Hyppää pääsisältöön

Kirjasota 1928

Jätkäksi itseään kutsuva Piippolan poika Pentti Haanpää oli 1920-luvulla Tulenkantajien ja Helsingin kirjallisuuskuohukerman lemmikki.
Suosikkipoika kävi tapaamassa Olavi Paavolaista ja muita kellokkaita Helsingissä, maistoi viskin ja konjakin ensimmäistä kertaa ja päätyi reissullaan myös Väinö Kunnaksen ateljeehen, missä taiteilija teki jätkästä karaktäärisen muotokuvan.

Vuonna 2014 ilmestyi suurehkon joukon jatkoksi uusi Haanpää-kirja, Anssi Sinnemäen Sota Kentästä ja kasarmista. Tämä case-study kokoaa Kentän ja Kasarmin synnyttämän kirjasodan vaiheet ja rintamalinjat.

Kentän ja kasarmin teema on sotaväki, novellien näkökulma hirtehisesti kriittinen. Kirjan ilmestyminen mylläsi vallitsevia kuvioita ja nosti Olavi Paavolaisen jyrkimpien teilaajien kärkeen. Anssi Sinnemäen kirja kertoo muistakin erikoisista asemista ja linjauksista.

Pentti Haanpää Piippolan Lamusuolla vuonna 1950
Pentti Haanpää Piippolan Lamusuolla vuonna 1950 Pentti Haanpää Piippolan Lamusuolla vuonna 1950 Kuva: Wikimedia.org Eero Troberg/Otava pentti haanpää

V.A Koskenniemi, kirjallisuuskonservatiivien nokkamies, antoi Haanpään kasarmitarinoille krediittiäkin, ei siis suinkaan teilannut Olavi Paavolaisen tapaan. Muutenkin kannanotot Haanpään puolesta ja häntä vastaan heittivät iloisesti häränpyllyä ja tukijoita ihan niinkuin vastustajia löytyi odottamattomilta tahoilta. Jännä sota.

Haanpään tie nousi pystyyn ja vuosikausiin hän ei saanut kirjoilleen kustantajaa vaikka WSOY:n Martti Haavio yritti viimeiseen asti saada kirjailijaa pidetyksi Söderströmin tallissa. Myöhemmin Haanpään perinnöstä on tyypilliseen tapaan kiistelty ja monet ovat halunneet sen omia.

Vapaa sielu ja kynäniekoista parhain, Pentti Haanpää on puheena radion Yle Radio 1:n Lukupiirissä 7.3. 2015 Juha Hurmeen ja Tarleena Sammalkorven kirjavieraana kirjallisuusprofessori Jyrki Nummi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri