Hyppää pääsisältöön

50-vuotias nainen on itsevarma ja elämäänsä tyytyväinen

"Eräänä kauniina päivänä huomaat olevasi keski-ikäinen", kertoo 48-vuotias Mikaela Weurlander. Hän päätti tehdä dokumentin siitä, miten naiset kokevat vanhenemisen ja keski-ikäisyyden. Syntyi dokumentti Hei, nainen! (2009), jossa Weurlander tapasi kahdeksan ruotsinkielistä naista maalta ja kaupungista ja pyysi heitä kertomaan ajatuksiaan itsestään, rakkaudesta, elämästä ja vanhenemisesta.

"Luulin, että se olisi rajumpaa"

Nainen puhuu
Gitta, yrittäjä Nainen puhuu Kuva: Yle keski-ikäisyys

Yrittäjänä työskentelevä Gitta totesi keski-ikäisyyteen astumisen olevan helpompaa kuin oli aiemmin ajatellut. Kauhukuvat menopaussista jäivät toteutumatta. Sen sijaan hän löysi rohkeutta kokeilla jotain aivan uutta – irtisanoutumista töistä.

Hänen mielestään naisten pitäisi uskaltaa tehdä vanhempana vähemmän, vaikka moni tekee juuri päinvastoin.

"Ajatelkoot muut, mitä haluavat"

Nainen puhuu
Lisbeth, kulttuuritoimittaja Nainen puhuu Kuva: Yle keski-ikäisyys

Kulttuuritoimittaja Lisbeth kertoo välittäneensä nuorempana paljon enemmän siitä, mitä muut hänestä ajattelivat. Vanhempana hän uskaltaa sanoa enemmän vastaan. Ajatukset miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta ovat myös muuttuneet:

"50-vuotiaat naiset sivuutetaan joko mielenkiinnottomina täteinä tai mummotautisina. Samanikäisiä miehiä pidetään arvokkaampina ja kiinnostavampina."

"Kun tulee tähän kypsään ikään, tietää, mitä tahtoo ja on sinut itsensä kanssa"

Nainen mutristaa suutaan
Elisabet, tiedottaja Nainen mutristaa suutaan Kuva: Yle keski-ikäisyys

Kun Elisabet valittiin nykyiseen työhönsä, joku ihmetteli, että virkaan valittiin kypsä nainen. Tiedottaja uskookin, että joillekin keski-ikäiset naiset ovat ongelma, eikä hänen mukaansa suorapuheisiin naisiin ole totuttu.

Elisabet sanoo saaneensa oman itsevarmuutensa geeneissään. Hänen suvussaan on sekä fyysisesti että psyykkisesti vahvoja naisia.

"Meidän naisten kuuluu tulla vaihdevuosihirmuiksi"

Nainen puhuu
Pepita, sairaanhoitaja Nainen puhuu Kuva: Yle keski-ikäisyys

Pepitalla on takanaan rankat kolme vuotta. Sairaanhoitajana työskentelevä nainen omistautui syöpää sairastavan äitinsä ja dementiaa sairastavan isänsä hoitamiseen parisuhteensa kustannuksella. Hän kuitenkin valitsi olla vanhempiensa lähellä, sillä ymmärsi, ettei se olisi myöhemmin mahdollista.

Hoitaessaan sairaita vanhempiaan Pepitalle tuli menopaussi, joka muutti hänen persoonallisuuttaan pelottavasti. Lääkkeillä hän sai oireet tasoitettua, eikä asia enää vaivaa häntä – vaihdevuodet kuuluvat naisten elämään. Myöhemmin Pepita on ostanut hevosen, jota hoitaessa hän ja hänen avomiehensä ovat löytäneet jälleen toisensa vaikeiden vuosien jälkeen.

"Minulla on yhtäkkiä valtavasti aikaa"

Nainen hymyilee
Ann-Helen, talonemäntä Nainen hymyilee Kuva: Yle keski-ikäisyys

Kun talonemäntä Ann-Helen tuli keski-ikään, suurin muutos oli kaikki aika, jota hänellä yhtäkkiä oli mielin määrin. Aika on saanut hänet miettimään nuoruudessa tekemiään valintoja – aiemmin tuntui hyvältä, että lapsilla oli paljon harrastuksia, mutta oliko se sittenkään hyvä? Yhteinen aika jäi vähiin.

Ikääntyminen toi myös identiteettikriisin, kun Ann-Helenin punaiset hiukset harmaantuivat.

"Kukaan ei enää tunnistanut minua", hän kertoo. Punaiset hiukset eivät olleet hänelle vain hiusten väri, vaan ne yhdessä pisamien kanssa kuvastivat hänen eläväistä persoonaansa. Vaikka Peppi Pitkätossun piirteet eivät olleet kauneusihanteen mukaiset, Ann-Helenin isä sai tyttärensä arvostamaan piirteitään.

"Elämässä ei ole käynyt niin kuin kaksikymppisenä kuvittelin"

Nainen puhuu ja hymyilee
Astrid, pedagogi Nainen puhuu ja hymyilee Kuva: Yle keski-ikäisyys

Astrid meni naimisiin 21-vuotiaana ja kuvitteli, että liitto kestäisi läpi elämän. Toisin kävi. Pedagogi ymmärtääkin, että ikääntyminen voi olla monille vaikeaa, kun huomaa elämän menneen eri tavalla kuin nuorempana kuvitteli.

Vaikka yksin asuminen onkin välillä rankkaa, Astrid sanoo elämän olevan ihanaa. Hän kertoo saavuttaneensa sisäisen tasapainon. Hän myös uskoo, että lopulta kaikki kääntyy parhain päin ja hän löytää itselleen oikean kumppanin. Usko ikuiseen rakkauteen ei ole kadonnut.

"Olen mielestäni 50-vuotiaana enemmän nainen"

Nainen puhuu ja hymyilee
Elisabeth, virkamies Nainen puhuu ja hymyilee Kuva: Yle keski-ikäisyys

Virkailijana työskentelevä Elisabeth viettää uutta nuoruutta 50-vuotiaana. Kun hänen lapsensa muuttivat pois kotoa, hän vietti paljon aikaa yksin. Hän koki, että voisi saada elämästään irti paljon enemmän. Niinpä hän muutti uuteen asuntoon ja alkoi käydä tansseissa ystävänsä kanssa. Miehiltä saatu huomio tuntuu edelleen hyvältä, vaikka aiemmin hän luuli, että miesten ja naisten välinen suhde haalenisi keski-iässä.

Elisabethin uusi nuoruus on hänestä jopa parempi kuin 20-vuotiaana, sillä nyt hän osaa vaalia asioita, joista hän todella pitää ja jättää kaiken turhan pois.

"Haluaisin ehkä olla toisenlainenkin, mutta sujuu se näinkin"

Nainen puhuu
Britten, eläkeläinen Nainen puhuu Kuva: Yle keski-ikäisyys

Ollessaan 39-vuotias Britten alkoi saada angina pectoriksen eli rinnan ahdistuksen oireita. Vuosien aikana hänellä oli useita sydänpussitulehduksia, ja töihin palattuaan hänen näkönsä heikkeni, kunnes toinen silmä sokeutui kokonaan. Nykyään eläkkeelle jäänyt Britten kertoo kaikkien tautiensa olleen diabeteksen lisätauteja. Sairastelu on vienyt ajatuksia ikääntymisestä.

Kun sairastumisen lisäksi Britten erosi miehestään, hän koki, ettei elämässä ollut enää muuta odotettavaa kuin kuolema. Ystävän kannustuksella Britten kuitenkin uskaltautui laittamaan sanomalehteen seuranhakuilmoituksen. Sitä kautta löytyi uusi kumppani, joka oli käynyt läpi samat sairaudet, mistä Brittenkin oli kärsinyt.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto