Hyppää pääsisältöön

Kiinalainen kirjoitusmerkki avautuu radikaalin kautta

Kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuuksia Hong Kongissa.
Kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuuksia Hong Kongissa. Kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuuksia Hong Kongissa. Kuva: Wikimedia Commons kiinalainen kalligrafia

Mandariinikiina on maailman puhutuin kieli ja sitä kutsutaan usein myös maailman vaikeimmaksi kieleksi. Kiinan kirjoitusmerkeillä on yli 3000 vuoden historia, ja nykyisen muotonsa merkit saivat parituhatta vuotta sitten. Varhaisimmat löydetyt kirjoitusmerkit pitivät sisällään kysymyksiä jumalille ja hengille. Viestit oli kaiverrettu kilpikonnan kuoriin.

Kiinalaiset merkit ovat noin 3300 vuotta vanhoja. Noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua on säilynyt tekstejä, jossa merkit esiintyvät ikään kuin kielenä, osana lausetta. Myös sitä ennen näitä samoja merkkejä on löydetty esimerkiksi neoliittisten kulttuurien saviesineistä.

- Ne ovat ikään kuin logoja, ehkä klaanimerkkejä tai vastaavia. Ne eivät kuitenkaan muodosta lauseita, eli ne eivät ole vielä kieltä sanan tiukassa merkityksessä, kertoo Kiinan tuntija ja sinologi Pertti Seppälä.

Varhaisimmat löydetyt kiinalaiset kirjoitusmerkit ovat shamanistiseen uskontomuotoon liittyviä viestejä. Merkit pitävät sisällään kysymyksiä jumalille ja hengille, ja kysymykset kaiverrettiin useimmiten kilpikonnan kuoriin.

- Transsitilassa shamaani sai vastauksen hengiltä, ja toisinaan tämä mahdollinen vastaus kirjattiin myös näihin luihin. Teksteissä käsitellään myös sen ajan historiaa: valloitettiinko naapurivaltio, montako sotavankia saatiin, mihin hommiin heidät pantiin, mikä on sääennuste ja millainen sato on tulossa, Seppälä luettelee.

Varhaisimmat löydetyt kiinalaiset kirjoitusmerkit ovat shamanistiseen uskontomuotoon liittyviä viestejä.

Tuolta ajalta erilaisia luita on löydetty noin 150 000 kappaletta. Luut löytyivät sattumalta vuonna 1899. Ennen tätä kukaan ei tiennyt, että vanha kirjoitusjärjestelmä ylipäätään oli olemassa. Säilyneitä merkkejä on noin 3000. Niistä on pystytty selvittämään 1500.

- Tätä tutkimusta on tehty nyt yli 120 vuotta ympäri maailman, mutta koko kirjoitusjärjestelmän avainta ei ole pystytty aukottomasti selvittämään. Siellä on paljon merkkejä, joita ei vain ymmärretä, Seppälä kertoo.

Digitaalisessa sanakirjassa on vain 7000 merkkiä

Kiinan nykyiset merkit ovat kehittyneet suoraan näiden vanhojen merkkien pohjalta. Aiemmat merkit olivat muodoltaan hyvin kulmikkaita, koska ne on kaiverrettu luihin veitsellä.

- Vanhoissa merkeissä on käytössä kaikki samat rakenne-elementit kuin nykymerkeissäkin. Myöhemmin otettiin käyttöön sivellin, ja tämä muutti merkkien graafisen asun. Niihin tuli pehmeyttä, pyöreyttä ja soljuvuutta. Tavallaan kieli oli jossain mielessä jo valmis, joskin sitä paranneltiin myöhemmin. Mutta ne peruselementit eivät ole muuttuneet miksikään. Samat ideat ja oivallukset, jotka oli tehty kielen syntyaikana, pätevät edelleen, Kiinan tuntija ja sinologi Pertti Seppälä toteaa.

Kiinalaisia kirjoitusmerkkejä 600-luvulta.
Kiinalaisia kirjoitusmerkkejä 600-luvulta. Kiinalaisia kirjoitusmerkkejä 600-luvulta. Kuva: Wikimedia Commons kiinalainen kalligrafia

Taiwanilla koottiin vuonna 2004 maailman laajin kiinan kielen sanakirja. Kyseinen sanakirja sisältää 106 230 merkkiä ja siitä löytyvät kaikki Kiinan kolmetuhatvuotisen historian aikana käytetyt merkit. Nykypäivänä kiinalaisissa digisanakirjoissa on ainoastaan noin 7000 merkkiä. Arkikielestä on siis kadonnut noin satatuhatta merkkiä.

- Moni on ymmällään kuullessaan, että kiinan sanakirjassa on vain 7000 merkkiä. Tyypillinen ajatus on, että mitenkäs näillä pärjätään, Seppälä nauraa.

Kiinalaisia merkkejä kutsutaan logogrammeiksi eli sanamerkeiksi. Alkuperäisessä muodossaan yksi merkki tarkoitti yhtä sanaa. Useimmat nykykielen sanat koostuvat vähintään kahdesta merkistä. Kun 7000 merkkiä sekoitetaan ja yhdistellään eri tavalla toistensa kanssa, saadaan satojentuhansien sanojen sanasto.

Kirjoitusmerkki avautuu merkitysvihjeestä

Moni ajattelee, että kiinalainen kirjoitus olisi eräänlaista kuvakirjoitusta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikista kiinalaisista merkeistä vain hieman yli sata on merkkejä, joilla on selvä kuvallinen alkuperä.

- Varhaisimmissa merkeissä kalan merkki on kalan kuva. Sitten se on pelkistynyt ja muuttunut abstraktimmaksi. Yli 2000 vuotta sitten merkistä ei enää nähnyt mitä se tarkoittaa. Kuvamerkit ovat vain yksi ryhmä, ja näitäkin merkkejä voi yhdistellä. Esimerkiksi aurinko ja kuu yhdessä tarkoittavat kirkasta. Savupiippu ja katto ja sen alla sika, tarkoittaa kotia ja perhettä, sinologi Pertti Seppälä selventää.

Koska merkkejä ei voi tulkita kuvakirjoituksena, kiinalaiset merkit on opeteltava ulkoa. Sanojen opettelu kuitenkin helpottuu radikaalien eli merkitysvihjeiden kautta.

- Uuden merkin tullessa kohdalle, katse etsii ensimmäiseksi niin sanotun merkitysvihjeen. Varsinkin aiemmin se oli näin. Sitten menet sanakirjaan, jossa on noin 214 merkitysvihjettä. Kaikki kiinan sanat on luokiteltu sanakirjoissa näiden merkitysvihjeiden alle. Sitten lasket montako vetoa tai siveltimen viivaa on sen lisäksi merkissä, Seppälä opastaa.

Sanakirjan käyttö muuttuu koko ajan helpommaksi kännykän myötä.

Merkitysvihjeet ovat usein hyvin konkreettisia kuten vesi, puu, lintu ja ruoho, joka viittaa kaikkiin kasveihin.

- Kaikissa kasvinnimissä, joita on tietenkin valtava määrä, on tämä merkitysvihje ruoho. Nämä ovat sellaiset merkit, jotka opetetaan lapsille koulussa ensimmäisenä. Et pysty käyttämään sanakirjaa, jos et osaa näitä merkkejä. Jokaiseen kiinalaiseen merkkiin liittyy joku näistä perusmerkeistä, Seppälä kertoo.

- Sen jälkeen lasketaan vedot ja viivat, jotka ovat radikaalin eli perusmerkin lisäksi siinä merkissä. Jos radikaali on puu, etsit sen sanakirjasta ensin. Jos sen lisäksi on viisi vetoa, menet kohtaan viisi, ja etsit oikean merkin mahdollisesti satojen merkkien joukosta. Tämä tekee sanakirjan käytön erittäin hitaaksi ja hankalaksi.

Sanakirjan käyttö muuttuu kuitenkin koko ajan helpommaksi kännykän myötä. Nykyisiin älypuhelimiin on saatavilla sovelluksia, joihin merkin voi kirjoittaa suoraan.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri