Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Johan Tallgrenin puheenvuoro

Johan Tallgren Kantapöydässä
Johan Tallgren Kantapöydässä Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen johan tallgren kantapöydässä

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 4. maaliskuuta 2015 vuorossa oli säveltäjä Johan Tallgren.

Säveltäjä Karheinz Stochhausen työskenteli 26 vuotta Licht-teoskokonaisuutensa kanssa, Richard Wagner Ringinsä kanssa lähes yhtä kauan. Kantaesityksiään Wagner sai kuitenkin ajoittain odottaa lähes 15 vuotta. Suomessa Aarre Merikanto ei koskaan kuullut omaa Juha-oopperaansa. Teos saikin odottaa kantaesitystään lähes 41 vuotta. Sibelius työskenteli oletettavasti kahdeksannen sinfoniansa kanssa parikymmentä vuotta. Emme koskaan kuulleet teosta.

Kaikki mainitsemani, kantesiteyt teokset ovat merkkipaaluja historiassamme. Ilman näitä Eurooppa tai Suomi ei olisi sitä mitä ne ovat. Nykyisessä kvartaalitaloudessa ja arvomaailmassa jokainen mainitsemani tekijä olisi kuitenkin selvä epäonnistuja.

Suomessa puhutaan paljon innovaatioista, joilla saadaan Suomi nousuun. Innovaatiot vaativat tieteen ja taiteen alalla ammattitaitoa, tekijöitä ja tutkijoita. Joskus kymmenen vuoden tutkimustyö voi mennä hukkaan arviointivirheen takia. Olisiko Sibeliuksen taitelijaeläke pitänyt perua sen vuoksi, että emme kuulleet kahdeksatta sinfoniaa?

Puhun siitä, että tekijän elämää leimaa ennenkaikkea epävarmat, epätodennäköiset, ehkä jopa epäoikeudenmukaiset proportiot. Säveltäjän vuoden työ voidaan toteuttaa kahdessa harjoituksessa, jonka jälkeen seuraa vartin mittainen kantaesitys.Työura voi kuitenkin kestää parhaimmillaan 60 vuotta, jopa enemmän. Usein se kuitenkin on valitettavan lyhyt. Millainen Merikannon tuotanto olisi ollut, jos hän olisi saanut kuulla Juha-oopperan?
Kuukausipalkka ja eläke ovat etäisiä sanoja tekijälle ja jos, niin ne tulevat usein muusta työstä. Tekijä onkin usein ollut asiantuntija ja vastuunkantaja taiteen puolesta oman uran ohessa. Tässä säveltäjillä onkin ollut merkittävä rooli Suomen hallinnollisessa musiikinhistoriassa.

Kvartaalitaloudessa puhutaan tulosvastuullisuudesta. On selvää, että taide ja tutkimus ei helposti taivu tässä keskustelussa toivoittuihin muotteihin - miksi sen tulisi?
Humaani ekosysteemimme ja mentaalinen terveytemme ei kuitenkaan pystyisi toimimaan ilman taidetta ja eroavia kannanottoja. Ei siis unohdeta tai väheksytä tekijöitä, ilman heitä emme olisi tällä hetkellä Musiikkitalon Kantapöydässä.

Johan Tallgren

#sibelius150 #ajassasoi

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.