesta tai lupausta paratiisista.

Uskonto kulttuurien taustalla

Ihmiskunnan maallistuminen laajassa mittapuussa ei silti tapahdu nopeasti ja suoraviivaisesti. Erilaisina epävarmuuden aikoina uskonnot koetaan tarpeellisiksi sekä yksilöpsykologisesti että vallankäytön kannalta. Tällaisen asian kanssa kipuilee juuri nyt islamilainen maailma.

Globalisaatio auttaa meitä suhteellistamaan elämäämme ja tämä edelleen helpottaa uskonnollisen vallan ikeestä irtautumista. Toisaalta globalisaatio tuottaa ahdistusta ja epävarmuutta omasta asemasta, jolloin uskonto voi tarjota lohdun turvasataman tai aivopestyä sotaväkeä vallanhimoiselle.

Kristinusko, johon länsimainen maailmankuvamme paljolti perustuu ja islam ovat uskontoina serkuksia. Molemmat uskonnot juontuvat Abrahamista, Koraani ja Raamattu sisältävät samoja henkilöitä ja Jeesuskin on yksi islamin profeetoista. Lisäksi uskonnot ovat monoteistisiä: Jumalia on vain yksi.

Sekä tapakristityillä että kaltaisillani pakanoituneilla kristityillä on mahdollisuus näyttää esimerkkiä siitä, miten uskonnollinen kulttuuriperinne saadaan istumaan yhteiskuntaan ilman fundamentalismia. Siinä hommassa ei haittaa, että tuntee oman ja naapurin pyhän kirjan.

Roman Schatzin Maamme-kirjassa 2.3.2015 keskusteltiin islamin ja kristinuskon yhteneväisyyksistä. Vieraina olivat Pia Jardi ja Virpi Mäkinen.

  • Miten islamilaiset veljeskunnat nousivat merkittävään asemaan Senegalissa

    Senegalilaisen Abdoulaye Bara Diopin teoksen esittely

    Kun ranskalainen maantieteilijä Xavier de Planhol julkaisi 1960-luvulla perusteoksen islamin maantieteellisestä levinneisyydestä, hän huomautti tällä uskonnolla olevan ääripäät idässä ja lännessä. Itäinen ääripää on Indonesia ja läntinen ääripää Senegal.

  • Qatarin saarron syyt ja seuraukset

    Qatarin saarron syyt ja seuraukset

    ”Persianlahden alue on kokenut viime päivinä yhden lähihistoriansa vakavimmista poliittisista kriiseistä sen jälkeen kun Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Bahrain päättivät katkaista diplomaattiset suhteensa Qatarin kanssa.

  • Elämän käyttömaksu

    Maahanmuuttajien sopeutumisesta kirjoittanut Juan Goytisolo

    Maahanmuutto ja sen nostattamat kiistat kiinnostivat Barcelonassa syntynyttä espanjalaista, Cervantes-palkittua runoilijaa ja toimittajaa, Juan Goytisoloa jo vuosituhannen alussa. Hän kirjoitti aiheesta vuonna 2001 kirjan yhdessä Sami Nairin kanssa asuessaan Pariisissa. Juan Goytisolo menehtyi kesäkuun 2017 alussa 86-vuotiaana. ”Hädän sanelema juttu.

  • Viimeinen suuri eurooppalainen

    Ranskan entinen presidentti Valery Giscard D’Estaing

    Euroopan unionin yhtenäisyys on ehkä pahimmassa kriisissä kuin koskaan ennen. Velka- ja eurokriisiä täydentävät nationalistiset hallitukset ja populististen liikkeiden nousu. Kriisien keskellä on kuitenkin yksi vanhan koulun eurooppalaisten ihanteiden kannattaja, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta

  • Miten islamilaiset veljeskunnat nousivat merkittävään asemaan Senegalissa

    Senegalilaisen Abdoulaye Bara Diopin teoksen esittely

    Kun ranskalainen maantieteilijä Xavier de Planhol julkaisi 1960-luvulla perusteoksen islamin maantieteellisestä levinneisyydestä, hän huomautti tällä uskonnolla olevan ääripäät idässä ja lännessä. Itäinen ääripää on Indonesia ja läntinen ääripää Senegal.

  • Qatarin saarron syyt ja seuraukset

    Qatarin saarron syyt ja seuraukset

    ”Persianlahden alue on kokenut viime päivinä yhden lähihistoriansa vakavimmista poliittisista kriiseistä sen jälkeen kun Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Bahrain päättivät katkaista diplomaattiset suhteensa Qatarin kanssa.

  • Elämän käyttömaksu

    Maahanmuuttajien sopeutumisesta kirjoittanut Juan Goytisolo

    Maahanmuutto ja sen nostattamat kiistat kiinnostivat Barcelonassa syntynyttä espanjalaista, Cervantes-palkittua runoilijaa ja toimittajaa, Juan Goytisoloa jo vuosituhannen alussa. Hän kirjoitti aiheesta vuonna 2001 kirjan yhdessä Sami Nairin kanssa asuessaan Pariisissa. Juan Goytisolo menehtyi kesäkuun 2017 alussa 86-vuotiaana. ”Hädän sanelema juttu.

  • Viimeinen suuri eurooppalainen

    Ranskan entinen presidentti Valery Giscard D’Estaing

    Euroopan unionin yhtenäisyys on ehkä pahimmassa kriisissä kuin koskaan ennen. Velka- ja eurokriisiä täydentävät nationalistiset hallitukset ja populististen liikkeiden nousu. Kriisien keskellä on kuitenkin yksi vanhan koulun eurooppalaisten ihanteiden kannattaja, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing.

  • Onko Intiasta tulossa Hindustan?

    Intialaisen veteraanitoimittaja Saeed Naqvin näkemyksiä.

    ”En tiedä, milloin se tapahtui, mutta vähitellen ihmiset alkoivat identifioimaan minut muslimiksi, vaikka olen lähinnä agnostikko. Tämä oli uusi ja yllättävä käänne, kun minun kaltaisia maallisia muslimeja ruvettiin luokittelemaan 'toisiksi'”. Näin Saeed Naqvi kertoo kirjansa Being the Other synnystä. Kirjan nimen voi kääntää karkeasti Mitä on olla toinen.

  • Viisi merkitsevää naista Tunisian historiassa

    Kehitystutkija Sophie Bessisin teoksen esittely

    Ranskalais-tunisialainen kehitystutkija Sophie Bessis syntyi Tunisian pääkaupungissa Tunisissa juutalaiseen perheeseen ja hän on kertonut kouluvuosistaan v. 2000 julkaisemansa teoksensa ”L´Occident et les autres (Länsimaat ja muut) johdannon alussa: ” Tämä teos tulee kaukaa. Ehkä sen juuria täytyy etsiä Tunisissa sijainneen Jules-Ferry-lyseon pihalta 1950-luvun puolivälistä.

  • Isoisä, miksi annoitte tämän tapahtua?

    Uusien sukupolvien köyhtyminen

    Joaquín Estefanía on syntynyt vuonna 1951 - hän varttui Espanjassa Francisco Francon diktatuuriaikana, - ja katsoo nyt tuoreessa kirjassaan, että hänen sukupolvellaan oli kirkkaammat tulevaisuudennäkymät kuin espanjalaisnuorilla tänään - neljä vuosikymmentä demokratiaan siirtymisen jälkeen. Se on melko hätkähdyttävä näkemys, kun ajattelee, että Espanjan nuoret ovat nyt koulutetumpia kuin koskaa

  • Autoritaarinen kapinointi

    Saksan uusoikeiston taustaa

    ”Eurooppa? Käsite, joka ei lämmitä meitä. Edes sellaisen sodan jälkeen, joka vaikutuksiltaan ylittää kaiken aikaisemman, Euroopan idea ei voi menestyä: Eurooppa edustaa vain osakeyhtiötä, taloudellista rakennelmaa, konemaista, ulkopuolelta toimivana pidettyä yksikköä. Siltä puuttuu identiteettiä luova jännite, sielullinen syvyys ja historiallinen juurtuminen, ylevyys, lyhyesti: myytti.

  • Kauas jäi Karjala – siirtokarjalaiset muistelevat entistä kotiseutuaan

    Siirtokarjalaiset muistelevat kotiseutuaan

    Kolmessa vuosina 1954 ja 1960 tehdyssä radio-ohjelmassa palataan luovutettuun Karjalaan. Haastateltavat muistelevat elämäänsä entisellä kotiseudullaan. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi asutti yli 400 000 luovutetusta Karjalasta lähtenyttä kansalaistaan uudelleen eri puolille maata. Luovutettu alue käsitti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan alueet.

  • Romanialainen korruptio

    Korruption vastainen taistelija Romaniasta

    Vuoden 2017 alussa nähtiin Romaniassa suuremmat mielenosoitukset kuin kertaakaan kommunismin ajan päätyttyä vuonna 1989. Helmikuussa jopa puoli miljoonaa ihmistä kokoontui pääkaupunki Bukarestin kaduille ilmaisemaan näkyvästi vastalauseensa maan hallituksen uusia lakiesityksiä vastaan.

  • Voiko arabimaissa kolumnisti olla itsenäinen?

    Algerialaisen kolumnistin Kamel Daoudin näkemyksiä

    Kamel Daoud on ollut pitkään algerialaisen sanomalehden ”Le Quotidien d´Oranin” kolumnisti ja viime vuosina hänen kolumnejaan on näkynyt myös kansainvälisissä sanomalehdissä. Hän sai v. 2015 ranskalaisen kunniamaininnan parhaasta journalismista. Daoud on kirjoittanut myös romaaneja ja hänen v.

  • Kun maailma katseli muualle

    Jesper Söderin kokemuksia taistelusta Isisiä vastaan

    "Nyt mutsi. Keskustelu, josta olen hermostunut, mutta josta on selvittävä. Paras hoitaa se.

  • Barbarioiden törmäys Lähi-Idässä

    Barbarioiden törmäys Lähi-Idässä

    "Viime joulukuun lopulla mieleen jäi katkera vaikutelma siitä, että jälleen yksi annus horribilis, kauhea vuosi, oli takanapäin. Kun tammi- ja marraskuun terroriattentaatit olivat šokeeranneet Ranskaa edellisenä vuonna, nyt šokki näytti maailmanlaajuiselta.