10 syytä rakastaa naisarkkitehtia

#talonhalaajat painavat poskensa vasten naisten suunnittelemia taloja. Naisarkkitehteja on jo satoja tuhansia maailmassa, ja tässä 10 hyvää syytä rakastaa heitä. Kerro sinä 10 lisää, tai halaa taloa.

Porilainen #talonhalaaja poski vasten Signelinnaa Signelinna Pori Kuva: Mika Viljanen rakenna minut

1. Suomalainen oli ensimmäinen

Signe Hornborg (1862-1916) oli Euroopan ensimmäinen arkkitehdiksi valmistunut nainen. Hänen kunniakseen voi paukuttaa sinivalkoisia henkseleitä ja rintaliiviensä olkaimia Newanderin talon eli Signelinnan kohdalla Porissa. Vuonna 1892 rakennettu talo sijaitsee Kirkkopuistoa vastapäätä Isolinnankadun ja Hallituskadun kulmassa. Signe Hornborg valmistui 1890 arkkitehdiksi erivapaudella Helsingin Polyteknillisestä opistosta, jossa arkkitehtuuria oli häntä ennen opiskellut mm. Helene Schjerfbeck. Suomessa valmistui silloin aikakauteen nähden runsaasti naisia arkkitehdeiksi. Esimerkiksi vuonna 1905 oli yhtä aikaa opiskelemassa 13 naista. Heihin todistettavasti rakastuttiin, sillä osalta jäivät opinnot kesken. Matrikkelissa mainittiin usein syyksi: Eronnut avioliiton johdosta. (Lähde: Architecta)

#talonhalaaja palomies Samuli Kykkänen kunnoittaa naisarkkitehtia halaamalla Wivi Lönnin suunittelemaa Tampereen pääpaloasemaa. Wivi Lönnin suunnittelema paloasema Kuva: Matti Syrjä rakenna minut

Uuden ylioppilastalon suunnittelijoista tälle #talonhaalajalle armaampi on Wivi Lönn, mutta hyvä arkkitehti oli Armas Lindgrenkin. Uusi ylioppilastalo Kuva: Raili Tuikka talonhalaaja

2. Palomieskin rakastaa häntä

Kaikki Tampereen miesarkkitehdit eivät rakastaneet Wivi Lönniä, sillä tämä ensimmäisenä Suomessa oman toimistonsa perustanut naisarkkitehti voitti suurimman osan kilpailuista, joihin Tampereelle osallistui. Erityisesti Vapaapalokunnan talon voittaneen suunnitelman nimimerkin paljastuminen naisarkkitehdin piirtämäksi, tuotti rakennuksen tilaajille ahdistusta. Lönn muutti syntymäkaupungistaan Jyväskylään. Nykyisin Lönnin suunnittelema Tampereen pääpaloasema on pelastuslaitoksesta niin arvokas, että se on nimennyt viesti- ja johtokeskuksensakin Wiviksi. Lönn oli jugendin mestari. Hän suunnitteli yhdessä Armas Lindgrenin kanssa Estonia-teatterin Tallinnaan ja Uuden ylioppilastalon Helsinkiin.

Halattavan kokoinen Wivi kotitalonsa pihassa. Tilaaja Kauko Sorjonen, kuvanveistäjä on Sonja Vectomov ja valaja Erkki Liukkonen Arkkitehti Wivi Lönnin patsas Kuva: Norman Ojanen rakenna minut

Mesenaatti Kauko Sorjonen rakastaa Wivi Lönniä niin paljon, että on ostanut Jyväskylässä Kuokkalan kartanon sekä keskustasta lähes korttelin verran Lönnin suunnittelemia taloja. Niihin kuuluu mm Vanha Juomatehdas ja nykyinen Kirjailijatalo. Sorjonen itse asuu Lönnin kotitalossa. Sen pihaan hän on tilannut näköispatsaat sekä talon arkkitehdista, että tehtailija Hanna Parviaisesta. Säynätsalossa vaikuttanut Parviainen on myös erityinen persoona, joka työllisti Lönniä. Kuuntele, kuinka lämpimästi Lönn puhuu ystävästään Elävässä arkistossa.

#talonhalaaja kirjailija Aleksi Delikouras halaa Metson silmää Raili ja Reima Pietilän suunnittelemassa Tampereen pääkirjastossa. Tampereen pääkirjasto Metso, Raili ja Reima Pietilä Kuva: Eva Kallioranta rakenna minut

3. Hän on rakkain työpari

Alvar Aaltokin rakasti naisarkkitehteja. Hän meni kahden kanssa naimisiin, Ainon ja Elissan. Alvar ja Aino Aallon yhteisiksi hankkeiksi on signeerattu mm. Paimion sairaala, ravintola Savoy Helsingissä, Turun Sanomien rakennus Turun keskustassa, Viipurin kirjasto ja Maalaistentalo Turussa. Elissa Aalto työskenteli suunnitteluavustajana kaikissa kilpailuissa, joihin Alvar Allon toimisto osaliistui vuoden 1949 jälkeen ja hän johti Alvar Aallon arkkitehtitoimistoa tämän kuoleman jälkeen elämänsä loppuun asti.

#talonhalaaja Eva Kuhlefelt-Ekelundin suunnitteleman Privata svenska flickskolan seinäleikeissä mukana. Minna Joenniemi ruotsinkielisen tyttökoulun reliefin vieressä Kuva: Yle / Raili Tuikka ruotsalainen tyttökoulu

Naisarkkitehtia on syytä rakastaa, koska hänestä saa hyvän työparin. Miten monta merkittävää rakennusta olisi jäänyt syntymättä, jos arkkitehti ei olisi rakastunut naisarkkitehtiin? Sitä voisi tutkia tarkemminkin. Se jo tunnustetaan, että moni naisarkkitehti jäi aikanaan miehensä nimen varjoon esimerkiksi Eva Kuhlefelt-Ekelund, jolla oli yhteinen toimisto miehensä Hilding Ekelundin kanssa. Mutta jälkeenpäin on vaikea selvittää kumman käsi piirsi ratkaisevat viivat tai olennaisimmat ratkaisut.

Reima Pietilä ja Raili Paatelainen menivät naimisiin vuonna 1963, mutta toimiston nimi muutettiin muotoon Raili ja Reima Pietilä arkkitehdit vasta vuonna 1975. Ja silti esimerkiksi Arkkitehtuurimuseon tietokannassa heidän yhteiset työnsä on luetteloitu Reima Pietilän nimen alle.

#talonhalaajan pieni ja hento ote Kevan talon kulmasta. Suunnittelijoina Käpy ja Simo Paavilainen. Keva-talo Kaisaniemessä Kuva: Yle / Raili Tuikka keva-talo

Yhteisiä perheitä ja arkkitehtitoimistoja on jo useammassa sukupolvessa. Aaltojen ja Pietilöiden lisäksi tunnettuja pareja ovat Heikki ja Kaija Siren, Käpy ja Simo Paavilainen, Antti-Matti Siikala ja Sarlotta Narjus.

4. Heidän ansioistaan syntyy lisää arkkitehteja

Kun rakastaa naisarkkitehtia niin maailmaan saattaa syntyä lisää arkkitehteja. Arkkitehtuuri on Suomessa hyvin periytyvä ammatti. Esimerkiksi arkkitehdit Juha ja Pia Ilonen ovat arkkitehtipariskunta Pirkko ja Arvi Ilosen lapsia. Uusi kaupunki -kollektiivista Auvo Lindroos kertoi Rakenna minut -radio-ohjelmassa olevansa arkkitehti kolmannessa polvessa. Isoisä Erik ja isoäiti Elma Lindroos perustivat yhdessä toimiston, joka suunnitteli muun muassa Launeen kirkon ja Kotitalousopiston, josta vastikään remontoitiin Museovirastolle uusia tiloja Helsingissä.

#talonhalaaja ja kiitollinen rutistus. Arkkitehtitoimisto Alli kunnosti Lasipalatsin uuteen eloon 1998. Mutta nyt talo kaipaa taas hoivaa. Pian sen uumeniin louhitaan taidemuseo Amos Rex. Lasipalatsi Kuva: Raili Tuikka talonhalaaja

5.Hän tuntee perheesi

Naisarkkitehti tietää, millaista on yhdistää työ ja perhe-elämä. Pia Ilonen muistelee tv-dokumentissa Taloja piirtävät naiset, miten äiti Pirkko Ilonen oli suunnitellut työpöydän, jonka päälle ruokailun ajaksi taitettiin toinen pöytä. Äidin piirrustukset olivat turvallisesti ruokailun ajan peitossa, ja aterian jälkeen pöytälevy taitettiin pois, ja äiti jatkoi töitä. Työpöydän alla oli myös perheen televisio, jota muu perhe katseli, kun äiti teki töitä olohuoneessa elämän keskellä. Dokumentissa Ilonen korostaa, että hänelle itselläänkin on ymmärrystä perhe-elämän ja arkkitehtuurin yhdistämisessä. Hän on ollut ydinperheen työtä tekevä äiti, sitten yksinhuoltaja ja myös uusperheen äiti. Niinpä hän on suunnittelut perheiden muuttuviin tarpeisiin muunneltavia loft-asuntoja mm. Arabianrantaan. Mutta hän ymmärtää myös roudareiden perheiden tarpeita. Pia Ilosen suunnittelutoimisto Talli on suunnitellut Helsingin Jätkäsaareen Jallukan, musiikkialan ihmisille tarkoitetun vuokratalon.

Video ei enää katsottavissa

#talonhalajaa ottaa Autokomppanian syliinsä. Ehkä sen pihapiirissä pian asutaan. Autokompanian rakennuksia Kuva: Raili Tuikka talonhalaaja

6. Sotilaatkin rakastavat naisarkkitehteja

Suomen puolustusvoimat on ollut naisarkkitehtien rakastamisessa eturintamassa. Puolustusvoimat nimittäin työllisti heitä runsain mitoin 1920-30-luvuilla. Armeijan lukuisten naisten suunnittelemien rakennusten pyöreitä muotoja ja valoisuutta ei selitä naisen kosketus, vaan muodikas funkistyyli. Mutta nyt monet rakennuksista olisivat halauksen tarpeessa. Varuskuntien lakkautuksien yhteydessä arvokkaat rakennukset ovat tyhjenneet, ja odottavat uutta käyttöä. Halausta tarvitsi Taivallahdessa Puolustusvoimian autopataljoonan kasarmi ja autohalli, jotka suunnitteli arkkitehti Martta Martikainen-Ypyä, sekä arkkitehti Märtha Lilius-Tallrothin suunnittelema korjauspaja, joka on nyt kunnostettu. Kortteliin on suunnitteilla myös Kiasman arkittehdin Steven Hollin piirtämä Meanderiksi nimetty talo.

Arkkitehdin kevyt kosketus. Anu Leinonen hipaisee Isojen housujen, eli CCTV:n päämajan, pienoismallia. Arkkitehti Anu Leinonen Kuva: lulu anu leinonen

7. Hän osaa rakentaa maailman isoimmat housut

Suomalainen naisarkkitehti osaa rakentaa maailman Isoimmat housut. Isot housut on kiinalaisten lempinimi CCTV:n eli Kiinan valtiollisen television pääkonttorille Pekingissä. Rakennus on Pentagonin jälkeen maailman toiseksi suurin toimistorakennus. Se on hollantilaisen Rem Koolhaasin toimiston Office for Metropolitan Architecture eli OMA:n suunnittelema. Projektia paikan päällä Kiinassa oli vetämässä projektiarkkitehti Anu Leinonen. Autourheilutermein sanottuna Rem Koolhaas on arkkitehtina F1-kuski ja Anu Leinonen on kuin tallipäällikkö, joka mahdollisti ruutulipun heilahduksen ja maaliin saapumisen, eli koordinoi housujen rakentamista. Anu Leinosesta lisää radiosarjassa Rakenna minut , joka on kuunneltavissa Yle Areenassa. Lue lisää Leinosesta täältä.

Halaako Inari Virkkala bambua? Sopivien bamburunkojen valintaa Kuva: Yle / Inari Virkkala siliguri

Suomalaisia naisarkkitehteja kiinnostaa yhä rajojen ylittäminen. Tässä Inari Virkkala Intiassa Tiibetilaistaustainen tyoporukka Kuva: Yle / Inari Virkkala siliguri

8. Hän pelastaa ehkä maailman

Moni suomalainen naisarkkitehti on kiinnostunut projekteista kehittyvissä maissa. Rakenna minut -radiosarjassa Saija Hollmen kertoi kolmen naisen arkkitehtitoimisto Hollmen Reuter Sandmannin työstä naisarkkitehtina kehittyvissä maissa ja naisten talon rakentamisesta. South of North on 12 pohjoismaisen arkkitehtitoimiston yhteenliittymä, johon kuuluvat toimistot tekevät töitä kehittyvissä maissa. Enemmistö sen jäsenistä on naisia. South of Northin jäsen, nuorten suomalaisten naisten toimisto Komitu rakensi Kambodzaan oppimiskeskuksen, joka opetti suomalaisille suunnittelijoilla ja paikallisilla paljon mm. bambun käytöstä. Yle.fi/arkkitehtuuri on julkaissut yhden Komitun jäsenistä, Inari Virkkalan, matkakirjeitä Intiasta.

9. Hän ansaitsee tulla näkyväksi

Naisarkkitehtia on jo aikakin rakastaa niin, että lahjakkuus tulee näkyväksi. Toissa vuonna Harvardin opiskelijoiden ryhmä Women in Design ryhtyi vaatimaan arkkitehti Denise Scott Brownille Pritzker Architecture - palkintoa. Se oli myönnetty ainoastaan hänen puolisolleen Robert Venturille vuonna 1991 pariskunnan yhteisten ansioiden perusteella. Adressi levisi nopeasti. Arvostetut arkkitehdit kuten ensimmäisenä naisena tämän arkkitehtuurin nobelin eli Pritzkerin saanut Zaha Hadid, Farshid Moussavi ja itse Robert Venturi allekirjoittivat sen. Mutta vaatimus hylättiin. Vuonna 2012 samaisen arkkitehtuurin huippupalkinnon sai kiinalainen Wang Shu, mutta olisiko sen ansainnut myös hänen työparinsa ja vaimonsa Lu Wenyu? Jos sinulla on mielipide epäoikeudenmukaisesti varjoon jääneistä naisarkkitehdeista, niin kerro heistä tämän artikkelin kommenttikentässä.

Tässä Denise Scott Brownin luento Harvardissa. Sisältää erityisen hienoja neonvaloja.

10. Kohta naisia on enemmän

Ehkä tulevaisuudessa, kun jokin rakennus herättää sinussa #talonhalaajan, sen on suunnitellut nainen. Se on tilastollinen todennäköisyys. Vuonna 1908 Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneiden naisten määrä 15. Vuonna 1920 jo 36, 1940-luvulla n. 100, vuonna 1960 n. 250 ja vuoteen 1995 mennessä arkkitehteja oili valmistunut yhteensä jo n. 750. Naisarkkitehtien osuus valmistuneista arkkitehdeista on noussut jatkuvasti. Viime vuonna Aalto-yliopistosta valmistui 26 naista ja 25 miestä.

Kumpia rakennetusta ympäristöstä löytyy enemmän, falloksia vai vaginoita? Taloraadinkin voittaneessa Kaisa-talossa hyvin ovaali kuilu. Rakennuksen suunnittelustasi vastasi Vesa Oivan ja Selina Anttisen toimisto Anttinen Oiva. Minna Joenniemi Kaisatalossa Kuva: Yle / Raili Tuikka kaisatalo

Kuuntele Kultakuume. Yliarkkitehti Henna Helander ja rakennussuojeluyksikön päällikkö Anne Mäkinen nimeävät suosikkinaisensa ja ottavat falloksiin kantaa.

Päivitetty tieto Jallukasta, Taivallahden kasarmien tilasteesta ja linkitetty Kulttuuricocktailin dokumentti Paremman maailman arkkitehdit

Oletko sinäkin #talonhalaaja

Uusi ylioppilastalo #talonhalaajan sylistä katsottuna. Wivi Lönnin ja Armas LIndgrenin suunnittelema Uusi ylioppilastalo Kuva: Minna Joenniemi rakenna minut

Ota kaupunki haltuun halaamalla taloa, yksin tai ystävän kanssa.

Kuuntele, miten seinät sykkivät. Haista taloa. Puunhalaajat yhtyvät runkoa rutistamalla luonnon elinvoimaan. Saatko rakennusta halaamalla yhteyden kaupungin pulssiin?

Toivota uusi talo tervetulleksi. Helli arkeasi kaunistavaa rakennusta. Ota sairastava hometalo syliin. Kääri kätesi suojeltavan talon ympärille. Hyvästele purkutalo.
Ota kulmat, lipat, rappuset, ovet, ikkunat haltuun. Halaa kotiasi.

Ja lähetä meille talonhalauskuvasi. Kerro kuvatekstissä lyhyesti, miksi halaat taloa. Twitterin ja Instagramin kautta saat kuvasi meille käyttämällä hastagia #talonhalaaja
tai voit lähettää kuvan ja tarinan alla olevan lomakkeen kautta. Muistathan, että sinulla pitää olla kuvaan käyttöoikeudet.