Hyppää pääsisältöön

Mikä minusta tulee isona?

Lasten ammattitoiveista on kyselty vuosikymmenten aikana monissa ohjelmissa. Lasten vastaukset ovat osaltaan kertoneet suomalaisen yhteiskunnan arvoista ja asenteista sekä yhteiskunnallisista muutoksista.

Kun suomalaisessa yhteiskunnassa teollisuus- ja palveluelinkeinojen osuus kasvoi 1960-luvulta lähtien, kyseiset alat tarvitsivat runsaasti työvoimaa. Ei siis ihme, että 1970-luvun lasten toiveammatit löytyivät esimerkiksi myyntityöstä tai erilaisten työ- ja kuljetusvälineiden parista.

Sairaanhoitajan ammatti piti pintansa seuraavina vuosikymmeninä, mutta uudet alat alkoivat syrjäyttää monia perinteisiä teollisuuden ja palvelualojen töitä. Urheilu, tutkimustyö ja työt eläinten parissa kiinnostivat entistä useampaa lasta. Erityisesti eläinlääkäriksi halusi moni lapsi. Vaikka korkeaa koulutusta vaativat ammatit olivat lisänneet suosiotaan, perinteiset ammatit kuten metsurin ammatti sinnittelivät joukossa. Toisaalta media toi uudenlaisen näkökulman työntekoon ja ammattihaaveisiin: työn oli oltava myös hohdokasta ja siitä oli löydyttävä sankarillisuutta. Siksi esimerkiksi ammattilaisurheilu, poliisin tai lääkärin ammatti kiinnostivat.

Lääkärin työ jos mikä oli sankaruutta. Uravalintaansa pohdiskeleva pikkutyttö halusi lääkäriksi, koska äiti oli katsonut televisiosta ohjelmaa, jossa lääkäri pelastaa ihmisiä. Mutta muutkin televisiosta tutut sankarit olivat suosittuja. Seittejä ampuvana Spidermaninä oleminen olisi kiinnostavaa, koska "se on niin hyvä." Urheilukin on sankaritekoja. Ehkä osittain siksi ammattilaisjalkapalloilijana olisi hienoa olla ja jos se ei onnistuisi, voisi sitten ryhtyä vaikka vain supersankariksi. Lasten ehdoton sankarihahmo oli poliisi. Niin tytöt kuin pojatkin pitivät poliisin työtä arvossaan. Erityisesti silloin, kun poliisit olivat tositoimissa eli jahtaamassa roistoja ja heittämässä heitä vankilaan.

Tyttöjen ammattihaaveissa jako miesten ja naisten ammatteihin ei ollut jyrkkä. Nainen voi ihan hyvin olla poliisi, autonkuljettajia tai maan kaivajia. Mutta toki perinteisiä naisille sopiviksi miellettyjä ammatteja löytyi sairaanhoitajasta aina kotiäitiyteen asti. Uudenlaista suhtautumista elinympäristöön ja työhön enteilivät urasuunnitelmat luonnon parissa. Esimerkiksi luonnonsuojelu miellettiin ammatiksi.

Lasten tulevaisuuden suunnitelmissa oli muutakin uutta: heistä oli tulossa moniosaajia. Miksi pitäisi tyytyä yhteen ammattiin? Voisihan sitä olla opettaja-lentoemäntä tai samalla kertaa avaruustutkija, eläintutkija ja mäkihyppääjä.

Mitä sanovat aikuiset lasten haaveista? Ovatko ne realistisia? Pikku Kakkosen uutistenlukijan mielestä työtä ainakin riittää, jos aikoo monta ammattia hankkia. Tänään töissä -ohjelman juontaja aprikoi vuonna 1997, että kun ohjelmassa esiintyneet päiväkoti-ikäiset lapset ovat työikäisiä vuonna 2020, noinkohan enää tehdään töitä. Ohjelmassa mukana olleen professorin mielestä oli mahdollista, että töitä tehdään, mutta vähän eri tavalla kuin 1990-luvulla. Ja kyllähän lasten haaveet kuulostivat realistisilta, sillä "ainahan poliiseja tarvitaan", totesi professori.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto