Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kadonneita tulevaisuudenhaaveita Pariisista

Revoir Paris - Paris sous cloche
Revoir Paris - Paris sous cloche Kuva: Editions Casterman paris sous cloche

Pariisin arkkitehtuurimuseon upea näyttely esittelee 9.3.2015 saakka, miten arkkitehdit ovat muokanneet Ranskan pääkaupungin kasvoja kahden vuosisadan aikana. Hulluimpia hankkeita ei koskaan toteutettu: esimerkiksi 1900-luvun alussa arkkitehti Jean-Antoine Alavoine unelmoi viisitoista metriä korkeasta norsun muotoisesta suihkulähteestä. Louis-Ernest Lheureux oli hänkin aikaansa edellä ja suunnitteli jo vuonna 1889 pyramidia Louvren taidemuseon yhteyteen.

Le Corbusier unelmoi radikaalisti, että koko "Rive Droite" jyrätään. Tilalle piti tulla teitä ja ristinmuotoisia kerrostaloja. Vain muutama monumentti olisi säilytetty.

”Louvren museon kohdalle suunniteltiin muinoin pyramidia, jonka piti olla paljon suurempi kuin Louvren eteen rakennettu Pein suunnittelema lasipyramidi. Siitä piti tulla valtava aasialaistyylinen rakennelma. Henri Sauvage kaavaili Pariisiin myös massiivisia pyramiditaloja. Perret halusi 20-luvun Pariisiin valtavia pilvenpiirtäjärivistöjä. Le Corbusier unelmoi radikaalisti, että koko "Rive Droite" jyrätään. Tilalle piti tulla teitä ja ristinmuotoisia kerrostaloja. Vain muutama monumentti olisi säilytetty.”, kertoo sarjakuva taiteilija ja näytelyn kuraattori Benoît Peeters.

Jules Verne kuvitteli eräässä kirjassaan 1900-luvun Pariisia. Kuvittajamestari Albert Tobida, Vernen aikalainen, näki omissa tulevaisuudenhaaveissaan, kuinka pariisilaiset kulkevat kattojen yläpuolella kaupasta kauppaan erikoisilla lentokalan näköisillä laitteilla.

Menneisyyden utopiat eli "menneen futuuri" kiinnostavat. Niistä tunnetaan parhaiten Albert Robida, joka 1800-luvulla kuvitteli, mitä kaikkea olisi 1900-luvulla: paljon yksityisiä lentolaitteita ja Skypea muistuttavia pyöreänäyttöisiä näköpuhelimia. Haluamme tutustuttaa yleisön tähän toiveikkaaseen utopiaan. Kunniavieraitamme ovat Auguste Perret, Jules Verne, Albert Robida ja Walter Benjamin, eli kaikki ne jotka ovat ruokkineet mielikuviamme Pariisista. Mielikuva Pariisista on jämähtänyt. Näyttelymme esittelee Pariisin herättämiä fantasioita ja rohkaisee jatkamaan niitä. Huomisen Pariisin pitää ylittää nykyhetken mielikuvat.”, sanoo Peeters.

Le Grand Paris et au delà de la Défense
Le Grand Paris et au delà de la Défense Kuva: Casterman le grand paris et au delà de la défense

Lentokoneteollisuuden kehittyminen muutti sotien välisenä aikana arkkitehtien näkemystä Pariisista. Le Corbusier otti ilmanäkymän yhdeksi modernin kaupunkisuunnittelun peruselementiksi.

”Ilmanäkymä vaikutti ratkaisevasti moderniin kaupunkisuunnitteluun muuallakin kuin Pariisissa. Le Corbusier'n mukaan lentokoneesta näkee virheet. Ilmasta näkee, että kaupunki suunnittelusta puuttuu rohkeutta. Lentokoneet haluttiin keskustaan. Nehän olivat tuolloin pieniä. André Lurçat olisi halunnut Pariisin keskustaan lentokentän. Lentokoneet olisi parkkeerattu kiitoradan alle. Ajatus oli, että kaikilla olisi pian oma lentokone, jolla voisi lentää keskustaan ja jatkaa matkaa autolla. Modernia ja utopistista Pariisia kaavailtiin ennen 60-lukua innolla. Kuviteltiin Pariisin rakentamista ilmaan, Seinen alle tai torneihin. Vuosi 2000 edusti mahdollisuuksien rajattomuutta.”, selittää Benoit Peeters.

Näyttely käsittelee myös Pariisin tulevaisuutta. Benoît Peeters on sitä mieltä, että nykyarkkitehtien mielikuvitus on tyrehtynyt. Pariisissa ja sen lähiöissä on paljon kaupunkisuunnittelun ongelmia, mutta rakennushankkeet eivät vastaa yleisön tarpeita eivätkä odotuksia.

Demain la Défense
Demain la Défense Kuva: Francois Schuiten demain la défense

”Fantasioita tarvitaan, koska Pariisilla on edessään suuri haaste: Miten häivyttää raja keskustan ja lähiöiden välillä. Asukkaista 80 % asuu lähiöissä, mutta he eivät tunne kuuluvansa Pariisiin. Tämän ratkaisemiseksi tarvittaisiin uusi Haussmann. 1970-luvulla tapahtui kaksi onnettomuutta, joiden jättämä trauma on jarruttanut Pariisin kehitystä. Ensimmäinen oli Pariisin kauppahallien purkaminen. Toinen oli Montparnassen torni, joka ei sovi historialliseen ympäristöönsä. Sen tieltä raivattiin toimiva rautatieasema. Nyt alue on ilmeetön ja alaston. Nämä epäonnistumiset jarruttavat Pariisin kehitystä. Nyt 40 vuotta virheiden jälkeen pitää pystyä myös sanomaan, että nykyinen säilytysvimma on ehkä sekin suuri erehdys”, kertoo Peeters.

Futuristinen Notre Dame
Futuristinen Notre Dame Kuva: Francois Schuiten notre dame

Näyttelyn kuraattorit Benoît Peeters ja François Schuiten luovat katseensa Ranskan pääkaupungin tulevaisuuteen. He ovat pohtineet sarjakuvan keinoin, miltä Pariisi voisi näyttää vuonna 2155.

Halusimme ehkä irrotella leikittelemällä sillä ajatuksella, että Notre Dame pannaan lasikuvun alle suojelukohteeksi kuin Lascaux'n luolamaalaukset.

”Halusimme ehkä irrotella leikittelemällä sillä ajatuksella, että Notre Dame pannaan lasikuvun alle suojelukohteeksi kuin Lascaux'n luolamaalaukset. Tai että Eiffel-torniin pääsee helposti sitä ympäröivistä rakenteista, jolloin torniin voi tutustua jonottamatta tuntikausia.Unelmoimme myös toiveikkaasti La Défensen bisneskorttelista, jonka pilvenpiirtäjien huipulla olisi liikkuvat liekkirakenteet, jotka keräävät kosteutta, tuulta ja auringonvaloa, säätelevät rakennusten lämpötilaa ja elävöittävät niiden ulkoasua.”, sanoo Benoît Peeters

Teksti: Marc Helfer

Kommentit
  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri